Browsing by study line "Viron kieli ja kulttuuri"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan mainonnan keinoja ja representaatioita virolaisen makeisvalmistaja Kalevin audiovisuaalisissa mainoksissa. Kalevin makeistehdas on Viron suurin ja vanhin, ja kyseessä on hyvin perinteinen yhtiö, sillä Kalev on saanut alkunsa jo vuonna 1806 Tallinnassa. Aineisto koostuu kuudesta audiovisuaalisesta mainoksesta vuosilta 2011–2021. Tutkielmassa on kaksi tutkimuskysymystä. Tutkielma tarkastelee, millaisia kielellisiä ja kuvallisia mainonnan keinoja aineiston mainoksissa on käytetty sekä luo yleiskuvan siitä, miten mainokset representoivat Viroa ja virolaisuutta. Tutkielman teoriataustana on diskurssintutkimus, joka tarkastelee kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välistä suhdetta. Mainonnan keinojen ja representaatioiden tarkasteluun käytetään metodeina Hallidayn systeemis-funktionaalista kielitiedettä sekä Kressin ja van Leeuwenin visuaalisen kieliopin teoriaa. Hallidayn teoriaa hyödynnetään kielellisen osuuden tarkasteluun ja Kressin ja van Leeuwenin omaa visuaalisten piirteiden analyysiin. Aineiston mainoksista löytyy useita samankaltaisuuksia. Peilaamalla mainoksia AIDA-malliin voidaan todeta mainosten toimivan suhteellisen samoin tavoin. Jokainen mainos on esimerkiksi nopeatempoinen, niissä puhuu ulkopuolinen ääni ja mainosten lopussa on esillä Kalevin logo. Erojakin löytyy, sillä jokainen mainos lähestyy mainostettavaa hyödykettä ja brändiä eri tavalla. Siinä missä yksi mainos sisältää osallistujien välistä diskurssia ja huumoria, keskittyy toinen mainos esittämään kuvia luonnosta ja suklaasta luoden katsojalle tietynlaista tunnelmaa. Voidaan siis todeta, että tietyt mainonnan lainalaisuudet toistuvat aineistossa, mutta jokaisella mainoksella on omat yksittäiset tapansa vaikuttaa katsojaan. Mainokset sisältävät useita symboleja ja elementtejä, jotka representoivat virolaisuutta. Mainokset eivät pyri vain myymään Kalevin suklaita, vaan ne ovat tapa rakentaa brändiä. Mainoksissa on tuotu esille niin Kalevin pitkää historiaa makeisvalmistajana kuin luotu mielikuvaa, jossa yhdistyvät suklaa ja virolainen luonto. Nykyaikaiselle mainonnalle on ominaista brändi-identiteetin luominen. Kalev rakentaa mainoksillaan brändiä, joka pohjautuu virolaisuuteen ja perinteikkyyteen. Tutkielma tuo esille, että Kalevin mainokset esittävät perinteisiä ja geneerisiä sukupuolirooleja ja perhemalleja sekä etnistä yksipuolisuutta. Aineiston pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä Kalevista tai virolaisesta mainonnasta, vaan tarvitaan kattavampi aineisto. Tutkielma tarjoaa näkökulmia virolaiseen mainontaan ja sen tutkimukseen.
-
(2023)Tutkielmassa tarkastellaan monikon 1. persoonaa suomen- ja vironkielisissä elämäntaito-oppaissa, sekä käännetyissä teoksissa että alun perin suomeksi ja viroksi kirjoitetuissa oppaissa, jotka on julkaistu vuosina 2011–2022. Käännösten osalta tarkastelun kohteena on se, millaisia strategioita käyttäen monikon 1. persoona on käännetty. Huomiota on kiinnitetty erityisesti monikon 1. persoonan pronominien esiintymiseen. Alun perin suomeksi ja viroksi kirjoitettujen elämäntaito-oppaiden osalta tarkastellaan sitä, millä tavoin niissä käytetään monikon 1. persoonaa, millainen viittausala monikon 1. persoonalla on ja onko suomen- ja vironkielisissä teoksissa havaittavissa eroja monikon 1. persoonan käytössä. Lisäksi pyrkimyksenä on luoda yleiskuvaa monikon 1. persoonan käytöstä suomen- ja vironkielisissä elämäntaito-oppaissa. Aineisto on kerätty kolmesta englanninkielisestä elämäntaito-oppaasta sekä niiden suomennoksista ja vironnoksista sekä neljästä alun perin suomeksi ja neljästä alun perin viroksi kirjoitetusta elämäntaito-oppaasta. Lisäksi aineistoon kuuluu kolmen suomeksi kirjoitetun elämäntaito-oppaan vironnos. Aineisto muodostuu kaiken kaikkiaan hieman yli 600 virkkeestä. Aineiston analyysissä hyödynnettiin kontrastiivista analyysia, lingvististä analyysia, diskurssianalyysia sekä käännöstieteen näkökulmia. Yhtenä lähtökohtana on ollut myös genreanalyysin piiriin kuuluva piirrenäkökulma. Tarkastelussa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista lähestymistapaa. Käännöstekstien analyysi osoitti, että monikon 1. persoona käännetään tyypillisesti lähdetekstille hyvin uskollisesti, vaikka sen kääntämisessä olisi mahdollista käyttää erilaisia strategioita. Vironkielisten käännösten tarkastelu osoitti, että lähdetekstin kieli vaikuttaa käännöksessä esiintyvien subjektiasemassa olevien monikon 1. persoonan pronominien esiintymiseen ja että varsinkin englannissa käännetyissä teksteissä esiintyy enemmän monikon 1. persoonan pronomineja kuin alun perin viroksi kirjoitetuissa teksteissä. Suomennoksissa pronominit on käännetty pääsääntöisesti suomen kirjakielen konventioiden mukaisesti. Tutkielmassa havaittiin, että monikon 1. persoonan käyttö on hyvin samankaltaista sekä suomen- että vironkielisissä elämäntaito-oppaissa. Persoonaa käytetään monipuolisesti ja erot ovat pikemmin kirjoittaja- kuin kielikohtaisia. Monikon 1. persoonan ilmaukset ovat enimmäkseen geneerisiä ja niillä viitataan tyypillisesti länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa eläviin ihmisiin. Monikon 1. persoonalla voidaan myös konstruoida erilaisia ryhmiä, kuten ylisuorittajat tai virolaiset. Ankkuroitujen (spesifien) viittausten määrään vaikuttaa teoksen kerronnallisuus, joka kytkeytyy osaltaan siihen, onko teos alan ammattilaisen vai ns. kokemusasiantuntijan kirjoittama. Monikon 1. persoonalla on elämäntaito-oppaissa useita tehtäviä. Keskeistä on tehdä kerronnasta lukijalle helposti lähestyttävää, rakentaa yhteenkuuluvuutta lukijan ja kirjoittajan välille sekä saada lukija samastumaan esitettyyn asiaan. Suomenkielisten teosten osalta oli kuitenkin havaittavissa, että runsas monikon 1. persoonan, etenkin possessiivisuffiksien, käyttö saattaa heikentää tekstin luettavuutta.
Now showing items 1-2 of 2