Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "USP Systems"

Sort by: Order: Results:

  • Delesantro, Allan (2020)
    Urban spatial planning is a cooperative mechanism in ethics which seeks to regulate how land is used, modified and arranged in order to sustain quasi-stable coexistences of dense populations with varied needs and values. Perhaps no needs and values are more varied than those of the many nonhuman animals which live alongside humans in urban spaces. Communicative planning theory (CPT) has emerged over the last 30 years to improve planning’s ethical content by navigating fuller and more diverse multi-interest, multi-stakeholder discourses. The perceived or real absence of significant human-nonhuman animal communications presents a problem for incorporating animals into communicative planning’s anthroponormative frameworks. This thesis adopts a socioecologically hybridized perspective to explore why and how animals may be conceived of as stakeholders in communicative planning, what values and practices produce human-nonhuman animal relationships, and how these translate to outcomes in spatial planning. Using theories which question the viability of the human-animal binary, especially actor network theory (ANT) and Callon’s sociology of translation, I develop my own relational perspective of urban communicative and spatial planning practice that may include nonhuman animals as part of urban spatial planning’s ‘decision-making spaces’. I use this approach in analysis of a spatial planning problem involving three species of nonhuman animals, the Jokeri Light Rail of Helsinki, Finland. From the case study I draw conclusions about how nonhuman animals relate, communicate and negotiate within spatial planning systems in fundamentally distinct ways requiring the development of new communicative apparatus and stakeholder engagement tools. In conclusion, I discuss the ways in which the animal-as-stakeholder concept might be affirmatively used by professional planners to achieve better outcomes for multi-species communities. This means conceiving of urban development not as a battle of human progress against biodiversity conservation, but a multivariable negotiation to reach ‘good enough’ outcomes for a multitude of organisms. I conclude that contemporary spatial planning’s ethical aims of creating quasi-stable urban coexistences demands developing deliberative processes of decision-making with and in a multispecies community.
  • Palikhe, Roslyn (2022)
    In densely built areas, neighbourhood parks have a close relationship with the residents and are an integral part of their everyday activity. However, the presence of the park itself does not ensure its use. Some of the major factors that affect park use are park facilities, proximity, location, environment quality, and park design. Despite all, the extent to which the park is used can only be determined once the park comes to use. Therefore, this thesis aims to research the factors that affect the park use and park activities based on users’ activity and their experiences in the park environment by conducting a post-occupancy evaluation in Hyväntoivonpuisto Park in Jätkäsaari. By analysing the questionnaire data collected in Jätkäsaari, Helsinki, Finland in 2022, through the PPGIS method, this thesis aims to examine what kind of activities take place in Hyväntoivonpuisto park, and how do the park location and design facilitate these activities. The types of activities in the park will be discussed in terms of Jan Gehl’s categories of activities. Additionally, this thesis aims to research the relation between users’ aesthetic experiences, their perception of safety, and their activity in the Hyväntoivonpuisto park. Furthermore, it aims to reveal the collective public image of Hyväntoivonpuisto park by operationalising Kevin Lynch’s theory of ‘the city and its elements’. The data for this study was collected using the PPGIS (Public participation Geographical Information Systems) method using Maptionnaire. The PPGIS study website consisted of 11 pages, with mapping tasks, open-ended questions, and general nonspatial questions. The data collection for the study was conducted between 17th March and 12th April 2022. There were 218 survey participants, among which responses from 200 participants were suitable for analysis. The survey participants marked a total of 934 locations. The data analysis was done using QGIS (Quantum GIS) and Microsoft Excel. This thesis found that the location and the design of the park do influence the type of activities that take place in the Hyväntoivonpuisto park. The aesthetic value of the park has a stronger influence on park activity in park areas that are left open for spontaneous activities and has a smaller impact on park facilities with specified uses. When people's perceptions of their safety are positive, they had a beneficial impact on park use, but when they were negative, they had little impact on park activities. Additionally, the design features strongly influence the public image of the park, and especially nodes and landmarks strongly define the identity of the park.
  • Haavisto, Noora (2019)
    Cities are facing pressure to overcome critical challenges that force us to rethink our unsustainable mobility patterns. Therefore, the transportation sector is going through major changes. Mobility as a Service (MaaS) is one of the innovations trying to change how we travel, a concept that originates from Finland. MaaS is a concept that brings all the transport providers and modes into one platform. A distinctive feature of MaaS is the possibility to buy tickets for the entire journey, removing the need to go through multiple websites and ticket schemes. However, MaaS is still an emerging concept and therefore it lacks official definition. Finland has been in the forefront of this transportation reform with new legislation that supports the creation of MaaS. The public sector has traditionally had a central role in the provision of transport services where regulation and subsidies are needed. However, the new legislation strongly advocates market-based services, and thus the public sector needs to reconsider their position. Therefore, it is important to understand how the Finnish public sector and the parties actually executing the law sees MaaS, its impacts and their role in MaaS. The thesis is qualitative in nature and 20 public sector representatives were interviewed from 17 different organizations. The organizations consist of governmental organizations, interest groups, regional organizations and cities that vary in size. The interview analysis has been guided by concept of emerging technology. Emerging technology is characterized of being technology that can change multiply sectors at the same time but simultaneously has not yet demonstrated its value. The results showed that there is big variety how public sector representatives define MaaS. Additionally, the respondents felt there is a lot of challenges related to MaaS, such as working business model, lack of services, technical challenges, area of demand among others. Positive side was if MaaS would make transport more efficient and provide savings for the public sector. User wise it was clear that MaaS needs to be effortless for the user in order to compete with private cars. Overall the respondents saw more opportunities for MaaS than possible negative effects, but the lack of widespread MaaS scheme makes it hard to evaluate any effects. However, MaaS raised also suspicions among some respondents. As for the legislation, it did not gather any positive feedback outside of government officials, especially the openness of the drafting process received criticism. The results also showed that there is contradicting view on the roles among the different groups of representatives. In conclusion it should be taken into consideration how future policies are formed as now the experienced exclusion of drafting the legislation might have hindered the cooperation and created suspicion towards the whole concept. Additionally, it is clear there is insecurities inside the public sector caused by uncertainties related to MaaS. Implementation has been slow since public sector feels the government has told them to do something, they do not have ability to do. Nevertheless, generally the public sector is still welcoming MaaS. Especially cities hoped that MaaS would enable them to cut their service in low dense areas. However, there is still no will to financially support MaaS, it seen that it is a job for private sector to take the risks.
  • Krause, Tina (2023)
    The use of fossil fuels is a significant contributor to greenhouse gas emissions, making the transition to zero-carbon energy systems and the improvements in energy efficiency important in climate change mitigation. The energy transition also puts the citizen in a more influential position and changes the traditional dynamics between energy producers and consumers when citizens produce their own energy. Furthermore, due to the opportunity and capacity of the demand side, the energy transition places a greater emphasis on energy planning at the local level, which requires new solutions and changes in the management of the energy system. One rising phenomenon is the potential of bottom-up developments like energy communities. Within the building sector, housing cooperatives have started to emerge as energy communities, offering a way to address the energy transition through bottom-up-driven energy actions that provide renewable energy and other benefits to the local community. This master thesis examines housing cooperatives' energy communities and their role in the energy transition. The research addresses the shared renovation project in Hepokulta, Turku, seen from the energy community perspective. Furthermore, the research highlights the importance of niche development in sustainable transition, acknowledging energy communities as socio-technical niches where development is partly embedded in renewable energy technology and partly in new practices. The concept of energy community is therefore analysed through the lens of Strategic Niche Management, which focuses on expectations, networks, and learning. This research aims to analyse how residents in Hepokulta perceive the energy community project through the niche processes and how the development of energy communities might affect urban development. Analysing the residents' perceptions provide insight into the energy community characteristics and the relationship between residents and the project development processes. Additionally, the analysis identifies matters that could be changed to improve the development. The thesis is a mixed methods research combining quantitative and qualitative data, which was collected through a survey sent to the eight housing cooperatives in Hepokulta. The research showed that residents perceive the shared project in Hepokulta as essential for the area's development. Moreover, many residents overlooked the social aspects of the development, highlighting the absence of the energy community perspective in the renovation. The findings suggest some weaknesses within the three niche processes, including the early involvement of residents and communication. Furthermore, although the residents perceived themselves as important actors and the literature emphasised the importance of the demand side in future energy systems, the research revealed that the connection between project development and the residents is still lacking. However, the analysis indicates that introducing additional actors could help the energy community develop. External assistance could, for instance, benefit the housing cooperatives by facilitating improvements in the decision-making processes, the network between actors, and the sharing of information and skills.
  • Turpeinen, Laura (2024)
    Kaupunkipuilla on valtava merkitys ekosysteemipalveluiden tuottajina kaupungeissa. Julkisilla paikoilla kasvavat puut ovat kuntien ja kaupunkien omaisuutta, jonka hallintaan käytetään puurekistereitä. Puurekisteiden avulla puuomaisuutta voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti taaten hyvinvoivan puuston myös tulevaisuudessa. Kansalaistiede on kansalaisten aktiivista osallistumista tieteen prosesseihin, kuten tutkimusaineiston keruuseen ja analysointiin. Luonnontieteissä kansalaistieteen käyttö on yleistynyt, kun älylaitteet ovat mahdollistaneet helpon tiedonjaon kansalaistieteilijöiden ja tutkijoiden välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kansalaistieteen käyttöä kaupunkipuiden kartoitukseen puurekisteriaineiston keräämistä varten ja selvittää, pystyvätkö vapaaehtoiset kansalaiset tuottamaan tarpeeksi laadukasta kartoitusaineistoa puurekistereihin. Tutkimuksessa osallistettiin kahta vapaaehtoisryhmää, koululaisia ja kesätyöntekijöitä, puiden kartoitukseen rakennetuilla viheralueilla. Kartoituksessa määritettiin puiden sijainti, laji ja rungon halkaisijan paksuus. Vapaaehtoisten suoriutumista arvioitiin vertaamalla vapaaehtoisten puista keräämiä tietoja asiantuntijan samoista puista keräämiin tietoihin. Vapaaehtoisten kartoittamista puuhavainnoista hylättiin 67 %. Hylätyissä havainnoissa havainnon koordinaatit oli virheellisesti asetettu puuttomaan paikkaan, monen puun lähimaastoon tai paikkaan, jossa oli tiheästi puita ja suuri latvuspeittävyys, jolloin ei voitu varmasti sanoa, mitä puuta havainto koski. Vapaaehtoiset onnistuivat puiden lajinmäärityksessä hyvin etenkin kasvisuvun tasolla. Vapaaehtoisryhmien mittaamat rungon halkaisijat erosivat asiantuntijamittauksista yksirunkoisilla puilla. Kaikista vapaaehtoisten mittaamista rungon halkaisijoista 77 % mitattiin onnistuneesti ±2,54 cm:n virhemarginaalin sisään asiantuntijan mittaustuloksesta. Rungon halkaisijan mittaamisessa ja puiden lajinmäärityksessä kansalaistieteilijöiden keräämän tiedon laatu oli pääasiassa riittävä kuntien ja kaupunkien puurekisterien käyttötarkoituksiin. Tutkimuksessa käytetty ilmakuviin perustuva puun koordinaattien merkitseminen toimi vain katualueilla ja muilla harvapuustoisilla alueilla. Puurekisterin tietojen keräysmenetelmää valitessa on tärkeää miettiä, mihin ja kuinka tarkkaa tietoa puista tarvitaan. Vapaaehtoisten työpanosta voisi yhdistää muilla menetelmillä saatuihin sijaintitietoihin tai käyttää puihin liittyvien lisätietojen hankinnassa.
  • Koivula, Nella (2023)
    Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta välttämättömät päästövähennykset edellyttävät toimia kaikilta yhteiskunnan sektoreilta. Kaupungeilla ja sen asukkailla on päästöjen vähentämisessä tärkeä rooli, sillä merkittävä osa Suomen kulutusperäisistä kokonaispäästöistä syntyy kaupungeissa ja erityisesti kotitalouksien kulutuksesta. Tässä tutkielmassa tutkitaan kotitalouksien ilmastoviisaan asumisen arkisia käytäntöjä sekä niiden muodostumiselle keskeisiä elementtejä. Tutkimuksessa ilmastoviisaalla asumisen käytännöillä tarkoitetaan sellaisia kodin arjen toimia ja ratkaisuja, joilla pyritään minimoimaan ilmastolle haitallisia seurauksia. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa, millaiset tekijät ovat edellytyksiä kotitalouksien ilmastoviisaan asumisen käytäntöjen omaksumiselle ja millaisilla ohjauskeinoilla kaupungeissa asuvia kotitalouksia voitaisiin kannustaa asumaan ilmastoviisaammin. Tutkimuskohteena on ku-luttajien näkemykset ilmastoviisaasta asumisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä sekä heidän toimijuudestaan asumisen ilmastoviisauden edistämisessä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena osana Helsingin yliopiston Decarbon-Home-tutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta haastattelusta. Lisäksi neljälle kotitalouksista toteutettiin pelillistämiskokeilu, jossa he seurasivat kahden viikon ajan oman kodin lämpötilaa sekä sähkön ja veden kulutusta sovelluksen avulla. Haastatteluihin osallistui eri kokoisia ja erilaisissa asunnoissa kaupunkiseudulla asuvia kotitalouksia, jotka olivat entuudestaan kiinnostuneita ilmastoviisaasta asumisesta. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui käytäntöteoriaan, jossa pyritään ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä arkipäiväisten käytäntöjen avulla. Analyyttisenä viitekehyksenä käytettiin erityisesti Elizabeth Shoven, Mika Pantzarin ja Matt Watsonin sosiaalisten käytäntöjen mallia, jonka mukaan kulutuskäytännöt muodostuvat materiaalien, kompetenssien ja merkitysten elementtien yhteisvaikutuksesta. Tuloksia analysoitiin myös kotitalouksen ympäristömyönteisestä kulutuskäyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta koskevan tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tulokset viittaavat siihen, että asumisen käytäntöihin vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa kaikista käytäntöteorian elementeistä eli materiaalien, kuten kodin teknologian ja ominaisuuksien, kompetenssien eli käytäntöihin liittyvien tiedollisten ja taidollisten kyvykkyyksien, sekä merkitysten eli ilmastomyönteisten arvojen, normien, asumisen toiveiden ja ihanteiden tasoilta. Tutkimuksen mukaan kotitaloudet suhtautuvat ilmastoviisaisiin käytäntöihin myönteisesti, mutta kokevat jotkin ratkaisut haasteelliseksi toteuttaa. Kotitalouksia kannusti ilmastoviisaisiin asumisen käytäntöihin niille liitetyt merkitykset, kuten huoli ja vastuuntunto ilmastonmuutoksesta, ekologiset asumisen ihanteet sekä ympäristö- ja ilmastomyönteiset arvot. Muita ilmastoviisauteen kannustavia tekijöitä olivat kustannuksissa säästäminen sekä aiheesta kiinnostunut lähipiiri. Ilmastoviisaan asumisen esteinä puolestaan nähtiin toimien kalleus, ristiriitaiset sosiaaliset normit, puutteet kyvykkyyksissä eli liian vähäinen tai vaikeasti ymmärrettävä tieto ilmastoviisaista toimintatavoista sekä puutteet materiaalisessa elementissä, kuten asunnon energiatehokkuudessa tai kodin teknologiassa. Lisäksi kotitalouksien vaikutusmahdollisuuksia selitti jonkin verran asunnon sijaintiin tai omistusmuotoon liittyvät tekijät. Tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia oikeudellishallinnollisia, taloudellisia ja informaatio-ohjauksen sekä tuuppauksen ja ympäristön suunnittelun ohjauskeinoja, joilla voitaisiin helpottaa ilmastoviisaiden asumisen käytäntöjen toteuttamista kotitalouksien näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että ilmastoviisaiden kulutuskäytäntöjen omaksuminen edellyttää yksilöiden kannustamisen lisäksi myös laajempia kollektiivisia ja yhteiskunnallisia toimia, jotka edesauttavat kotitalouksien toimijuutta ja mahdollisuuksia asua ilmastoviisaasti. Ilmastoviisasta asumista voitaisiin edistää ennen kaikkea kehittämällä materiaalisten edellytysten sekä ymmärrettävän tiedon saatavuutta sekä pyrkimällä muuttamaan sosiaalisia ja kulttuurisia normeja ja asumisen ihanteita sellaisiksi, jotka ovat linjassa maapallon kantokyvyn kanssa.
  • Vahlberg, Kaisa Liina (2024)
    Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Koska maankäyttö on luontokadon suurin uhanalaisuusajuri, kunnilla on oltava tärkeä vastuu luontokadon torjumiseen tähtäävässä työssä. Ollakseen ekologisesti kestävää maankäytön suunnittelu tulee toteuttaa lieventämishierarkian mukaisesti, mikä tarkoittaa, että luontohaittoja tulee ensisijaisesti välttää, sitten lieventää tai kunnostaa ja viimeisenä vaihtoehtona kompensoida. Ekologisessa kompensaatiossa (biodiversity offsetting) ihmistoiminnan aiheuttamia luontohaittoja hyvitetään toisaalla, jotta luontoarvojen kokonaistila ei heikenny. Oikealla tavalla ja vasta lieventämishierarkian viimeisenä vaihtoehtona toteutettuna ekologinen kompensaatio voi tukea luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyden (No Net Loss of Biodiversity) saavuttamista, jolla tarkoitetaan, että luonnon monimuotoisuuden tila ei heikkene lainkaan nykyisestä tai jopa paranee. Ekologisen kompensaation laskentaa varten määritettävät luontoheikennysten ja -hyvitysten määrät arvioidaan Suomessa tällä hetkellä BOOST-tutkimushankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen (2023) määrittelemien numeeristen luontotyyppien arviointimittaristojen mukaisesti. Vaikka osa Suomen kunnista ja kaupungeista on jo lähtenyt edistämään kompensaatiomenettelyn käyttöönottoa, sen laajemmaksi jalkauttamiseksi osaksi kuntakaavoitusta vaaditaan vielä yhä monipuolisempia ja kustannustehokkaampia toteutustapoja. Vastauksena tähän tarpeeseen tutkielmassa pyrittiin ensimmäistä kertaa selvittämään ekologisen kompensaation paikkatietopohjaisen toteutuksen mahdollisuuksia ja soveltamaan menetelmää osaksi työn kohdealueena toimivan Sipoon kunnan maankäytön suunnittelua. Tutkielmassa tarkasteltiin kahdella eri resoluutiolla (16 ja 96 m) logistisen betaregressioanalyysin keinoin avointen paikkatietoaineistojen kykyä selittää maastoinventointiaineiston kohteille arvioituja puuston ekologisen tilan arvoja. Analyysissa määritettiin parhaan ennusteen tuottava tilastollinen malli, mallin ennustekyky sekä kompensaation hyvityskerroin. Tilastomallin perusteella Sipoon kunnan alueelle tuotettiin metsien ekologisen tilan ennustekartta. Tulokset osoittavat, että ekologisen kompensaation vaatima metsäluontokohteiden ekologisen tilan arviointi voidaan tällä hetkellä toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (2018) Zonation-aineistokokonaisuuden avoimiin paikkatietoaineistoihin perustuen 96 metrin resoluution tarkkuudella ja 87,3 prosentin ennustekyvyllä. Sipoossa metsien ekologisen tilan ennustekarttaa voidaan hyödyntää edistämään kunnan ekologisesti kestävää maankäytön suunnittelua sekä yleis- että asemakaavatasolla. Se voi toimia apuna hyvitysaluepankkien määrittämisessä kunnan alueella sekä ekologisena perusteena kaavoituksen ohjelmoinnissa. Asemakaavahankkeissa ennustetta voidaan käyttää kaava-alueiden ekologisten arvojen tarkasteluun sekä siihen perustuvaan rakentamisen sijoitteluun. Vaikka avointen paikkatietoaineistojen avulla voidaan jo nyt ennustaa metsien ekologinen tila, ekologisen kompensaation paikkatietopohjainen toteutus vaatii osakseen vielä lisää tutkimusta.
  • Saali, Maija (2022)
    This master’s thesis examines the practices and meanings of yard work, and considers how they can potentially affect the biodiversity of detached house gardens. The dissertation examines the practical activities of yard owners, the attitudes related to yard work, the criteria of a good yard and the relationship that the owners have with nature. The topic of the dissertation is topical due to the global biodiversity loss crisis, which is expected to affect the economy, food production and human health in the future. The topic of my thesis is not widely researched in Finland. The purpose of this dissertation is to provide more information on the level of biodiversity of private yards and, in particular, on the human choices that potentially affect the biodiversity of the yards. The research question of the dissertation is: How do the practices and meanings of yard work potentially affect the biodiversity of private gardens? The master's thesis is an interdisciplinary study that utilizes the concepts of ecology and sociology. The theory of the dissertation is strongly related to the theory of biodiversity and biodiversity conservation work. The dissertation deals with human activities from the point of view of practice and everyday life theory framework. The data of the dissertation has been collected via an online survey. The target group of the questionnaire was the owners of detached houses living in the great eastern subdivision of Helsinki. The questions in the survey are based on the theory of biodiversity conservation work and practices, as well as everyday life. The questionnaire contained quantitative and qualitative questions. Quantitative questions provided information on the green structure of the yards and the measures taken in the yard to support biodiversity. Qualitative questions provided information on the experiences and attitudes towards yard work and the choices made there. The data of the dissertation has been analyzed by the methods of content analysis. Five aspects emerged from the analysis of the data that could potentially affect the biodiversity of the yards of detached houses: the agency of yard work, yard owners relationship with yard work, the yard owners relationship with nature, and the human-oriented ways of yard work. Based on the analysis, it can be stated that the biodiversity of yards is affected by the intensity of yard work, the awareness that yard owners have about biodiversity, the aesthetic values ​​of yard owners and human-oriented choices made in the yard. The results of the dissertation can be considered from the perspectives of urban and landscape planning, as cities are thought to play an important role in solving the loss of biodiversity. The yards of detached houses in the eastern district are connected and an important part of the larger green areas of the city of Helsinki, and researchers emphasize that work to protect and support biodiversity must be done where people already live. The perspectives of my dissertation can be utilized in urban planning when one wants to know what kind of human practices and values ​​affect the biodiversity of yards.
  • Turkki, Emmi (2022)
    As biodiversity loss is identified to be one of the pressing environmental challenges today, Finnish cities have begun to follow in the footsteps of many European cities by creating urban greening plans in the form of increasing meadow habitats. The ecological and economic benefits of urban meadows are well understood, but when meadow habitats are brought into people’s everyday environments, it is important to consider how it affects people’s environmental aesthetic experiences. ‘Aesthetics’ is often understood solely as individual preferences, but the aim of this thesis was to address the aesthetic appreciation of meadows through the field of environmental aesthetics. Combining the fields of environmental aesthetics and ecology, this study provides a fresh perspective to the value debate over urban meadows. The analysis of the work approached the topic from the perspective of Finnish cities. After compiling the operational programs that solely consider urban meadows, qualitative content analysis was used to analyze what ecological and aesthetic aspects are brought up in the documents and how they are valuated. To emphasize the aesthetic perspective, it was further investigated through discourse analysis whether there are consistent ways in which cities construct an image of the aesthetic values of urban meadows. The content analysis showed that the documents have both ecological and aesthetic viewpoints. The ecological content emphasized that meadows are important tool in increasing biodiversity and also provide recreational possibilities for people. The aesthetic content focused on the cultural-historical role of the meadows as well as the experiences provided by the meadows. Based on the content analysis, three uniform discourses were identified throughout the documents. The first relates to meadows which are the remains of cities’ agricultural history, and their cultural and ecological values are easily recognizable. The second refers to meadows that are currently emerging from other green types such as lawns and grasslands reverting to woodland. They are seen as having ecological and recreational value, but as they are unlikely to meet the expectations for flowering meadows, city officials want to inform citizens about the ecological qualities of these meadows to avoid negative feedback. The last discourse focuses on the experiential side of meadows, but instead of talking about the environmental aesthetic experience as understood in theoretical research, the argumentation is restricted to visual and recreational experiences. The way in which the aesthetic qualities, values and experiences of urban meadows are understood in a professional context reflects the way in which they are presented to the users of green areas. This thesis has revealed that the terminology used in the documents referring to environmental aesthetics is insufficient and does not correspond to the concepts presented in the theory of the work. Expanding the debate on environmental aesthetics would turn the goal of ‘people tolerating unordered ecosystems’ to ‘how can unordered ecosystems be aesthetically appreciated’. While informing citizens about the ecological benefits of urban meadows, they should also be informed about the potential aesthetic values of urban meadows, such as wildness, aesthetic diversity, and how the ordinary environment becomes extraordinary.