Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Yleinen opintosuunta"

Sort by: Order: Results:

  • Nevanlinna, Kimmo (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Taloustieteen maisteriohjelma Opintosuunta: Taloustieteen yleinen opintosuunta Tekijä: Kimmo Nevanlinna Työn nimi: Älysopimusalustojen hinnoittelun tehokkuus Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 11/2022 Sivumäärä: 48 Avainsanat: Lohkoketju, satunnaiskävely, kryptovaluutta, älysopimus Ohjaaja tai ohjaajat: Jani Luoto Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Maisterintutkielma tutkii kolmen älysopimuksiin erikoistuneen kryptovaluutan Ethereumin, Cosmoksen ja Tezosksen hinnan satunnaiskävelyn hypoteesia. Kryptovaluutat ja lohkoketjut ovat nousseet julkiseen keskusteluun viime vuosina, kun niiden hinnat ovat vaihdelleet villisti ja niiden hintojen muutoksia seurataan nykyään suurissa kansainvälisissä ja kotimaisissa talousuutisissa, mutta ymmärrys hintojen muutosten takana on vajavaista. Kryptovaluutoista tunnetuin Bitcoin sai alkunsa vuonna 2009, mutta viimeisen viiden vuoden aikana älysopimukset ovat nousseet myös julkiseen keskusteluun. Kryptovaluuttoja pidetään kuitenkin yleisessä keskustelussa keskenään samanlaisina eikä niiden eroja ymmärretä tarpeeksi hyvin. Kiinnostukseni älysopimuksiin ja niiden mahdollisuuksiin syttyi vuonna 2018 ja se kiinnostus sai minut tutkimaan asiaa taloustieteen näkökulmasta maisterintutkielman verran. Tämä maisterintutkielma selittää mitä älysopimukset ovat ja miten niiden käyttö lisää sen kryptovaluutan kysyntää, jonka päällä älysopimus suoritetaan. Tutkielmassa käydään myös läpi mitä lohkoketjut ovat. Empiirisessä osuudessa käytetään metodina autokorrelaation tutkimista tuottoaikasarjasta. Tehokkaassa hinnan muodostuksessa ei pitäisi löytyä autokorrelaatiota. Autokorrelaatio mitataan Ljung-Boxin menetelmällä päivittäisistä tuotoista 1.1.2019-31.6.2021. Toisena menetelmänä käytetään yksikköjuuren estimointia. Tämä tutkitaan Dick-Fullerin testillä. Yksikköjuuri löydetään kahdesta suuremmasta kryptovaluutasta Ethereumista ja Cosmoksesta, mutta ei pienemmästä Tezosksesta. Lopputuloksena todetaan, että isommat kryptovaluutat vaikuttavat olevan jotakuinkin tehokkaat satunnaiskävelyn osalta, mutta kaikki kolme kryptovaluuttojen tuottoaikasarjaa sisältävät autokorrelaatiota.
  • Jokivuori, Jessica (2023)
    Taxation is a critical tool for development, as well-designed tax systems can generate greater revenues to fund public goods and investments that drive productivity. However, lower-income countries often raise only a small percentage of their gross domestic product (GDP) in taxes compared to higher-income countries. The gap in revenue is particularly striking for property taxes. This thesis begins with a literature review on taxation in developing countries and property taxation in general, emphasizing the challenges of property taxation in developing countries. It then provides relevant background information on Kenya, discussing inequality, general taxation, and property taxation. Using survey data from the Kenya Integrated Household Budget Survey 2015-2016, the thesis then investigates the distribution of property value and income among Kenyan households. It then explores the potential revenue and distributional effects of two property taxation models while also considering potential revenue loss from taxing households with insufficient income or savings. The trends between household income and property value indicate that higher annual incomes correlate with higher property values and vice versa. However, low-income individuals also owned higher-value properties, leading to liquidity problems. A 2% linear property tax rate model revealed a heavy tax burden on lower-income households and an overall revenue potential of 2.38% of total survey income or 0.94% of 2016 GDP. The study observed significant decreases in revenue potential when adjusting revenue to account for the ability to pay. This research also modeled a property tax rate payable only upon reaching a specific income threshold to address liquidity problems. In this model, the tax burden shifted to higher-income households with an overall potential tax revenue of 1.91% of total survey income or 0.76% of GDP. In conclusion, the observed trends, such as the high prevalence of inability to pay, relatively low revenue potential, and the administrative effort required for property taxation, suggest that reforming property taxation may not be the most practical approach for increasing revenue in Kenya.
  • Sjöholm, Tobias (2023)
    Personalized pricing as a pricing strategy has become possible as a result of technological advancement. Personalized pricing uses data to determine prices that differ from uniform pricing and as a result, welfare effects change. This master thesis uses a two period oligopoly model to analyze welfare effects of personalized pricing and then applies modifications to the model to account for EU Regulations. The model finds that regulation helps mitigate negative welfare effects by reducing the amount of inefficient switching and a price ceiling helps to reduce the appropriation effect for a consumer with a high willingness to pay. A case study is used to illustrate a use case for an oligopolistic market to bring real-world context to the theoretical model. The research question is important, because it increases awareness about the effects of regulation on personalized pricing in the European union internal market.
  • Kuivaniemi, Esa (2024)
    Machine Learning (ML) has experienced significant growth, fuelled by the surge in big data. Organizations leverage ML techniques to take advantage of the data. So far, the focus has predominantly been on increasing the value by developing ML algorithms. Another option would be to optimize resource consumption to reach cost optimality. This thesis contributes to cost optimality by identifying and testing frameworks that enable organizations to make informed decisions on cost-effective cloud infrastructure while designing and developing ML workflows. The two frameworks we introduce to model Cost Optimality are: "Cost Optimal Query Processing in the Cloud" for data pipelines and "PALEO" for ML model training pipelines. The latter focuses on estimating the training time needed to train a Neural Net, while the first one is more generic in assessing cost-optimal cloud setup for query processing. Through the literature review, we show that it is critical to consider both the data and ML training aspects when designing a cost-optimal ML workflow. Our results indicate that the frameworks provide accurate estimates about cost-optimal hardware configuration in the cloud for ML workflow. There are deviations when we dive into the details: our chosen version of the Cost Optimal Model does not consider the impact of larger memory. Also, the frameworks do not provide accurate execution time estimates: PALEO estimates our accelerated EC2 instance to execute the training workload with half of the time it took. However, the purpose of the study was not to provide accurate execution or cost estimates, but we aimed to see if the frameworks estimate the cost-optimal cloud infrastructure setup among the five EC2 instances that we chose to execute our three different workloads.
  • Vesala, Lauri (2023)
    Carbon pricing is a cost-effective instrument of climate change mitigation policy. Its implementation is, however, limited by various political constraints. The goal of this thesis is to examine what factors empirically explain cross-country variation in carbon pricing policy. Understanding the political constraints limiting carbon pricing may have implications for policy design. Previous literature on the empirical determinants of carbon pricing policy has focused mostly on determinants based on political economy theory, such as variation in domestic interests, and been conducted with data only on explicit carbon pricing. Implicit carbon prices created by fuel excise taxes are, however, a significant part of the total price on emissions. This thesis contributes to existing literature by introducing two new determinants in public finance considerations and country-level social cost of carbon as well as utilizing broader carbon pricing data. Empirical methods used include regression based on maximum-likelihood estimation of censored data and multiple linear regression. The size of the public sector is found to have a statistically significant positive association with carbon pricing regardless of the model used. This supports the hypothesis that cross-country variation in carbon pricing is empirically explained by a need to finance public spending and by the double-dividend hypothesis. Other factors that are found to have a clear positive association with carbon pricing are level of democracy, administrative capacity, and GDP per capita. The results are somewhat mixed concerning the effect of other political institutions related factors as well as factors related to carbon intensity. The hypothesis that country-level social cost of carbon positively affects carbon pricing is clearly rebuked which suggests that a competitive game does not describe national-level policymakers’ decision-making. The results of the thesis should not, however, be interpreted as causal because of omitted variable bias, reverse causality, and a lack of time-series data.
  • Suihkonen, Sini (2023)
    The importance of protecting sensitive data from information breaches has increased in recent years due to companies and other institutions gathering massive datasets about their customers, including personally identifiable information. Differential privacy is one of the state-of-the-art methods for providing provable privacy to these datasets, protecting them from adversarial attacks. This thesis focuses on studying existing differentially private random forest (DPRF) algorithms, comparing them, and constructing a version of the DPRF algorithm based on these algorithms. Twelve articles from the late 2000s to 2022, each implementing a version of the DPRF algorithm, are included in the review of previous work. The created algorithm, called DPRF_thesis , uses a privatized median as a method for splitting internal nodes of the decision trees. The class counts of the leaf-nodes are made with the exponential mechanism. Tests on the DPRF_thesis algorithm were run on three binary classification UCI datasets, and the accuracy results were mostly comparable with the two existing DPRF algorithms DPRF_thesis was compared to. ACM Computing Classification System (CCS): Computing methodologies → Machine learning → Machine learning approaches → Classification and regression trees Security and privacy → Database and storage security → Data anonymization and sanitization
  • Vainikka, Assi (2023)
    This study examines the relationship between wealth and environmental contributions at individual and country levels by using survey data from EVS, WVS and ISSP and panel data from OECD. For the analysis I use correlation tests, and in the case of panel data, pooled OLS regression and two-way fixed effects regression, and with survey data I use OLS regression and generalized ordered logit model. The aim of this study is to clarify if wealthier countries or individuals contribute more to environment than countries and individuals with lower wealth. Environmental contributions at country level are measured as environmental policy stringency, environmental protection expenditure and environmentally related tax revenues. At individual level environmental contributions are measured as willingness to pay for environmental protection. At country level a positive relationship between wealth and environmental contributions is found, but in individual level the relationship is weak. Also relationship between national wealth and individual willingness to pay is minor. On average individuals willingness to pay for environmental protection stayed standard regardless of wealth, but some differences in averages can be seen comparing the results of different surveys. Results suggests that in wealthier countries the environmental policy is more strict and environmental protection expenditure can be expect to be higher than in lower GDP per capita level countries. The relationship between wealth and environmentally related tax revenues differs from other two variables, because tax base for environmentally related taxes change whit economic development. Previous literature offers inconclusive findings and comprehensive theoretical framework is difficult to form. One of the biggest challenges of this study is the sparseness of suitable and comparable data and thus, results have to be interpreted with caution.
  • Eklund, Marius (2022)
    Syyskuussa 2018 Nike julkaisi mainoskampanjan, jonka kasvona oli vahvasti mielipiteitä jakava Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick. Niken kampanja ei ole poikkeus, vaan poliittisesti latautuneisiin aiheisiin kantaa ottavista yrityksistä on enenevissä määrin esimerkkejä. Kannanotoilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä yritysten tuotteisiin, joka indikoi selvästi sen lisääntynyttä tärkeyttä, mitä brändi edustaa ja mitä sen tuotteiden kuluttaminen tarkoittaa kuluttajan identiteetin kannalta. Tämän työn tarkoitus on tarkastella kuluttamista identiteettitaloustieteen kehyksessä. Identiteettitaloustiede perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja se tarjoaa työkaluja identiteetin roolin tutkimiseen taloudellisessa päätöksenteossa. Tutkielma esittelee identiteettitaloustieteen teorian, sen psykologisen taustan sekä relevanttia identiteettitaloustieteen tutkimusta. Identiteettiä kuluttamisessa käsitellään taloustieteen sekä markkinoinnin näkökulmasta ja esitellään kuluttamisen identiteettimalli. Nike:n mainoskampanjaa käytetään tapausesimerkkinä, joka tarjoaa esimerkin identiteettimallin käytännön applikaatiosta tilanteessa, jossa identiteetti selvästi vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttamisen identiteettimallin antamat tulokset ovat linjassa havaintojen kanssa, joiden mukaan Niken liikevaihto kasvoi mainoksen myötä merkittävästi, mutta ei radikaalisti. Identiteetti ja siihen liittyvät normit vaikuttavat kiistatta kuluttamiseen ja yritysten toimintaan, sillä siinä missä identiteetti ennen perustettiin työhön tai ammattiin, se perustetaan nykyään enenevissä määrin muihin asioihin, joita ilmaistaan kuluttamisen kautta. Yrityksillä on insentiivi muuttaa sosiaaliryhmiä tai niissä vallalla olevia normeja siten, että ihmiset kuluttaisivat heidän tuotteitaan enemmän. Kilpailluilla markkinoilla firmat voivat pyrkiä ankkuroimaan tuotteensa johonkin identiteettiin ja siten vähentää tuotteidensa korvaavuutta ja saada hinnoitteluvoimaa. On selvää myös, että poliitikot ja muut valtaa pitävät instituutiot ovat kiinnostuneita siitä, miten tiettyjen tuotteiden kulutukseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi miten vähennetään epäterveellisen ruoan syöntiä tai ilmastolle haitallisten tuotteiden kulutusta. Identiteetin ja kulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen voi tarjota tähän uusia työkaluja ja käytäntöjä.
  • Kettunen, Vera (2023)
    Kartellit ovat yksi vakavimmista keinoista rajoittaa markkinoiden vapaata kilpailua. Tämän takia on tärkeää, että kilpailupolitiikalla pyritään torjumaan niitä mahdollisimman tehokkaasti. Tänä päivänä keskeinen kilpailupolitiikan väline kartellien torjumiseksi on leniency- eli ilmiantojärjestelmä. Ilmiantojärjestelmällä luodaan kartellin muodostaneille yrityksille kannustin ilmiantaa kartelli kilpailuviranomaiselle lupaamalla ilmiantavalle yritykselle esimerkiksi lievennys kartellista kiinnijäämisen myötä aiheutuvaan seuraamusmaksuun. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ilmiantojärjestelmä kartelleja torjuvana kilpailupolitiikan välineenä vaikuttaa yritysten kartellikäyttäytymiseen. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa syvennytään aiempaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen ilmiantojärjestelmistä. Ilmiantojärjestelmän vaikutusten yritysten kartelliin ryhtymisen ja sen ilmiantamisen kannustimiin tarkastelu aloitetaan käsittelemällä yksityiskohtaisesti Mottan ja Polon (2003) malli ilmiantojärjestelmästä. Tämän jälkeen perehdytään ilmiantojärjestelmiä käsittelevään kokeellisen taloustieteen empiriaan käymällä läpi Apesteguian, Dufwenbergin ja Seltenin (2007) sekä Hinloopenin ja Soeteventin (2008) tutkimukset. Kokeellisen taloustieteen empiriaa hyödyntäen voidaan vertailla erilaisia ilmiantojärjestelmiä sekä tarkastella, miten teoreettiset mallit mahdollisesti toimivat käytännössä. Huomataan, etteivät teoreettisten mallien ennusteet ja empiiriset tulokset ilmiantojärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta välttämättä ole yhteneväisiä. Tarkastelun perusteella havaitaan lisäksi, että ilmiantojärjestelmällä voidaan onnistua sekä saamaan kartellin jäsenet tekemään ilmianto että estämään kartellin muodostaminen kokonaan. Toisaalta on myös mahdollista, että ilmiantojärjestelmä kannustaa kartelliin ryhtymiseen, mikäli esimerkiksi ilmiantamisen seurauksena on mahdollista saada positiivinen palkkio. Ilmiantojärjestelmän ominaisuuksilla, kuten seuraamusmaksun alennuksen suuruudella, onkin keskeinen vaikutus siihen, miten ilmiantojärjestelmä vaikuttaa yritysten kartellikäyttäytymiseen. Tutkielman lopussa syvennytään pohtimaan keskeisiä ilmiantojärjestelmän ominaisuuksia. Yhteenvetona optimaalisen ilmiantojärjestelmän kiteytetään olevan kompromissi sen kartelleja torjuvan ja stabiloivan vaikutuksen välillä.
  • Pohjanpää, Heini (2023)
    This thesis studies differences in income dynamics over the life cycle in Covid-19 sensitive occupations. Analysing life cycle incomes, its distributions and its different components can show significant differences in income dynamics between different genders and education levels. This research used a rich Finnish administrative dataset on incomes and other socioeconomic variables. The selected sample contained data from ages 28-60. A parametric estimation was applied to divide income dynamics into persistent and temporary parameters. Using the equally weighted minimum distance estimation, these parameters were solved on second moments of logarithmic incomes. The income processes were allowed to differ between genders and education. Within each gender and level of education, non-stationary in age and time and shocks of varying persistence were allowed. This thesis presents evidence of notable differences in income dynamics experienced by women and men in Covid-19 sensitive occupations in Finland. Men’s income paths are more persistent than those of women. Temporary shocks can affect incomes of women more than men, which for women is especially apparent amongst lower educated individuals and women aged 28-40. Moreover, both permanent and transitory parameters show heterogeneity by age and education levels. The results resemble the results of previous literature with different data and from different countries. When analysing the effects of Covid-19 pandemic, the results of this thesis do not provide unambiguous results. Income dynamics are similar between those working in all occupations and those working in Covid-19 sensitive occupations.
  • Lundqvist, Aleksi (2023)
    The thesis aims to analyse the individual subsidy effects on electric vehicle uptake by a unique case study of ten countries. The sample countries analysed in the thesis are Norway, Finland, Denmark, Sweden, China, France, Germany, Italy, Spain, and the United Kingdom. Together these countries represent most of the electric vehicle market share in the world and are thus potent for analysing different subsidy effect. The electric vehicle market has grown considerably in the past decade, and the markets’ role in reaching climate objectives set out by governments and other institutions is pivotal. The role of government initiatives in shaping the electric vehicle market is reviewed and the standard characteristics are discussed. The literature review outlines the importance of purchase subsidies, infrastructure subsidies and governmental institutions in increasing the electric vehicle share globally. Purchase subsidies that are designed to decrease the upfront costs of purchasing a vehicle are agreed to be most important in increasing uptake. Charging infrastructure subsidies are pivotal for increasing the number of electric vehicles in any country. However, the role of subsidising charging stations is less apparent in increasing electric vehicle sales shares. Researchers mostly identify charging infrastructure provisioning as a support function for uptake, but some evidence exists for direct influence on increased sales shares. Government institutions are paramount in increasing the market share for electric vehicles. Governments can design effective long-term policies that account for important societal factors, which private incentive designs might not consider. The empirical strategy set out in the thesis utilises a panel dataset from the sample countries to estimate the individual subsidy effects on electric vehicle uptake. Firstly, the dataset is analysed by a pooled ordinary least squares method to identify the relationship of purchase, ownership tax, infrastructure subsidies and other post-purchase subsidies on electric vehicle sales share. Secondly, a difference-in-differences estimation is conducted to analyse more predictive outcomes of ownership tax- and other subsidies on sales share. Finally, a fixed effects model is utilised to account for unobserved time-invariant heterogeneity. The results are limited by a relatively small sample size due to data availability, and the consequent limitations in the empirical models. The results suggest that the role of post-purchase subsidies should be better understood for accurate policy designs, especially when the market is past its infancy phase. Finally, suggestions for future research are provided.
  • Ahonen, Juha (2023)
    Taloustieteessä markkinoita kuvataan perinteisesti aggregoidun kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon avulla. Todellisuudessa vuorovaikutus markkinoilla on tätä yksinkertaistettua mallia monimutkaisempaa, koska markkinoilla on kaupankäynnin osapuolten vuorovaikutusta haittaavia kitkatekijöitä: tietyn hyödykkeen ostaja ja myyjä eivät esimerkiksi aina löydä toisiaan tai heidän keskinäinen välimatkansa voi olla esteenä kaupankäynnille. Tällaisia kitkaisia markkinoita kuvataan usein niin sanottujen etsintäteorioiden avulla. Näissä myyjän ja ostajan käyttäytyminen ja vuorovaikutus mallinnetaan peliksi. Suunnatun etsinnän malleissa kaupankäynnin osapuolet tunnistavat muiden osapuolten ominaisuuksia ja hyödyntävät informaatiota, jolloin he voivat kohdistaa etsinnän juuri tietynlaisiin kauppakumppaneihin. Näissä malleissa kaupankäyntipeliä pyritään suunnittelemaan niin sanottujen kaupankäynnin mekanismien avulla niin, että saadaan aikaan jokin haluttu kaupankäynnin lopputulos, esimerkiksi myyjän ylijäämän maksimointi. Tässä tutkielmassa esitellään Gábor Virágin kehittämä suunnatun etsinnän malli, jossa yksinkertaista kaupankäynnin mekanismia käyttäen löytyy Nash-tasapaino, jossa myyjä saa kaiken kauppaan liittyvän ylijäämän. Aiemmin näin yksinkertaisella mekanismilla ei tällaista pelin lopputulosta ole esitetty. Tutkielmassa kuvataan asiaan liittyvien peruskäsitteiden jälkeen etsintäteorioiden kehitystä päätyen Virágin malliin, joka esitellään alkuperäisen artikkelin esitystapaa seuraten. Tämän jälkeen tarkastellaan mallin toteutumista yksinkertaisessa tapauksessa (2 x 2 -malli) ja tutkitaan mallin parametrien käyttäytymistä, kun ostajien, myyjien tai molempien määrä kasvaa. Lopuksi vielä näytetään, että Virágin mallissa esitettyä ylijäämän päätymistä pelkästään myyjälle voidaan yleistää niin, että ylijäämän jakautuminen ostajan ja myyjän välillä voidaan valita vapaasti.
  • Uotila, Olli (2023)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on näyttää, miten koronapandemia vaikutti asuntomarkkinoihin vuosien 2019–2021 aikana. Asuntomarkkinoilla tapahtuneita muutoksia tarkastellaan sekä globaalisti, että paikallisesti Suomen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan miten eri mekanismien kautta koronapandemian vaikutukset levisivät asuntomarkkinoille ja tätä kautta kotitalouksiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet koronapandemian aiheuttaneen hyvin moniulotteisia vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Tämä tutkimus keskittyy käsittelemään näitä vaikutuksia pääasiassa asuntorahoittamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi koronapandemian vaikutuksia tarkastellaan asuntojen hintojen, etätyön, muuttoliikkeen sekä taloudellisen epätasa-arvon tasolla. Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu elinkaarimalliin, jota sovelletaan asuntomarkkinoille. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä laajasti kirjallisuutta liittyen koronapandemian vaikutuksiin Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla. Kansainvälistä tutkimusta täydennettiin Suomen Tilastokeskuksen datalla, sekä Helsingin Seudun Osuuspankin tarjoamalla asuntorahoituksen aineistolla. Aineisto kerättiin yhteystyössä Helsingin Seudun Osuuspankin edustajien kanssa niin, että yksittäisen henkilön tunnistaminen aineiston perusteella oli mahdotonta. Asuntorahoituksen laajasta aineistosta oli mahdollista nähdä kattavasti päivämäärän tarkkuudella Suomen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinan yleinen kehitys sekä trendit. Aineisto tarjosi tiedon liittyen lainan kokoon, takaisinmaksuaikaan sekä asunnon tyyppiin. Tilastokeskuksen data-aineistoja käytettiin vahvistamaan tuloksia ja tuomaan esille sellaista tietoa Suomen asuntomarkkinoista, johon asuntorahoituksen aineisto ei vastannut. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin aikasarja-analyysiä, jota sovellettiin tutkimuksen kaikkiin aineistoihin. Analyysin tarkoituksena oli näyttää miten asuntomarkkinat ovat Suomessa kehittyneet ennen koronapandemiaa ja sen aikana. Tutkimuksen aikajanaksi valikoituivat vuodet 2016–2021. Analyysin tuloksia verrattiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja pyrittiin löytämään yhteisiä koronapandemian laukaisemia mekanismeja, jotka vaikuttivat asuntomarkkinoihin. Tutkimuksen tulokset Suomen asuntomarkkinasta ovat pääasiassa linjassa globaalin asuntomarkkinan kanssa, mutta myös eroavaisuuksia pystyttiin löytämään. Yhteistä Suomalaisessa ja globaalissa asuntomarkkinassa on asuntojen hintojen kasvu pandemian aikana. Mekanismit hintojen nousussa kuitenkin erosivat sillä Yhdysvalloissa kasvua tuki halventuneet rahoitusolosuhteet, kun taas Suomessa voitiin nähdä etenkin ensiasunnon ostajien kasvaneen kysynnän vaikuttaneen positiivisesti hintoihin. Lisäksi Suomessa hintoja tuki kasvanut kysyntä asuntolainoissa, joiden määrät sekä laina-ajat kasvoivat koronapandemian aikana. Keskeinen ero hintojen nousussa liittyi alueelliseen kehitykseen. Suomen pääkaupunkiseudulla hinnat kasvoivat eniten aivan Helsingin keskustassa, kun taas Yhdysvalloissa hintojen kasvu esikaupunkialueilla oli keskustoja nopeampaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksesta löytyi lisäksi se, että Suomessa sekä Yhdysvalloissa pandemia kiihdytti varallisuuseroja kasvattaen näin taloudellista epätasa-arvoa asuntovelallisten kotitalouksien välillä. Asuntomarkkinoilla tapahtuneet muutokset koronapandemian aikana olivat hyvin laajat ja koskettivat niin matala- kuin korkeatuloisia asuntovelallisia. Keskeiset mekanismit liittyivät makrovakaus– ja rahapolitiikan tekemiin muutoksiin, jotka tukivat asuntomarkkinoiden kasvua etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa pandemian aiheuttamat vaikutukset eivät näkyneet yhtä vahvoina kuin Yhdysvalloissa. Koronapandemia kuitenkin muokkasi merkittävästi asuntomarkkinoita maailmanlaajuisesti. Pandemian vaikutukset tulevat näkymään etenkin kotitalouksien velkaantuneisuudessa sekä taloudellisessa tilanteessa vielä pitkän aikaa.
  • Kanerva, Emilia (2023)
    Vuonna 2020 maailmalla leviämään lähtenyt koronavirus aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin. Tartunnan pelossa ihmiset vähensivät liikkumistaan sekä sosiaalisia kontaktejaan, joiden seurauksena myös heidän kulutuksensa muuttui. Taudin leviämisen estämiseksi myös valtiot tekivät oman osansa asettamalla erilaisia rajoitustoimia. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä eri tavoin pandemiaan liittyvät tekijät vaikuttivat kulutukseen sekä miten vaikutukset erosivat eri kulutusluokkien välillä. Työssä käytetty malli luotiin aiempien empiiristen tutkimusten pohjalta ja sovitettiin Suomesta saatavilla olevaan aineistoon. Kulutusta kuvaavana aineistona tutkimuksessa käytettiin Nordean pankki- ja luottokorttimaksujen viikkotasoista indeksoitua arvoa maakuntakohtaisesti. Kokonaiskulutuksen lisäksi tutkimuksessa huomioitiin kolme tarkempaa alaluokkaa kulutusluokkien eroavaisuuksien tarkastelemiseksi, jotka olivat ravintolat, palvelut sekä tavarat. Kulutusta selittävinä tekijöinä työssä toimivat puolestaan koronavirustartuntojen lukumäärä, lomautettujen suhde työllisiin sekä valtion pandemian aikana asettamat rajoitukset. Tulosten mukaan koronaviruspandemialla oli selvä tilastollisesti merkittävä negatiivinen vaikutus kulutukseen. Merkittävin vaikutus kulutukseen oli nähtävissä palveluiden ja ravintoloiden kohdalla, joiden kulutuksessa kontaktien välttäminen on kaikkein haasteellisinta. Esimerkiksi koronavirustartuntojen kaksinkertaistuessa kokonaiskulutus väheni tulosten mukaan 3.4 %, kun taas ravintolakulutus jopa 10.4 %. Negatiivisia tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia kulutukseen aiheutti myös suurin osa rajoitustoimista. Kuitenkin osalla rajoituksista huomattiin tutkimuksessa olleen myös positiivisia vaikutuksia kulutukseen. Tämä osoittaa, ettei kaikilla rajoitustoimilla saatu aikaan haluttua muutosta, joka puolestaan vihjaa, ettei rajoitusten asettaminen ollut optimaalista. Jatkotutkimus entistä tarkemmalla aineistolla mahdollistaisi tehokkaamman toiminnan seuraavassa vastaavanlaisessa tilanteessa. Tarkempi tutkimus avaisi tätä tutkimusta paremmin, millä rajoitustoimilla saatiin haluttu vaikutus aikaan ja mitkä alat todellisuudessa kärsivät koronaviruksesta eniten ja pitkäaikaisesti. Näiden tietojen avulla pystyttäisiin välttämään turhat rajoitustoimet sekä jakamaan vaadittavia tukirahoja tehokkaammin, mikä puolestaan vähentäisi valtion taloudelle aiheutuvaa haittaa.
  • Saarinen, Sofia (2022)
    The first wave of basic income experiments took place in North America between the 1960s and 1980s, and the second wave started in the early 2000s and is still ongoing globally. Experiments are used to gain knowledge about effects that basic income has on labour supply, poverty, and welfare. This thesis is a literature review that utilises labour supply theory to examine labour supply effects that are observed when experimenting basic income and negative income tax policies with randomised controlled trials. The purpose is to find possible causes of differing results with the help of labour supply theory and by carefully studying the characteristics of the experiments. The topic is relevant as experimental results can be used when making decisions about future welfare reforms. Previous research on basic income has been done by Banerjee, Niehaus, and Suri (2019), Ghatak and Maniquet (2019), and Hoynes and Rothstein (2019), who find that the implementation of a basic income reduces labour supply more in advanced countries than they do in developing countries. Robins (1985) and Hum and Simpson (1993) find that negative income tax experiments resulted in labour supply reductions. On the other hand, other authors find that a basic income decreases labour supply only for those who are generally supposed to work less: the elderly, those with disabilities or illnesses, mothers of young children, and children (De Paz-Báñez, Asensio-Coto, Sánchez-López, & Aceytuno, 2020). I conclude that a universal basic income redirects labour supply in developing countries from wage labour to self-employment. However, exact increases or decreases in total labour supply are unknown. Negative income taxes decrease labour supply by few weeks of full-time employment per year. Although there does not seem to be a clear causal effect between the variation of experimental design and the results reported by the 21st century experiments, factors such as the structure of the research sample, geographical area, type of poverty trap, and size of the increase in living standards created by basic income may affect the beneficiaries’ labour supply.
  • Pyykkö, Alli (2023)
    Sukupuolten väliset palkkaerot ovat pienentyneet paljon viime vuosisadan aikana, mutta ne ovat edelleen merkittäviä. Perinteisessä taloustieteessä palkkaeroja selitetään henkisen pääoman ja preferenssien sukupuolieroilla sekä diskriminaatiolla. Äitiysrangaistus selittää palkkaeroista suuren osan. Palkkaeroista osa on edelleen selittämätöntä. Viimeaikaisessa taloustieteellisessä tutkimuksessa on pyritty löytämään uusia syitä palkkaeroille kokeellisen taloustieteen avulla. On havaittu, että kilpailuhenkisyyserot vaikuttavat sukupuolten koulutus- ja uravalintoihin sekä työmarkkinakäyttäytymiseen ja sitä kautta palkkaeroihin. Tutkielma käsittelee kilpailumieltymysten vaikutusta palkkaeroihin kokeellisen taloustieteen näkökulmasta. Kokeellisessa taloustieteessä vaikuttavia tekijöitä pystytään kontrolloimaan. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus. Aineistona käytetään tuoreita aiheesta tehtyjä tutkimusartikkeleita, jotka on julkaistu arvostetuissa tieteen aikakausilehdissä. Tutkielmassa vertaillaan eri tutkimusten koemenetelmiä, ja niistä saatuja tuloksia. Tutkielma tarjoaa lukijalle laajan kuvan palkkaeroja selittävistä tekijöistä ja kilpailuhenkisyyden vaikutuksen laajuudesta. Miehet ovat naisia kilpailuhenkisempiä ja itsevarmempia. Kilpailumieltymyksiin vaikuttavat vahvasti uskomukset omista sekä vastustajan taidoista. Kilpailuhenkisyys korreloi positiivisesti matemaattisten ja teknisten koulutusvalintojen kanssa, jotka ovat yhteydessä korkeaan palkkatasoon. Kilpailuhenkisyys vaikuttaa koulutus- ja uravalintojen lisäksi työnhakuun ja neuvotteluhalukkuuteen
  • Lampinen, Sebastian (2022)
    Modeling customer engagement assists a business in identifying the high risk and high potential customers. A way to define high risk and high potential customers in a Software-as-a-Service (SaaS) business is to define them as customers with high potential to churn or upgrade. Identifying the high risk and high potential customers in time can help the business retain and grow revenue. This thesis uses churn and upgrade prediction classifiers to define a customer engagement score for a SaaS business. The classifiers used and compared in the research were logistic regression, random forest and XGBoost. The classifiers were trained using data from the case-company containing customer data such as user count and feature usage. To tackle class imbalance, the models were also trained with oversampled training data. The hyperparameters of each classifier were optimised using grid search. After training the models, performance of the classifiers on a test data was evaluated. In the end, the XGBoost classifiers outperformed the other classifiers in churn prediction. In predicting customer upgrades, the results were more mixed. Feature importances were also calculated, and the results showed that the importances differ for churn and upgrade prediction.
  • Myllylahti, Iiro (2023)
    The formation and determining factors of commute distance are of prime interest in the fields of urban and labour economics, as the length of the commute is a result of many different personal and economic factors. Knowledge of what factors affect the length of the commute could be of use in public policy as well as future research. Similarly, empirical studies on the effect of income specifically have historically shown mixed results due to bias resulting from reverse causality, and inadequate methods of correcting for it. To date, there has been little research on commuting in Finland, and no studies specifically focused on the effect of income. This study applies a cross-sectional linear regression model, as well as fixed effects model utilizing panel data to both survey the overall effects of a large catalogue of determinants of commute distance and correct for the issue of reverse causality in the income-commute relationship. The study focuses on the year 2020 but utilizes data from 2015 to construct the fixed effects model. The fixed effects model is used to determine the relationship between income and commute distance as it, by definition, corrects for omitted variable bias. In addition, with a data selection of workers who remain with their employer during the observational period, the reverse causality issue is eliminated. The results indicate that the relationship between income and commute distance in Finland is negative in the fixed effects model when reverse causality is eliminated, which contrasts with basic theory and a large majority of previous studies. Sensitivity tests suggest that this result is not merely a superfluous outcome of the data selection process, but a genuine result. Out of the other determinants, it was found that educational effects in Finland, especially for men, are different than what was expected, as higher education was associated with a decrease in commute distance. Being married, male and having a car were found to positively affect commute distances. The number of children in the household was found to be a negative factor, especially for women. The result of this study reinforces the notion that studying the relationship between income and commute distance without correcting for reverse causality will lead to biased estimates. Additionally, compared to the few previous studies that have sufficiently done so, this study suggests a pattern. As a negative relationship between income and commute distance has only currently been established in Denmark and Finland, as compared to the positive results in larger European countries, possible future studies could elaborate on whether this effect is characteristic of the Nordic countries, or smaller countries in general.
  • Pyykölä, Sara (2022)
    This thesis regards non-Lambertian surfaces and their challenges, solutions and study in computer vision. The physical theory for understanding the phenomenon is built first, using the Lambertian reflectance model, which defines Lambertian surfaces as ideally diffuse surfaces, whose luminance is isotropic and the luminous intensity obeys Lambert's cosine law. From these two assumptions, non-Lambertian surfaces violate at least the cosine law and are consequently specularly reflecting surfaces, whose perceived brightness is dependent from the viewpoint. Thus non-Lambertian surfaces violate also brightness and colour constancies, which assume that the brightness and colour of same real-world points stays constant across images. These assumptions are used, for example, in tracking and feature matching and thus non-Lambertian surfaces pose complications for object reconstruction and navigation among other tasks in the field of computer vision. After formulating the theoretical foundation of necessary physics and a more general reflectance model called the bi-directional reflectance distribution function, a comprehensive literature review into significant studies regarding non-Lambertian surfaces is conducted. The primary topics of the survey include photometric stereo and navigation systems, while considering other potential fields, such as fusion methods and illumination invariance. The goal of the survey is to formulate a detailed and in-depth answer to what methods can be used to solve the challenges posed by non-Lambertian surfaces, what are these methods' strengths and weaknesses, what are the used datasets and what remains to be answered by further research. After the survey, a dataset is collected and presented, and an outline of another dataset to be published in an upcoming paper is presented. Then a general discussion about the survey and the study is undertaken and conclusions along with proposed future steps are introduced.
  • Kokkoniemi, Inga (2024)
    Eläkejärjestelmä on merkittävä osa sosiaaliturvaa ja väestön ikääntyessä sen rooli on kasvanut entisestään. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus sisälsi lain, jonka nojalla ammattiin valmistavan tutkinnon ajalta on voinut karttua etuutta, joka maksetaan työeläkkeen yhteydessä. Tämä opiskeluajalta karttuva eläke on viime vuosina noussut keskusteluun yhtenä mahdollisista leikkauskohteista tulevissa eläkeuudistuksissa. Aiheesta on saatavilla melko niukasti tutkimustietoa, johon tämä tutkielma pyrkii vastaamaan. Tutkielmassa tarkastellaan, mikä on tämän etuuden merkitys eläketurvan kannalta. Tutkielman aineisto perustuu Eläketurvakeskuksen tutkimusaineistoon Suomessa työeläkevakuutetuista henkilöistä. Aineiston perusteella tarkastellaan vuoden 2005 jälkeen eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaneiden ominaisuuksia ja lukumääriä. Lisäksi tutkitaan, miten tutkinnon suorittamisen ajalta karttuva etuus vaikuttaa eläketurvaan. Tähän käytetään jo eläkkeellä olevan ikäkohortin työ- ja kokonaiseläkkeitä, sekä suhteellisia ja absoluuttisia tuloeroja eläkkeissä ja tutkitaan sitä, mikä vaikutus näihin on, kun lisätään teoreettisesti arvioitu tutkinnon suorittamisesta karttunut eläke. Samankaltainen tarkastelu tehdään myös kahdelle nuoremmalle ikäkohortille, jotka eivät vielä ole siirtyneet eläkkeelle. Näiden kohdalla tarkastelun kohteena on eläkkeiden sijasta kohortin työeläkekarttumat. Tutkimuksen tuloksien perusteella odotettavissa on, että tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutukset eläkejärjestelmään tulevat näkymään kunnolla vasta vuosikymmenten päästä, kun ansaitut etuudet tulevat täydellä laajuudellaan järjestelmän maksettavaksi. Vaikutukset eläketurvaan vaihtelevat eläkkeen määrän ja tutkinnon tason mukaan jonkin verran. Suurimman suhteellisen hyödyn opiskeluajalta karttuvasta eläkkeestä näyttäisivät saavan vanhemman kohortin eläkkeiden tarkastelun perusteella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja nuorempien kohorttien työeläkekarttumien tarkastelun perusteella alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Analyysin tulokset viittaavan siihen, että suhteelliset tuloerot eläkeläisten kesken kapenevat hieman tutkinnon suorittamisesta karttuvan etuuden vaikutuksesta. Tarkastelussa huomataan kuitenkin, että Kansaneläkelaitoksen maksamat kansaneläke ja takuueläke tasoittavat jo valmiiksi eläkejakaumaa, jolloin tutkinnon suorittamisesta karttuvan eläkkeen suhteellinen vaikutus on pienempi.