Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Yhteisö- ja arvopaperimarkkinaoikeus"

Sort by: Order: Results:

  • Hentunen, Karin (2024)
    Benefit corporation on yritys, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen sillä ehdolla, että taloudellinen voitto saadaan aikaan harjoittamalla liiketoimintaa vastuullisista lähtökohdista. Benefit corporation -malli jakautuu kahteen eri pääkategoriaan: benefit corporation on oikeudellinen yhtiömuoto ja B Corp yksityisen sektorin tahon tarjoama sertifikaatti. Benefit corporation -ilmiön taustalla on kahden yhtiöoikeudellisen teorian, osakkeenomistajakeskeisyyden ja sidosryhmäteorian, välinen vastakkainasettelu. Voitontavoittelua ja sidosryhmien huomioimista yhdistelevän hybridimallin luomisen kannatuksen taustalla voidaan nähdä perinteisten yhteisömuotojen puutteellisuus, yritysmaailman epävarmuus yhteiskuntavastuun ja voiton tavoittelun yhdistämisen sallittavuudesta, kasvun ja omistajavaihdoksien tuomat haasteet sekä tahto valjastaa yrityssektori yhteiskuntavastuun suunnannäyttäjäksi. Ensimmäinen benefit corporation -laki saatettiin voimaan Marylandin osavaltiossa vuonna 2010. Benefit corporation -laki on nyky-ään voimassa yli neljässäkymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa ja muutamassa muussa Euroopan, Etelä-Amerikan ja Afrikan valtiossa. Benefit corporation -lainsäädäntö perustuu laajalti mallilainsäädäntöön, jonka neljä kulmakiveä ovat yhteiskuntavastuullisuutta ja voitontavoittelua yhdistävä toiminnan tarkoitus, yhtiön johdon sidosryhmiin liittyvät velvollisuudet, laajennettu kanneoikeus sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävät raportointisäännökset. Ensimmäinen ja Suomessa jo nykyään mahdollinen tapa omaksua benefit corporation -malli on B Corp -sertifikaatin hankkiminen. Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on maakohtaisten oikeudellisten vaatimusten täyttyminen. Mahdollisen kotimaisen benefit corporation -lain säätämisen kannalta tutkielmassa kartoitetaan relevantin yhtiöoikeudellisen sääntelyn nykytilaa. Tutkielmassa tullaan siihen lopputulokseen, että Suomen osakeyhtiölaki ei ole osakkeenomistajakeskeisyyden periaatteen mukainen, vaan voittoa osakkeenomistajille tuotetaan pitkällä aikavälillä valistuneen arvonmaksimoinnin hengessä. Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen tuloksellisuuteen tähtäävä tarkoitussäännös sallii yhtiön johdolle käytännöllisesti katsoen melko laajat mahdollisuudet yhteiskuntavastuun tavoitteluun. Valistuneen arvonmaksimoinnin periaate osoittaa kotimaisen osakeyhtiölain kuuluvan kuitenkin niin sanotun heikon yhteiskuntavastuun piiriin. Vahvan yhteiskuntavastuullisuuden mukaisuus edellyttäisi mahdollisuutta sellaiseen päätöksentekoon, jossa voiton tavoittelu edes pitkällä aikavälillä ei ole avainasemassa ja sidosryhmien etujen huomioiminen nostetaan samalle tasolle osakkeenomistajien edun kanssa. Kotimaisen yhtiöoikeuden puitteissa pitkäaikaisen voitontavoittelun sivuuttavat vastuullisuuspyrkimykset voidaan mahdollistaa muuttamalla yhtiön toiminnan tarkoitusta yhtiöjärjestysmääräyksellä. Benefit corporation -lain säätämisessä kohdattaisiin Suomessa monia haasteita. Viherpesun torjunnan välineenä benefit corporation -yhtiömuoto olisi heikko, sillä sääntelystä puuttuva johdonmukaisuus ja täytäntöönpanomekanismien tehottomuus vähentävät ajan myötä benefit corporation -nimikkeen uskottavuutta ja painoarvoa. Valistuneen arvonmaksimoinnin mukaisella voitontavoittelulla ja yhtiöjärjestysmuutoksilla voidaan käytännössä luoda tarpeeksi kattava turvasatama vahvaan yhteiskuntavastuuseen sitoutuneen yhtiön johdolle, joka haluaa toteuttaa laajojakin vastuullisuushankkeita. Pelkkä yritysjohtajien mahdollinen epävarmuus voitontavoittelun rajoihin liittyvästä oikeustilasta ei yksinään riitä perusteeksi suomalaisen benefit corporation -lain säätämiselle. Toiminnan tarkoitusta koskevat benefit corporation -mallilainsäädännön säännökset eivät toteuta tavoitettaan sidosryhmien huomioimisesta selkeästi, kun tulkinnanvaraisuuksia on enemmän kuin käytännön suuntaviivoja. Lisäksi uuden yhtiömuodon lisääminen osakeyhtiön ja yleishyödyllisen yhteisön väliin voisi kuitenkin horjuttaa olemassa olevia yhteisömuotoja. Benefit corporation -yhtiömuotoa voitaisiin väärinkäyttää luomalla benefit corporationeista mielikuvaa ”hyvänä yrityksenä” siinä missä tavalliset osakeyhtiömuotoiset kilpailijat olisivat ”huonoja yrityksiä”, jotka eivät toimi vastuullisesti. Lain säätäminen voisi vahvistaa väärää käsitystä siitä, että perinteisiä osakeyhtiöitä johdetaan pelkkä osakkeenomistajien taloudellinen voitto tähtäimessä. Benefit corporation -raporttia laadittaessa käytettävän standardin vapaa valittavuus, tilintarkastajan varmentamisvelvollisuuden puuttuminen ja virallisen sanktion puute raportin julkaisematta jättämisestä tekevät benefit corporation -mallilainsäädännön mukaisesta raportointivelvollisuudesta alttiin väärinkäytölle ja viherpesulle. Lisäksi benefit corporation -mallin yleishyödyllisen toiminnan tarkoituksen täytäntöönpanomenettely näennäisesti laajentaa osakeyhtiölain mukaista kanneoikeutta, mutta loppujen lopuksi säännökset tuovat vähän konkretiaa ja paljon epäselvyyttä. Tutkielmassa tullaan siihen lopputulokseen, että benefit corporation -mallin mukainen voitontavoittelun ja yhteiskuntavastuun yhdistävä ”hybridiyhtiö” on mahdollista luoda olemassa olevan yhtiöoikeudellisen sääntelyn puitteissa. Lähitulevaisuuden vahvan yhteiskuntavastuun periaatteen mukainen yhtiö syntyy yleishyödyllisen toiminnan tarkoituksen mahdollistavalla yhtiöjärjestysmääräyksellä ja EU-sääntelyn mukaisilla vastuullisuusvelvoitteilla, eikä benefit corporation -laille näin ollen ole paikkaa suomalaisessa yhtiöoikeudessa.
  • Tiainen, Amalia (2024)
    Tutkielmassa tarkastellaan, miten kestävyysmieltymykset on sisällytetty osaksi MiFID II -sijoittajansuojasääntelyä. Tutkimusaihetta lähestytään sijoituspalveluntarjoajien näkökulmasta, sillä kestävyysmieltymyssääntely vaikuttaa erityisesti sijoituspalveluntarjoajan velvollisuuksiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sijoituspalveluntarjoajan on otettava sijoittajan kestävyysmieltymykset huomioon täyttäessään tiedonanto-, selonotto- ja tuotehallintavelvoitteensa. Tutkielmassa pohditaan, millaisia sijoittajansuojaan liittyviä haasteita kestävyysmieltymysten sisällyttämiseen osaksi sijoittajansuojasääntelyä liittyy. Tutkielmassa analysoidaan lisäksi, onko kestävyysmieltymysten sisällyttäminen osaksi sijoittajansuojasääntelyä tarkoituksenmukaista kestävyyssääntelyn tavoitteiden toteuttamiseksi. Tutkielman pääpaino on lainopillisessa tutkimuksessa, mikä mahdollistaa olemassa olevien oikeusnormien systematisoinnin ja tulkinnan. Lainopin tukena tutkimuksessa käytetään sääntelyteoriaa ja kvalitatiivista tutkimusta, joiden avulla voidaan arvioida sääntelyn vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tutkielma pyrkiikin oikeuden ulkopuolisen tarkastelun avulla vahvistamaan ja täydentämään niitä tulkintoja, joita lainopin metodien avulla on syntynyt. Tutkimustulokset osoittavat, että kestävyysmieltymyksiin liittyvä sääntely laajentaa sijoituspalveluntarjoajan tiedonanto-, selonotto, ja tuotehallintavelvoitetta. Tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että lainsäädäntö myös mahdollistaa tilanteita, joissa asiakkaan kestävyysmieltymyksille ei anneta asianmukaista painoarvoa. Empiirinen tutkimus osoittaa, että näitä mahdollisuuksia myös hyödynnetään, eikä sääntely näin ollen tällä hetkellä toimi tarkoituksenmukaisesti. Johtopäätöksissä on kuitenkin huomioitava, että kestävyyssääntely on vielä keskeneräistä. Erityisesti luotettavan kestävyysdatan lisääntyvä määrä tulee edistämään lainsäädännön vaikuttavuutta myös kestävyysmieltymysten osalta.
  • Nisula, Maria (2024)
    Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan jatkuvasti. Nykyisin rahoitusta halutaan kohdentaa taloudelliseen toimintaan, jossa ympäristöön, yhteiskuntaan sekä hallintotapaan (ESG) liittyvät näkökulmat otetaan huomioon. Pääomavirtojen suuntaamiseksi kestäviin investointeihin EU:n lainsäätäjä näkee merkittävänä keinona kestävyyskysymyksiä koskevat tiedonantovelvoitteet. Tutkielman tavoitteena on selvittää, voiko ESG-tieto täyttää markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) 596/2014, MAR) 7 artiklan sisäpiiritiedon määritelmän ja täten tulla jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tutkielmassa perehdytään erityisesti siihen, voiko ESG-tieto täyttää sisäpiiritiedon määritelmän olennaisuusvaatimuksen. Tämän osalta tarkastellaan erikseen arvopaperin fundamentaaliseen arvoon vaikuttavia ESG-tekijöitä sekä ESG-tietoja, jotka eivät vaikuta suoraan arvopaperin fundamentaaliseen arvoon, vaan arvopaperin hintaan esimerkiksi sijoittajien preferenssien kautta. Järkevästi toimiva sijoittaja arvopaperimarkkinaoikeudellisena käsitteenä on keskeisessä asemassa tutkielmassa. Järkevästi toimivan sijoittajan käsitettä tulkitaan tutkielmassa eri taloustieteen mallien näkökulmasta. Tutkielmassa perehdytään lisäksi siihen, olisiko ESG-tietojen julkistaminen osana jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta tarkoituksenmukaista arvopaperimarkkinaoikeudellisen tiedonantosääntelyn tavoitteiden näkökulmasta. Arvopaperimarkkinoiden tehokkuuden kannalta ongelmallisena voidaan pitää muun ohella sitä, että markkinat eivät aina nykyisin vielä kykene hinnoittelemaan ESG:n osa-alueita yhtiön arvoon, mistä johtuen ne voivat olla puutteellisesti hinnoiteltuja. Arvopaperimarkkinaoikeudellisen tiedonantosääntelyn sekä kestävyysraportointisääntelyn tavoitteet ovat lähtökohtaisesti erilaiset. Kestävää rahoitusta ylipäänsä voidaan pitää haasteena, sillä esimerkiksi ympäristön suojelu ei kuulu lähtökohtaisesti pääomamarkkinalainsäädännön tavoitteisiin. ESG-tietojen tulkitseminen sisäpiiritiedoksi voi aiheuttaa täten myös haasteita. Tiedonantovelvollisuuden laajentuessa on olemassa riski, että markkinoille välittyy myös sellaisia tietoja, jotka ovat markkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta epäolennaisia. Edelleen myös tiedon suuri määrä voi vaikeuttaa itsessään sijoittajan päätöksentekoa. On mahdollista, että sijoittajien olennaisuuskäsitys voi muuttua markkinoiden toiminnan ja tehokkuuden kannalta epäedullisella tavalla.