Browsing by study line "Venäjä vieraana kielenä"

Tutkielmassa tarkastellaan terminologiaa sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Sitä, millaisia vaikutuksia termeillä voi olla käsitteisiinsä ja käsitteillä tarkoitteisiinsa, on terminologiassa tutkittu vähän. Kielen valta, vaikutus ja sosiaalista todellisuutta rakentava voima ovat kuitenkin kysymyksiä, joita voidaan tarkastella myös terminologiassa. Tämä on olennaista etenkin ihmiskeskeisillä yhteiskunnallisilla aloilla, minkä takia tutkielma lähestyy tavoitettaan maahanmuuton termien näkökulmasta. Maahanmuutto ja siirtolaisuus kasvavat maailmassa jatkuvasti, ja maahanmuutosta käyty vilkas keskustelu kohdistuu yhä useampaan ihmiseen. Tällöin sen merkitys, millaisilla termeillä näistä ihmisistä ja maahanmuuton käytänteistä ja ilmiöistä puhutaan, kasvaa entisestään. Vaikka termit ovatkin erikoiskielen piirre, termejä käytetään silti myös yleiskielessä, sillä myös media, poliitikot ja maallikot keskustelevat yhteiskunnassa pinnalla olevista aiheista kyseessä olevan erikoisalan termeillä. Sosiaalisen konstruktionismin keskiössä on todellisuuden rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen konstruktionismi haastaa ajatuksen siitä, että havaintomme ympäröivästä maailmasta ovat objektiivisia ja kertovat sen todellisesta luonteesta. Kielellä on todellisuuden rakentumisessa keskeinen asema, sillä monet asiat yhteiskunnassamme ovat olemassa nimenomaan kielen kautta. Kieli representoi maailmaa, ja samaan aikaan sitä kuvaillessaan myös toteuttaa sitä. Terminologian näkökulma kieleen on hyvin toisenlainen, sillä termit nähdään neutraaleina, tai ainakin yleiskielen sanoja neutraalimpina, erikoiskielen käsitelähtöisinä sanoina. Tutkielman aineistona on Maahanmuuttoviraston sanastosta ja Tilastokeskuksen maahanmuuttoaiheisilta sivuilta poimittuja keskeisiä termejä. Termistä maahanmuuttaja on myös suoritettu käsitteen saamia käsitesuhteita ja -piirteitä valottava kehysanalyysi, jonka aineistona on kymmenen Helsingin Sanomissa julkaistua maahanmuuttoaiheista artikkelia. Tutkielmassa analysoidaan termien kielellistä muotoa ja sitä, millaisista osista ne koostuvat ja millaisia merkityksiä ne välittävät. Analyysi osoittaa, että termit saattavat antaa esimerkiksi virheellistä kuvaa merkityksestään tai että niiden kielellinen muoto saattaa olla ristiriidassa määritelmän kanssa. Termit ja käsitteisiin liitetyt piirteet saattavat myös olla luonteeltaan toiseuttavia, eli ne vahvistavat vastakkainasettelua ja kahtiajakoisuutta, tarkoitteiden vierautta ja erilaisuutta. Termejä on voitu myös kehittää neutraalimman ilmaisun tarpeessa, mutta ne voivat samalla vahvistaa tietynlaista tulkintaa maailmasta, vaikka vaihtoehtojakin on olemassa. Analyysi osoittaa, että terminologiaa voi tarkastella sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta ja että termien antamaa kuvaa käsitteistään ja käsitteiden vaikutusta tarkoitteisiinsa olisi syytä tutkia tulevaisuudessa enemmän ja useamman erikoisalan piirissä.