Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by master's degree program "Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma"

Sort by: Order: Results:

  • Juntunen, Samuli (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan Israelin ja kahden arabimaan, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Bahrainin välisen Abraham-sopimuksen herättämiä reaktioita jälkimmäisten naapurimaassa, Saudi-Arabiassa. Sopimus loi diplomaattisuhteet mainittujen maiden välille ja rikkoi siten arabimaailmassa pitkään jatkuneen perinteen olla olematta virallisesti tekemisissä Israelin kanssa. Saudi-Arabia puolestaan on merkittävä poliittinen vaikuttaja Lähi-idässä ja kahden sopimuksen tehneen emiirikunnan läheinen liittolainen. Siten sen näkemyksillä asiassa on sekä merkitystä että mielenkiintoa. Käytännön tutkimuskohteena ovat maan suurissa sanomalehdissä julkaistut kirjoitukset aiheesta, sekä lehtien omat toimitetut artikkelit että lukijoiden mieli-pidekirjoitukset. Kirjoitusten pohjalta tehdään päätelmiä maan hallinnon asennoitumisesta sopimukseen. Taustaoletus on se että lehtien toimitetut artikkelit heijastavat jotenkin hallinnon linjaa, kuten monissa autoritaarisen hallinnon maissa on tapana. Toisaalta mielipidekirjoitukset kertovat yksityisten kansalaisten näkemyksistä Israelin ja arabimaiden lähentymisen suhteen ja avartavat täten kuvaa tämän kehityksen aiheuttamista reaktioista näissä maissa. Eräs tutkielman tavoitteista onkin tarkastella sananvapauden tilaa Saudi-Arabiassa, sekä median että sen kuluttajien osalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan konstruktionistista kansainvälisten suhteiden teoriaa. Sen lähtökohtana on valtion yhteiskunnallinen identiteetti, josta käsin sen poliittista käyttäytymistä tarkastellaan. Vertauskohtana on inhimillinen yksilöidentiteetti. Teorian juuret ovat täten sosiaali- psykologiassa mutta sitä on muokattu paremmin politiikan ja valtioiden kansainvälisten suhteiden tutkimukseen sopivaksi. Tämän tutkielman kannalta keskeiset alan teoreetikot ovat Michael Barnett ja Alexander Wendt. Arabimaiden identiteetti on kokenut muutoksia koko niiden itsenäisyyden ajan. Syynä ovat olleet erilaiset konfliktit joihin maat ovat ajautuneet, pitkälti Lähi-idän ei-arabialaisten maiden kanssa. Konfliktien seurauksena ne ovat joutuneet arvioimaan uudestaan suhdettaan toisiinsa ja mainittuihin muihin maihin, siis luomaan uudestaan oikeaoppisen arabismin normit. Julkilausumattomana päämääränä on ollut arabi-maailman poliittinen yhtenäisyys. Jokaisen konfliktin ja sitä seuranneen arvokeskustelun myötä tällainen yhtenäisyys on kuitenkin vähentynyt ja monet maat ovat alkaneet luoda kahdenkeskisiä suhteita alueen ei-arabialaisiin maihin. Abraham-sopimus kuuluu luontevasti tällaisten poliittista epäjärjestystä arabimaailmassa aiheuttaneiden tapahtumien sarjaan. Tutkielmassa vertaillaan tilannetta ennen ja jälkeen sopimuksen syntyä sekä sen aiheuttamia reaktioita arabimaiden hallinnoissa ja yksityisissä kansalaisissa. Aineiston perusteella on ilmeistä, että maiden yhtenäisyys ei ole paljon kasvanut Israelin ja parin Persianlahden emiirikunnan lähentymisen seurauksena. Pikemminkin hajaantuminen on jatkunut entiseen malliin. Monet Saudi-Arabian kansalaisetkin tuntuvat kannattavan maansa suhteiden normalisointia Israelin kanssa vaikka eivät sitä suoraan kirjoituksissaan sano. Maan virallinen asema Lähi-idän maiden yhteisössä tekee tämän kuitenkin vaikeaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös että Saudi-Arabian perinteinen lehdistö on lojaali maan hallinnolle ja heijastaa varsin uskollisesti sen poliittista linjaa. Toisaalta yksityisillä kansalaisilla on varsin suuri vapaus ilmaista mielipiteensä lehtien palstoilla, tietyin rajoituksin. Ajoittain on vaikea havaita minkäänlaista eroa mielipidekirjoituksiin muiden, demokraattisempien maiden lehdissä. Sikäli maan huono maine sanan-vapauden suhteen ei ole täysin perusteltu. Kirjoitukset osoittavat, että Saudi-Arabian kansalaiset ja toimittajat tuntevat hyvin Lähi-idän monimutkaiset poliittiset olosuhteet ja voivat kirjoittaakin niistä suhteellisen vapaasti, varsinkin yksityiset kansalaiset. Toimittajat joutuvat tietysti valitsemaan sanansa huolellisemmin. Sikäli Saudi-Arabian media ei suuresti poikkea minkä tahansa maan vastaavasta.
  • Leermakers, Maija (2023)
    Tämä tutkielma käsittelee aikuisuuden representaatioita suomalaisessa Aikuiset-draamakomediasarjassa (Yle 2019–2022). Aikuiset on fiktiivinen, (itse)ironinen ja satirisoiva kuvaus Helsingin Kalliossa asuvien urbaanien nuorten elämästä aikuistumisen kynnyksellä. Sarja tutustuttaa katsojan maailmaan, jossa pitäisi olla koko ajan menestyneempi, kiinnostavampi ja aikuisempi. Tutkimusaineisto koostuu 34 jaksosta: kolmesta 10-osaisesta tuotantokaudesta ja neljästä erikoisjaksosta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten sarja kuvaa ja tuottaa aikuisuutta erilaisten sukupolvirepresentaatioiden kautta, millaisia komedian aineksia se siihen liittää sekä millaisesta kulttuurisesta kontekstista nämä representaatiot nousevat. Tarkastelen Aikuiset-sarjaa tekstinä ja populaarikulttuurin tuotteena, jonka kautta pääsen kiinni siihen, mitä aikuisuus modernissa yhteiskunnassa tarkoittaa ja millaisten tunnusmerkkien kautta se rakentuu. Tutkin sarjan kieltä ja kuvastoa, joista erityisen tärkeiksi nousevat aikuisuuteen ja sukupolvieroihin viittaavat aiheet, tapahtumat ja keskustelut sekä visuaalisen kuvaston piirteet. Tutkielmani paikantuu kulttuurintutkimuksen kentälle ja painottuu aikuisuuden, nuorison ja sukupolvien tutkimukseen. Koska aineistoni on draamakomediasarja, asetan työni myös televisio- ja komediatutkimuksen kontekstiin. Tulkitsen tutkimusaineistoa laadullisen sisällönanalyysin avulla. Osana analyysia kontekstualisoin aineistosta nousevat merkityskokonaisuudet asettamalla ne siihen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin, jossa ne ovat syntyneet. Tekemieni tulkintojen mukaan Aikuiset-sarja sijoittaa aikuisuuden representaation nopeatempoiseen, uusliberaaliin ja urbanisoituneeseen yhteiskuntaan, jossa aikuisuuden kriteereiksi nousevat muun muassa itsenäisyys, uusien velvollisuuksien omaksuminen ja taloudellisen turvan saavuttaminen. Sarja kuvaa kaksikymppisten hahmojensa kipuilua prekaarien työmarkkinoiden ja menestyspaineiden keskellä kritisoiden samalla individualistisen yhteiskunnan vaatimuksia. Aikuisuus määrittyy sarjassa oleellisesti sukupolvien välisten ymmärryskatkosten ja antagonismin kautta, sillä nuo eronteot tuovat näkyviksi vanhempien ja nuorempien sukupolvien eroavat käsitykset siitä, mitä ovat ”oikeat” tavat olla aikuinen. Aikuiset esittää satirisoitujen sukupolvierojen kautta kommentteja laajemmasta paradigman muutoksesta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut elintason nousun, globalisaation etenemisen ja uusliberalisoitumisen myötä. Sarja ammentaa kulttuurisesta tilanteesta, jossa muutosvauhdin kiihtyminen ja mahdollisten elämänpolkujen lisääntyminen ovat tuottaneet entistä sirpaleisempia, jatkuvassa liikkeessä olevia aikuisuuksia. Aikuiset sijoittaa representaationsa maailmaan, jossa sitoutumattomuudesta on muodostunut selviytymisstrategia erityisesti urbaanissa ympäristössä, jossa aikuisuuden lykkäämiseen liitetty elämänpolkujen ja identiteettien tutkiskelu ovat selkeästi läsnä. Aikuiset-sarja on onnistunut tallettamaan tunnistettavan ajankuvan, jonka osuvuus nousee sarjan tarkkasilmäisestä tavasta käsitellä modernia yhteiskuntaa ja elämäntapaa. Karikatyyrimäiset hahmot ja satirisoiva huumori ovat syntyneet tosielämän havaintojen pohjalta ja kommentoivat aikuisuutta ensivilkaisulla kevyellä, mutta toisaalta puhuttavalla tavalla. Kutsutaan sitä sitten aikuisuuden ikuiseksi kysymykseksi tai ylisukupolviseksi kokemukseksi, Aikuiset representoi aikuisuuden monisyistä merkitysverkkoa tavalla, joka tarjoaa identifioitumisen paikkoja katsojan sukupolvesta riippumatta.
  • Launis, Siiri (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomalaissyntyiset islamiin kääntyneet muslimiäidit kokevat oman äitiytensä ja äidin roolinsa, minkälaisia äitiyteen ja lasten uskontokasvatukseen liittyviä ihanteita heillä on, sekä mihin he pohjaavat näkemyksensä hyvästä äitiydestä ja lastenkasvatuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten he monikulttuurisissa perheissään tekevät valintoja eri islamin tulkintojen ja toimintatapojen välillä äitiyteen ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, ja miten sekularisoituneessa Suomessa asuminen on vaikuttanut heidän kokemuksiinsa muslimiäitiydestä. Tutkielma sijoittuu islamin tutkimuksen ja äitiystutkimuksen kentille. Haastatteluita on lähestytty etnografisella otteella ja teoreettisia aineksia on otettu sosiologian ja sukupuolentutkimuksen puolelta. Tutkimusaineisto koostuu 7 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on äänitetty ja litteroitu. Haastattelut on koodattu ja analyysimetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksessa käy ilmi, että haastatellut äidit ovat tietoisia äitien korkeasta asemasta islamilaisissa lähteissä, mutta äidit eivät toisintaneet kuvaa itsensä uhraavasta äidistä. Äitiyden ja islamin välillä nähtiin yhteys, joka saattaa aiheuttaa paineita joillekin äideille, jotka eivät olisi halunneet lapsia tai eivät koe sopivansa sosiaalisesti konstruoituun ”muottiin”. Kuitenkin suurin osa äideistä nautti äidin roolistaan, eivätkä he kokeneet isoja ristiriitoja eri puolilta tulevien odotusten ja oman äitiytensä välillä. Nykyajan individualistiseen trendiin liittyvä intensiivisen vanhemmuuden kulttuuri näkyi joistakin äideistä ja tämä saattoi aiheuttaa paineita enemmän kuin islamin määrittelemät äidin velvollisuudet. Keinoja käsitellä paineita oli erilaisia. Useampi koki itsensä itsevarmaksi, eivätkä nämä äidit paljon stressanneet mahdollisesta kritiikistä. Jumalan armollisuus mainittiin useamman kerran paineita lievittävänä tekijänä. Jumala odottaa äideiltä näiden omaa parastaan, mutta ei täydellisyyttä. Yksi äiti tulkitsi islamilaisia lähteitä feministisesti osoittaakseen, ettei naisen ja äidin roolin tarvitsisi olla niin kapea. Lastenkasvatuksen ihanteiksi nostettiin universaaleja hyveitä, mutta näitä hyveitä pidettiin islamilaisina tai limittäisinä islamin kanssa. Lapsista haluttiin kasvattaa hyviä ihmisiä ja tämä tapahtui islamin avulla. Lapsia sosiaalistettiin islamiin jo pienestä pitäen, koska sekulaarissa ympäristössä kotikasvatuksella nähtiin olevan enemmän merkitystä lasten islamilaisen identiteetin kehittymiselle kuin muslimienemmistöisessä maassa. Monet pitivät Suomea lähtökohtaisesti islamilaisia arvoja tukevana paikkana asua, mutta kokivat suomalaisen yhteiskunnan sosiaalistavan lapsia vahvasti suomalaisuuteen. Tämän vuoksi he kokivat, että islamiin kasvattaminen jää hyvin paljon vanhempien harteille. Tämä mahdollisesti voisi selittää taipumusta ”holistiseen” kasvatukseen, jossa uskonto on kokonaisvaltainen asia, joka näkyy kaikissa arkielämän toimissa. Mitä tulee islamin tulkintoihin, äidit tunsivat oman uskontonsa hyvin ja luottivat omaan järkeensä ja intuitioonsa päätöksen teossa. Moskeijan järjestämät Koraani-koulut nähtiin metodeiltaan vanhahtavina ja lapsille rankkoina, joten monet lapset opiskelivat islamia kotona vanhempiensa ja internetin materiaalien avulla.
  • Ala-aho, Lauri (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Maghreb-maiden (Marokko, Algeria, Tunisia) kontekstissa syntynyttä ḥogran käsitettä kahden eri marokkolaisen aineistokokonaisuuden avulla. Ḥogran käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan hierarkkiset valtasuhteet asettavat osan ihmisistä yhteiskunnallisen arvoasteikon pohjalle, ja näiden ihmisten ihmisarvoa eri tahot voivat loukata ilman rangaistusta. Käsitteeseen sisältyy vahvasti ajatus viranomaisvallan väärinkäytöksistä, korruptiosta sekä näiden ilmiöiden aiheuttamasta päivittäisestä tilasta niille ihmisille, joita valtiovalta ei suojele. Termi juontuu arabian kielen verbistä ḥaqara, jolla tarkoitetaan halveksuntaa ja alaspäin katsomista. Ḥogralla viitataan kuitenkin laajempaan ilmiöön, ja sillä tarkoitetaan tutkija Abdelmajid Hannoumin mukaan valtion syrjivää julkisivua. Tarkastelen tutkielmassani marokkolaisen toimittajan Rachid Ninin vuonna 2008 Al-Masāʾ –sanomalehdessä julkaisemia yhteiskunnallisia epäkohtia käsitelleitä kolumneja ja piirtäjä Mohammed Nassibin YouTube- animaatiosarjaa Bouzebalin tarinat (Ḥikāyāt Bouzebal), jonka ensimmäisen jakson Nassib julkaisi vuonna 2012. Tutkimuskysymykseni on, miten ḥogran käsitteen voi ymmärtää aineistoni pohjalta jälkikoloniaalisen teorian näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnän kamerunilaisen poliittisen teoreetikon Achille Mbemben ajatuksia jälkikoloniaalisesta vallankäytöstä. Tutkielmani kannalta tärkeimpiä Mbemben ajatuksia ovat hänen huomionsa siirtomaavalta-ajan jälkeisistä valtion banaaleista vallankäytön muodoista ja eräänlaisesta vulgaarisuuden estetiikasta, jota jälkikoloniaalisten hallintojen epälegitiimi vallankäyttö on synnyttänyt hallinnon ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Mbemben ajatukset banaaleista vallankäytön muodoista yhdistyvät Rachid Ninin huomioihin yhteiskunnan paradoksaalisesta tilasta, kun jotkin yhteiskunnan osa-alueet eivät toimi niin kuin niiden olettaisi, koska yhteisten ideaalien toteutumisen tielle saattaa ennalta-arvattavasti tulla ne samat tahot, jotka näitä tavoitteita asettavat. Mohammed Nassibin Bouzebalin tarinoissa Mbemben vulgaarisuuden estetiikka tulee puolestaan esille. Bouzebal on Nassibin animaatiosarjan päähenkilö, mutta henkilön nimellä tarkoitetaan Marokon puhekielessä yleisesti yhteiskunnan marginaalissa elävää ”ylijäämäkansalaista”. Täten ḥogra näyttäytyy aineistossa kahdella tavalla: Ninin artikkeleissa korostuu ḥogran institutionaalisempi taso yhteiskunnan paradoksaalisina ilmiöinä, kun taas Bouzebalin tarinoissa päähenkilö on itse ḥogran alainen ihminen (maḥgour), joka tuntee yhteiskunnan syrjivyyden päivittäisessä elämässään ja on tämän vuoksi myös itse karkea ja huonokäytöksinen ihminen. Laajojen arabikevään mielenosoitusten seurauksena vuonna 2011 ulkovaltojen huomio kiinnittyi myös Marokkoon ja mielenosoittajien vaatimuksiin hallinnon uudistamisesta. Tutkielmani tarkoituksena on tuoda esille niin arabikevään yhteydessä kuin myös paljon sitä ennen ja sen jälkeenkin käytetyn ḥogran käsitteen ulottuvuuksia. Eri yhteiskuntien ilmiöitä on tärkeää pystyä tarkastelemaan myös niiden omilla, niin kutsutuilla emic-tason käsitteillä, jotta ymmärrys näistä ilmiöistä ei jäisi vain ulkopuolisten käsitteellistyksien varaan.
  • Heikinheimo, Alisa (2023)
    Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita Australian ja Uuden-Seelannin uutismediat välittivät dekolonisaatiosta maiden kansallispäivinä vuosina 2022 ja 2023. Kansallispäivät ovat merkittäviä tapahtumia, jotka juhlistavat valtioiden saavutuksia ja kulttuuria sekä kyseisten kansojen historiaa. Kansallispäivät voivat kuitenkin olla myös haastavia ja tunteita herättäviä, etenkin maissa, jotka ovat entisiä siirtomaita. Dekolonisaation tarkoituksena on purkaa niitä rakenteita, joita siirtomaavallan aikana on syntynyt ja jotka edelleen aiheuttavat epätasa-arvoisuutta maiden valtaväestön ja alkuperäiskansojen välille. Tarkastelen laadullisen sisällönanalyysin avulla, millaisena australialaiset uutissivustot SBS ja News.com, sekä uusiseelantilaiset NZ Herald ja Stuff.com esittävät dekolonisaation etenemisen valtioissa kansallispäiviin liittyvissä artikkeleissa. Neljästäkymmenestäkahdesta analysoimastani artikkelista esiin nousivat alkuperäiskansojen toimijuuden, dekoloniaalisen kielen, poliittisen ilmapiirin, sekä kansallispäiviin liittyvien perinteiden teemat. Tutkielmassa vertailin näihin teemoihin sisältyvien representaatioiden eroavaisuuksia Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kehystäen niitä kulttuurisella ja poliittisella kontekstilla. Analyysissa käytän apuna aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta muun muassa mediatutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen ja postkoloniaalisen tutkimuksen kentiltä. Tutkimustani ohjasi ajatus siitä, että median välittämät representaatiot vaikuttavat käsityksiin dekolonisaatiosta. Aineistoni paljasti, että Australia ja Uusi-Seelanti pyrkivät molemmat edistämään dekolonisaation etenemistä yhteiskunnassa. Uusi-Seelanti on prosessissa pidemmällä, mutta molempien maiden suurten mediaorganisaatioiden välittämät artikkelit sisälsivät positiivisia kuvauksia dekolonisaatiosta sekä tietoa alkuperäiskansojen kulttuurista ja heidän kokemistaan historiallisista ja nykyisistä vääryyksistä. Kumpikin maa pyrkii navigoimaan siirtomaahistoriansa jättämien jälkien ja tulevaisuuden tasavertaisuuteen liittyvien pyrkimysten ristivirrassa.
  • Timonen, Meri Tuuli Elina (2019)
    This thesis researches anti-Americanism among South-Korean university students. South-Korea is known to be very pro-American country, but anti-American sentiment has existed in the society especially in the beginning of 21st century. The goal of this thesis is to know, if anti-Americanism still exists in South-Korea. The university students are target group, since university students have been major force behind anti-Americanism since the 1980’s in South-Korea. The research question asks, how South Korean university students perceive the U.S. The hypothesis assumes, that they perceive the U.S. positively. Research literature focuses on books and articles about anti-American sentiment in South-Korea. The theoretical framework constitutes the concept of ethnic nationalism, that is widely researched among western and South-Korean scholars. Ethnic nationalism means nationalism based on the idea of ethnic unity. In Korea, it is traditionally connected with primordialism and uniqueness of Korean race. Also, theories of intercultural conflicts are applied. Not too much emphasis is paid to political aspects. This thesis focuses on nationalistic theories, and some identity theories are taken into consideration. Area- and cultural studies, sociology, history and are main study fields of this thesis. Gender studies are given some emphasis. The data is gathered with semi-structured survey research, conducted in November 2018 in Seoul, South Korea. The data consists 50 answers from Yonsei university students. The data is analysed both statistically and thematically. Mann-Whitney U test and Kruskal-Wallis test are used in statistical analysis. SPSS serves as the main tool of the analysis. The analysis focuses on four different variables; gender, ideology, foreign experience and English skill. Thematic analysis is qualitative, whereas statistical quantitative. The results indicate, that male students have more positive view of the U.S. than female students. Furthermore, students with leftist-ideology hold more negative view than right-wing or centrist. Foreign experience and English skill had little influence on the views. Thematic analysis shows, that South-Korean students have very pragmatic attitude towards the U.S. Overall, the results argue, that South-Korean anti-Americanism is very complex phenomenon, and is constantly changing. Anti-Americanism exists in South Korea but is not so evident. People tend to have neutral attitudes towards the U.S. and this neutrality can vary from pro-Americanism to anti-Americanism. Causes behind anti-Americanism are so diverse, that it is hard to predict when anti-American sentiment gains popularity in the future.
  • Kuukasjärvi, Kyösti (2023)
    Tässä maisterintyössä analysoidaan Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden esittämiä kysymyksiä vuosina 2004–2014. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, minkälaisista teemoista Baltian maiden EU-parlamentaarikot esittivät kysymyksiä vuosina 2004–2014 muista entisen Neuvostoliiton maista puhuessaan ja minkälaisia eroja jäsenmaiden temaattisissa painotuksissa on havaittavissa. Kysymyksiä tarkastellaan turvallistamisteoreettisesta näkökulmasta. Analyysin tuloksille pyritään löytämään selityksiä muuta tutkimuskirjallisuutta käyttämällä. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään temaattista analyysiä, minkä avulla Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden kysymykset Venäjästä ja muista EU:n itäisistä naapureista osittuivat kuuteen eri teemalliseen sektoriin. Baltian maiden EU-parlamentaarikoiden kysymykset keskittyivät vuosina 2004–2014 erityisesti energiasektoriin, raja- ja liikkuvuuskysymyksiin sekä demokratia- ja ihmisoikeuskehitykseen muissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäistyneissä valtioissa. Turvallistamisteoreettisesta näkökulmasta tarkasteltaessa erityisesti energiasektoriin sekä rajoihin ja liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä käsiteltävää aihetta on turvallistettu kysymyksien retoriikalla. Liettualaiset EU-parlamentaarikot olivat vuosina 2004–2014 aktiivisempia parlamentaaristen kysymysten esittäjiä kuin latvialaiset ja virolaiset kollegansa. Vuosina 2004–2009 Viron, Latvian ja Liettuan EU-parlamentaarikot kiinnittivät jäsenmaatasolla huomionsa eri temaattisiin kokonaisuuksiin, mutta vuosina 2009-2014 jokaisen Baltian maan mielenkiinto keskittyi energiasektorille. Merkittävä ero parlamenttikausien välillä on myös siinä, että jälkimmäisenä parlamenttikautena kysymyksiä kysyttiin yhteistoiminnallisesti, kun parlamenttikaudella 2004–2009 EU-parlamentaarikot kysyivät kysymyksiään yleisemmin yksittäisinä parlamentaarikoina.
  • Lehikoinen, Reetta (2022)
    The objective of this thesis is to explore how women are represented in the Chinese TV serial in 2020’s and do the chosen scenes of the serial contribute to construct a positive image of and support patriarchal ideology. The data used for this thesis is from the Chinese TV serial Find yourself (xiayizhan shi xingfu), and eight scenes of it have been chosen for detailed analysis. The serial is aired in 2020, and it is in Chinese. The serial is a romantic comedy addressed for women in Mango online streaming service. The duration of the scenes are from less than two minutes to approximately six minutes and they feature different characters. In the serial, the protagonist, a 33-year-old single and a ‘leftover’ woman, is desperately trying to find love in an urban setting in Shanghai. A leftover woman (Shengnü) is an urban, over 27 years old, highly educated unmarried woman, who according to Chinese media, is a social problem. While the female protagonist of the serial is pondering her choices regarding a partner; she is also pondering choices between traditional patriarchal values and modern individualism. I have chosen film analysis as a method as it seems to provide the clearest ways and means to analyze my research data so that it is possible to seek answers for my research questions. The analysis is made from a feminist perspective. As the theoretical background I am going to draw on semiotics and Third Wave feminist as well as post-feminist works about feminist film theory and representations of women. Patriarchal values in China still promote traditional patriarchal marriage patterns and values women as housewives. As Chinese TV serials reflect the society, these values can be seen also in the serial chosen for this thesis. In China, the media has never been completely free and the CCP has regulated it since the days of Mao Zedong. Because of this, the representations of women are carefully thought out. Based on my analysis I found out that the serial Find Yourself seems to contribute to patriarchal ideology and structures. The most prominent patriarchal structure in the scenes was the promotion of traditional hypergamy. Also, women characters of the serial were constantly portrayed in need of a husband. In the scenes the inferiority of women was created in different cinematic means, such as camera angles, feminine backgrounds and music choices, mise en scene and appearance of the characters. For further research it would be fruitful to study how has the CCP’s ideology and cultural leadership affected the contribution to patriarchal ideology in the serial. Also, a study about the CCP’s objectives of mass persuasion in entertainment addressed to women would be an interesting example of further research of this topic. Another interesting point for examination would be research about audience reception. An interview as a method would reveal what women are feeling about the promotion of patriarchal marriage patterns and about the ‘leftover’ representation of women in the serial.
  • Konkola, Karolina (2022)
    Tämä tutkimus käsittelee San Francisco 48ers joukkueen pelaajan Colin Kaepernickin vuonna 2016 aloittamaa rauhanomaista protestia poliisin mustiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan sekä mustien ja muiden vähemmistöjen huonompia sosioekonomisia olosuhteita vastaan. Tutkimuksessani selvitän, miten isänmaallisuutta käsitellään The New York Times -lehden artikkeleissa 1.8.2016–1.1.2017 välisenä aikana ja miten toimittajat tuovat ilmi yhteiskunnan eri osapuolten näkemyksiä Colin Kaepernickin protestin yhteydessä. Lisäksi tarkastelen, miten ja mitä osapuolia The New York Timesin artikkeleissa otetaan kontekstiin Kaepernickin protestointia käsiteltäessä. Vaikka Kaepernickin aloittamasta protestista on kulunut jo useita vuosia, on se edelleen ajankohtainen. Tutkimusten mukaan mustien sosioekonominen asema jää selvästi jälkeen valkoisista. Poliisin väkivallasta tehdyt tutkimukset antavat osittain ristiriitaisia tuloksia johtuen Yhdysvaltojen viranomaisten puutteellisesta tietojen tilastoinnista paikallistasolla. Tutkimusaineistoni käsittää 17 The New York Timesin artikkelia, joissa Kaepernickin protestia tarkastellaan syvällisemmin. Tutkielmani metodina käytän kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten The New York Timesin artikkeleissa käsiteltiin Colin Kaepernickin protestia suhteessa isänmaallisuuteen? 2) Miten The New York Timesin artikkeleissa käsiteltiin amerikkalaisen yhteiskunnan eri osapuolten suhtautumista Colin Kaepernickin protestiin? Tutkimuksen aikana selvisi, että molempien tutkimuskysymysten osalta löytyi selvästi erottuvat alateemat. Isänmaallisuuteen liittyvän kysymyksen yhteydessä toimittajat toivat esille kansallislaulun, kansallislipun ja armeijan merkityksen protestoinnin kannalta. Protestointiin liittyi artikkeleiden mukaan selvästi seuraavat amerikkalaisen yhteisön eri sidosryhmät: NFL ja muut urheiluliigat, muut urheilijat, kannattajat, mustat protestoijat sekä poliitikot ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg. Sisältöanalyysin tulokset vahvistivat käsityksiä, joiden mukaan The New York Timesia pidetään näkemyksiltään liberaalina Yhdysvaltojen poliittisella kartalla. Tutkimuskysymysteni aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta artikkeleiden osittainen pinnallisuus viittaa siihen, että The New York Times, kuten moni muukin erehtyi Kaepernickin protestin merkityksestä. Yhden miehen protestista kehittyi yli maiden ja maanosien ulottuva kansanliike.
  • Kivinen, Maiju (2021)
    The aim of this Master’s thesis is to explore the cultural and discursive aspects of defense procurement in the United States. The thesis examines how an American multirole combat aircraft, the Lockheed Martin F-35 Lightning II fighter, has been framed by Members of the U.S. Congress in 2010—2020. Focused on congressional communication towards the domestic audience, the study examines what kinds of meanings of the F-35 are conveyed by the frames and how they relate to American strategic culture. This is a study in the multidisciplinary field of American Studies, making use of previous research and concepts from congressional studies, defense and strategic studies, and political culture studies. The research material consists of public statements from Members of the Armed Services Committees of the U.S. House of Representatives and the Senate. Informed by a social constructivist viewpoint and a semiotic approach to culture, the study adopts framing theory/analysis as a theoretical-methodological framework through which a combination of quantitative and qualitative content analysis of the research material is conducted. As a background for understanding the research material, the study defines a certain kind of American strategic culture and discusses the role of Congress in defense spending. This study finds that Members of the two Armed Services Committees have invoked broad, culturally resonant concepts and timeless storylines to contextualize and justify the F-35 to the domestic audience in a way that has remained fairly consistent over time. The study identifies three distinct but overlapping frames: an economic frame, a strategic-technological frame, and an apolitical patriotic frame. The framing of the F- 35 has highlighted its economic and financial aspects but has also discussed what the aircraft provides or means to the United States on the global arena, supported by a perception of war and military power as technology-centered and focused on competition between great power rivalries. The framing has also given voice to an understanding of the F-35 as a nonpartisan issue that evokes patriotic sentiments and was permeated with a general narrative of American national greatness and continued hegemony in the world. All the frames identified in this study are interpreted as having a basis in American strategic culture, but a more thorough understanding of the F-35 discourse arises by paying attention to a wider cultural context. The study suggests that the process and impacts of framing the F-35 are rooted in the existence and public acceptance of an American ‘culture of war’.
  • De Paola, Lili (2023)
    This thesis presents an ethnographic and discourse analytical approach to the construction of Saudi Arabian nationhood in the post-2016 era following the inception of the national, neoliberal economic reform plan Vision 2030. The analysis examines a dual dataset consisting of ethnographic data as well as textual and visual sources produced for the most part in the context of Saudi Arabia’s National Day and Founding Day celebrations. The framework of analysis draws on social constructivist theories of nationalism as well as Marxist approaches to political economy. The work focuses on the interlinkages of contemporary Saudi nationalism, capitalist political economy and the creation of neoliberal-national subjectivities by examining three core research questions. (1) How are national futures envisioned and pasts remembered in the context of state and elite production of nationalism? (2) How are certain femininities produced as national and what are the qualities that make up national femininities in state and elite discourse? (3) How do national celebrations participate in constructing Saudi Arabian nationhood and what are some popular responses to or understandings of nationalism in their context? The analysis shows how the neoliberal economic reform plan Vision 2030 constructs national, neoliberal subjects by projecting the image of a self-governing, economic and youthful Saudi citizen. Vision 2030 also emerges as an economic imaginary of a future techno-utopian Saudi Arabia, where the “giga projects” undertaken under Vision 2030 have been realized through the ambition-turned-labor of ideal citizens. Meanwhile, Founding Day surfaces as an invented tradition seeking to establish continuity with an “authentic” and suitable Saudi Arabian past at a time when the kingdom is in the midst of a period of economic and social change. The production of national subjects also occurs along gendered lines by producing neoliberal-national femininities: women occupy a dual role as both carriers of tradition and symbols of the nation and its modernity. Also popular Founding Day celebrations surface as practices that contribute to shaping subjectivities through the creation of embodied experiences of the nation along with visualizing its glorified past and utopian future. Participants in such events also participate in this subject formation by deciding whether to take part in celebrations and, if so, how.
  • Karjula, Siiri (2024)
    This thesis analyses the construction of reproductive, sexual, and parental rights in selected birth control fatwas, issued by the Egyptian Dar al-Iftaʾ, the institution responsible for issuing official fatwas in Egypt. I conduct a textual analysis of the fatwa discourse by examining how the religious arguments are constructed and what modes of reasoning are employed and towards what aims. Birth control is chosen as the focus of this thesis due to its importance in modern Egypt as the country struggles with the problem of overpopulation as well as the significance of this issue for gender rights within marriage. Birth control accordingly is both a private and public matter. The nine fatwas were collected from the website of Dar al-Iftaʾ in April 2021. I used the search words birth control (manaʿ al-ḥaml) and family planning (tanẓīm al-nasl). The fatwas were issued between the years 2005 and 2016. I analysed the data from a critical feminist perspective. This feminist textual approach was informed by the scholarship on gender and Islamic law, and specifically by the works of Ziba Mir-Hosseini, Kecia Ali, Judith Tucker, and Lena Larsen. I examined these fatwas in relation to the interpretive approaches and discourse of traditional jurists from the past as well as their discursive functions within the context of contemporary Egypt and its statist discourse on birth control and governance. The study shows first that the researched fatwa discourse constructs reproductive, sexual, and parental rights within the framework of the classical fiqh models of marriage, i.e., a hierarchical relationship between man and woman, even if the permission of women for the use of birth control is emphasised. The male authority is most evident in cases of disagreement about the use of birth control. Second, the researched fatwas are also shaped by and reflect the Egyptian government discourse of creating a modern nation whose building blocks are small nuclear families with educated and prosperous children. The findings affirm the multiple functions of fatwas. They are on the one hand an integral part of Islamic textual tradition and thus reproduce their principles and methodologies. Yet they are also a discourse that is very much located in the contexts in which the fatwas are reproduced, reflecting the needs and concerns of the communities and times of those contexts.
  • Vuorihuhta, Mika (2021)
    Kiinalla on pitkä historia uhkapelaamisessa ja pelaamisella on vahva sosiaalinen asema. Kiinalainen uhkapelaaminen tapahtuu usein kiinalaisena uutenavuotena perheen kesken, mutta nykyään yhä etenevissä määrin myös kasinoilla ympäri maailmaa. Kiinalaisten uhkapelaamisen tutkiminen lisää ymmärrystä Kiinan kulttuurillisista erityispiirteistä ja sillä on käyttötarkoitusta sekä pelien tarjoajille sekä kulttuurintutkijoille. Tämä opinnäytetyö esittelee kiinalaisten uhkapelaamista kulttuureiden kansallisten ulottuvuuksien kautta. Katsaus uhkapelaamisen historiaan Kiinassa ja kiinalaisen kulttuurin tekijöihin osoittaa uhkapelaamisella olevan erityinen asema kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielmassa käytetään hyväksi Geert Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta, sekä akateemisia lähteitä liittyen uhkapelaamiseen. Kirjauskatsauksen tuloksista selviää, että uhkapelaaminen on kulttuurisidonnaista ja se ei esiinny kaikissa kulttuureissa samalla tavalla. Myös suhtautuminen uhkapelaamiseen vaihtelee eri kulttuureissa. Kiinalaisten uhkapelaamisessa näkyy erityisesti perinteisten filosofioiden ja taikauskon merkitys. Nämä perinteet vaikuttavat oleellisesti kiinalaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Voidaankin olettaa, että näillä tekijöillä tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuudessa. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy etnografinen tutkimus kiinalaisista uhkapelaajista Helsingin kasinolla. Havaintojen tekeminen kasinolla sopii hyvin tutkimuksen metodiksi, koska kasinot ovat luonnollinen paikka tutkia uhkapelaamista. Toisaalta uhkapelaamisen ollessa kielletty manner-Kiinassa, tarjoaa havaintotutkimus erityisen tilaisuuden tarkkailla kiinalaista pelaamista luonnollisessa ympäristössä. Analyysin perusteella Hofsteden kulttuurien kansalliset ulottuvuudet löytyvät osittain kiinalaisten pelaajien käyttäytymisestä. Erityisesti kiinalaisen kulttuurin kollektivistinen sekä valtaetäisyys ulottuvuus olivat merkittäviä. Taikauskon rooli ja sen taustalla olevat perinteiset filosofiat ja uskonnot oli selvästi havaittavissa.
  • Jallow, Isalee (2019)
    Pro gradu -tutkielmassani analysoin Dak’Art Biennaalista kirjoitettuja arvosteluja ja kritiikkejä. Dak’Art Biennale on Senegalissa, Dakarissa järjestettävä suuri ja kansainvälinen afrikkalaisen nykytaiteen näyttely. Biennaali on vuodesta 1966 esittänyt erilaista afrikkalaista taidetta aina kirjallisuudesta visuaaliseen taiteeseen. Vuodesta 1996 Dak’Art Biennaali on keskittynyt afrikkalaisen nykytaiteen esittämiseen. 2000-luvun puolella Biennaali saavutti kansainvälisen lehdistön huomion ja on sitä myötä herättänyt paljon keskustelua taidemaailmassa. Biennaali julistaa pan-afrikkalaista ideologiaa ja pyrkii luomaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöä kaikkein afrikkalaisten välillä asuinpaikasta riippumatta. Biennaalin tärkeä tehtävä on myös herättää keskustelua afrikkalaisuudesta, kolonialismin historian vaikutuksista, ideologioista ja nykyisen Afrikan mahdollisuuksista. Tutkimukseni keskittyy siihen, millaista keskustelua Dak’Art Biennaalista käydään taidemaailmassa ja akatemiassa. Tutkimusaineistoni koostuu vuosina 1993–2016 julkaistuista akateemisista artikkeleista, taidelehtien kritiikeistä ja muutamasta kulttuurisivuston julkaisemasta arvostelusta. Biennaaleja on tutkittu paljon taiteentutkimuksen piirissä. Olen tutkielmassani kiinnostunut erityisesti siitä, mitä kritiikit ja arvostelut kertovat itse Biennaalista ja millaisen kuvan ne muodostavat siitä sekä, miten ne osaltaan vaikuttavat Biennaalin representaatioon. Tutkielmassani olen kiinnostunut Biennaalista erityisesti postkolonialistisena tuotteena ja siitä, miten tämän ymmärtäminen näkyy kritiikeissä. Dak’Art Biennaali kantaa erityistä historiaa ja merkityksiä, jonka vuoksi postkolonialistinen ote on tärkeää tutkielmani kannalta. Lisäksi hyödynnän tutkielmassani Guy Debord’n teoriaa: Spektaakkelin yhteiskunta. Debord’n teoria on kritiikki nyky kapitalismille ja esittää, miten yhteiskunnasta on tullut osa representaatiota. Toisin sanoen, miten kaikki, minkä elämme ja koemme, on tullut representaatioksi. Kyseistä teoriaa on sovellettu Biennaali keskusteluissa siinä, miten Biennaalit edustavat spektaakkelia. Tutkielmassani pyrin soveltamaan teoriaa siinä, miten kritiikit käyttävät erilaisia strategioita, jotka osoittavat niiden edustavan Debord’n spektaakkelia. Tutkielmassani osoitan, miten kritiikit tuottavat spektaakkelin eri keinoin. Näitä keinoja tarkastelen kriittisen diskurssianalyysin avulla. Ensimmäiseksi pohdin kuinka kritiikit tuottavat spektaakkelia yleisesti ja edustavat eletyn representaatiota. Tämän jälkeen esitän, miten kritiikeistä näkyy markkinakapitalismin logiikka, ja, miten se liittyy Debord’n spektaakkeliin. Lisäksi analysoin, miten pan-afrikanistinen ja postkolonialistinen lähestymistapa näkyy kritiikeissä dominoivana ja ainoana lähestymisenä. Lopuksi tarkastelen, miten sosiopoliittiset valtasuhteet näkyvät kritiikeissä ja, miten spektaakkelin teoria voi auttaa ymmärtämään myös niiden ilmentymistä kritiikeissä. Debord’n Spektaakkelin yhteiskunta auttaa ymmärtämään Dak’Art kritiikkejä syvällisemmin ja laajemmassa kontekstissa. Tutkielmassani keskityn siis strategioihin, joita kriitikot käyttävät luodakseen Biennaalista tietynlaisen kuvan.
  • Hartikainen, Eetu-Antti (2023)
    This thesis focuses on sauna-going activities, also called sakatsu, to look at how contemporary Japanese sauna enthusiasts distinguish themselves from nonenthusiasts and each other. The current Japanese sauna boom is much more massive in scale compared to the earlier developments regarding saunas in Japan. Nevertheless, the boom has been left largely understudied in academic research. This is especially true when considering its social nature. Therefore, there is an enormous research gap to be filled. A case study of 67 semi-structured interviews was done between June 2022 and March 2023 to generate new data on the subject. The interviews were performed both online and locally in several locations across Japan. In this study, Bourdieu’s ideas of distinction and cultural capital are utilised as a theoretical basis. Prior research has been supplemented with contemporary commentaries and critiques, particularly Consalvo’s theorisations of gaming capital, to recontextualise the concept of cultural capital and apply it to the field of sauna-going. The author develops sauna-going capital as a theoretical approach to examine the social dimension of Japanese sauna enthusiasts. Through grounded theory, the study inductively unveils the five core categories of health and wellbeing, conduct, locality, connectedness and masculinity to show how saunas are discussed in different ways within each of these themes. The findings suggest that sauna enthusiasts have some commonly shared values based on which distinctions to nonenthusiasts are made. However, sauna enthusiasts are also very diverse as a group, which is seen in the contrasting opinions and assumptions concerning how sauna spaces should be utilised for enjoyment. This shows that there is not only one but multiple, diverging ways of accumulating sauna-going capital. Some of these ways are partly delineated according to the demographic lines of age and gender.
  • Fiskaali, Tiina (2024)
    Biodiversity is under threat globally, and this is also the case in China in general and in the so-called Great Bay Area in southern China. However, China has woken up to the need to protect nature, at least at the strategic and program level. In addition to nationwide plans, ecological conservation and green development of the Greater Bay Area is now a major national strategy. Ecological conservation is one of the basic principles of the Great Bay Area Development Plan published in 2019. This study seeks to systematically reveal and interpret which aspects of biodiversity issues and biodiversity protection measures are highlighted in the Guangdong-Hong Kong-Macao Greater Bay Area Development Plan. The research questions in this study are: How are the biodiversity issues addressed in the Plan and what kind of measures related to biodiversity protection does the Plan emphasize? The primary data source for the study is the Great Bay Area Development Plan. This study uses qualitative content analysis as an approach to examine it. The Convention on Biological Diversity serves as the conceptual framework from which are derived the initial categories according to which the data is categorized. The initial categories are combined into a few broader categories to form a more concise analysis. The analysis shows that the categories of “preserving the state of nature” and “minimizing adverse impacts” are strongly represented in the Plan, especially in terms of protecting various ecological environments, saving resources and promoting green and low-carbon development as well as controlling emissions. The categories of “obtaining and disseminating information” and “enablers” are less prominent in the Plan, yet it recognizes their role in cherishing the environment. The Plan aligns with the major development ideas highlighted by the Chinese government, such as ecological civilization, beautiful China and green and low carbon development. It also reflects the knowledge on the state of biodiversity in the Greater Bay Area.
  • Ampula, Pihla (2024)
    Tämä tutkielma tarkastelee Skotlannin länsirannikolle, Ulko- ja Sisä-Hebrideille sijoittuvien skotlantilaisten elokuvien representaatioita saarelaisten paikkaidentiteetistä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista osista saarelaisten paikkaidentiteetit aineistossani muodostuvat ja millaista representaatiota Hebrideistä ja niiden saarelaisista tuotetaan elokuvien kautta. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullisen sisällönanalyysin metodeista teemoittelua sekä kontekstualisointia. Muodostin tutkielmani raaka-aineiston kaikista Skotlantiin sijoittuvista ja skotlantilaisiksi määriteltävistä elokuvista, ja tämä jälkeen rajasin aineistoa erinäisin kriteerein. Lopulta aineistokseni valikoitui viisi Hebridien saarille sijoittuvaa elokuvaa: The Edge of the World (Michael Powell, 1937), I Know Where I’m Going (Michael Powell & Emeric Pressburger, 1945), Whisky Galore! (Alexander Mackendrick, 1949), Island (Brek Taylor & Elizabeth Mitchell, 2011) ja Decoy Bride (Sheree Folkson, 2011). Tulkintani mukaan varsinaisesta aineistostani nousevat paikkaidentiteetin representaatiot voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: meren ja paikan representaatioihin sekä saarelaisyhteisön ja sen ulko-puolisten toimijoiden piirteisiin sekä erontekoihin näiden kahden välillä. Laadullisen sisällönanalyysin tukena käytän visuaalista analyysiä ja nostan kuvaesimerkkejä aineistostani, sisällyttäen näin visuaalisen tulokulman aineiston teemoitteluun ja representaatioiden tarkasteluun. Saarelaisyhteisön identiteetin muodostumista tarkastelen empiirisen yhteisökäsitteen avulla. Paikkaidentiteettejä representoidaan elokuvissa ympäröivän meren ja saaren paikallisuuden sekä yhteisön sisäisten ominaisuuksien kautta mutta myös suhteessa saaren ulkopuoliseen maailmaan. Argumentoinkin tutkielmassani, että meri rajaa saaria ja saarelaisten identiteettejä, mutta samalla se voi myös näyttäytyä sekä vaaran paikkana että mahdollistavana tekijänä saarelaisille. Meri on myös tulkittavissa liminaalitilaksi, jossa henkilö käy läpi henkistä tai fyysistä muutosta, mikä heijastuu elokuvissa erityisesti meren visuaalisen esittämisen kautta. Elokuvien yhteisöt puolestaan ovat tulkintani mukaan rajautuneet kyseisiin saariin. Siten meren rajaavat ominaisuudet rajaavat myös yhteisöjä. Paikkaan kiinnittynyt yhteisö näyttäytyy tulkintani mukaan elokuvissa pääasiassa eristyneenä, traditionalaisena ja erityislaatuisena ja tätä korostetaan erityisesti saarten ulkopuolisten toimijoiden vastakkaisilla representaatioilla, mutta myös yhteisön sisäisten toimintojen ja traditioiden kautta. Yhteisön eristyneisyyttä ja sen mukanaan tuomaa traditio-naalisuutta puolestaan korostaa yleistetty representaatio Ulko- ja Sisä-Hebridien saarista uniikkeina ja kaukaisina paikkoina.
  • Kallio, Maria (2023)
    Our lives are dependent on energy in multiple ways, which is why energy can be considered as one of the basic human needs. We use energy to heat and cool our homes, cook food, power various appliances and devices, lighting, in transportation to fuel vehicles, and in manufacturing of different goods. Modern energy security challenges have become increasingly unpredictable and entangled and they result from a wide range of geopolitical, technical, economic, and natural factors. Climate change is one of the most pervasive challenges that has far-reaching impacts on the planet Earth and the humankind and decarbonisation of the energy sector is a top priority for countries to mitigate the climate change. The main research questions of this thesis are: What are the energy security strategies in the EU solar energy strategy? What is the role of China in global solar PV trade? How does the EU solar energy strategy address the energy security risks in the global solar PV supply chain? I apply qualitative content analysis to analyse the energy security strategies in the EU solar energy strategy published in 2022. I use the energy security theory developed by Cherp and Jewell (2011) that distinguish sovereignty, robustness, and resilience perspectives on energy security, and define energy security as protection from disruptions of energy systems that can jeopardise nationally vital energy systems. Moreover, I examined how discussions on the role of solar energy evolved in EU speeches during 2014-2022. The EU speeches show that solar energy has emerged from describing the progress and need for renewable and solar energy development to one of the most competitive renewable energy resources that can address current and future energy challenges and help in climate change mitigation efforts. The analysis of the EU solar energy strategy indicated strong emphasis on the sovereignty perspective of energy security. On the other hand, there was no significant emphasis between the robustness and resilience perspective. In addition, three new aspects of energy security emerged during the analysis that did not fit into the three perspectives. They were accessibility, affordability, and acceptability of solar energy.
  • Vehmas, Hanna (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Suomen kosovonalbaanien jokapäiväisessä elämässä ilmenevää islamia. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millainen rooli islamilla on Suomen kosovonalbaanien elämässä ja miten he suhtautuvat islamiin. Tarkastelen asiaa yksilön arkielämän tasolla sekä yhteisön tasolla. Suomen kosovonalbaanit muodostavat vähemmistöryhmän, joka on suomalaisille varsin tuntematon. Yleinen näkemys on, että kosovonalbaanit eivät ole keskimäärin kovin uskonnollisia ja että vain pieni osa heistä seuraa normatiivista islamia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa näitä vallitsevia näkemyksiä ja tarjota niihin uutta näkökulmaa. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemää nuorta kosovonalbaania, ja mukana oli sekä miehiä että naisia. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Koska tutkimus keskittyy arjessa toteutuvaan islamiin sekä islamin yksilöllisiin muotoihin, teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui eletyn uskonnon näkökulma. Eletyn uskonnon näkökulma tarkastelee uskontoa sellaisena kuin se toteutuu tavallisten ihmisten elämässä ja toiminnassa, minkä vuoksi se auttaa muodostamaan aineistoni pohjalta tulkintoja, jotka ottavat huomioon islamin erilaiset yksilölliset ilmentymismuodot. Tutkimus osoittaa, että Suomen kosovonalbaanien islam on yksilöllisesti jokapäiväiseen elämään ja ajatusmaailmaan sovellettua. Vaikka lähes kaikki haastateltavat pitävät muslimina oloaan itsestään selvänä, islamiin suhtaudutaan keskimäärin rennosti. Normatiivisesta islamista sekä siihen liittyvistä muotojäykistä käytänteistä ja virallisista instituutioista ollaan yleisesti ottaen etäällä. Itse usko ja Jumala nähdään kuitenkin tärkeinä. Osalle esimerkiksi rukoilu on tärkeä tapa, mutta harva toteuttaa sitä sääntöjen mukaisesti. Jumala on valtaosalle päivittäin mielessä oleva asia, joka ohjailee tekemisiä ja rauhoittaa vaikeiden tilanteiden äärellä. Haastateltavien islam vaikuttaa olevan yhteisöllisestä näkökulmasta katsottuna ennen kaikkea kuulumista. Islamilaisten juhlapyhien aikaan kokoonnutaan yhteen tai vieraillaan muiden Suomen kosovonalbaanien luona. Arjen kanssakäymisessä islam ei kuitenkaan juuri näy. Haastatteluista käy ilmi, että islamia ei myöskään pidetä välttämättömänä osana albanialaisuutta. Sen sijaan islam ja albanialaisuus ovat haastateltavien mielestä kaksi erillistä asiaa. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta haastateltavat pitävätkin itseään ensisijaisesti albaaneina ja vasta sitten muslimeina.
  • Janhonen, Pirita (2024)
    Laadulliseen sisällönanalyysiin perustuva tutkielma käsittelee Turkin presidentti Recep Tayiip Erdoğanin neo-osmanistista ideologiaa ja globaaliksi ilmiöksi noussutta nostalgiapolitiikkaa. Tutkielmassa esitellään neo-osmanismi populistisena keinona, jonka kautta Erdoğan valikoi Turkin osmanimenneisyydestä itselleen hyödyllisiä elementtejä hyötyäkseen niistä poliittisesti ja taloudellisesti esimerkiksi omaa valtaansa kasvattaakseen tai omia rakennusprojektejaan tukeakseen. Nostalgiaan perustuvasta politiikasta on tutkielmaan kerätty kahdeksan tunnuspiirrettä: populismi, kokemus rappiosta, autoritaarisuus ja vahvat johtajat, myyttinen kokemus menneestä, uhkakuvat, nationalismi, arvokonservatiivisuus ja lupaukset taloudellisesta menestyksestä. Esimerkeiksi neo-osmanismista on nostettu Erdoğanin oma henkilökuva, kolme neo-osmanistisia sävyjä sisältävää puhetta sekä Taksimin sotilaskasarmiprojekti ja vuoden 2017 perustuslakimuutos. Aineiston analyysiin kuuluu pohdintaa siitä, millaisia neo-osmanistisia piirteitä esimerkeissä esiintyy ja linkittyvätkö tapaukset laajempaan globaaliin nostalgiapolitiikan ilmiöön. Tutkielmassa selviää, että neo-osmanismi on tutkimusmaailmassa jokseenkin tunnettu ilmiö, mutta silti alkanut herättää huomiota vasta 2020-luvulla. Erdoğan toteuttaa neo-osmanismia henkilökuvallaan esiintymällä julkisuudessa eräänlaisena modernin ajan sulttaanina, hurskaana muslimina ja vertautumalla etenkin osmanisulttaani Abdulhamid II:een. Puheissaan Erdoğan puhuu Osmanivaltion hohdokkuudesta ja Turkin historian ainutlaatuisuudesta, mutta korostaa myös uskonnon merkitystä esimerkiksi Hagia Sofian moskeijaksi muuttamisen päivän puheessaan. Päätöksenteossaan Erdoğan toimii autoritaarisesti ja perustelee toimiaan Osmanivaltion muiston ylläpitämisellä, kuten Taksimin aukion sotilaskasarmiprojektista havaitaan; vuonna 2013 Erdoğan tukahdutti mielenosoitusaallon väkivaltaisesti, kun turkkilaiset vastustivat historiallisten osmanikasarmien uudelleenrakentamista. Erdoğan on rakennuttanut lisääntyvissä määrin myös moskeijoita ja uskonnollisia keskuksia, mikä on merkittävää, sillä Turkin tasavallan alkuaikoina valtio kävi läpi merkittävän sekularisaatioprosessin, joten uskonnon merkityksen kasvattamisella on yhteys myös neo-osmanismiin ja nostalgiapolitiikkaan. Globaalin nostalgiapolitiikan kaikki tunnuspiirteet täyttyvät Erdoğanin politiikan kohdalla, mutta eivät aina samanaikaisesti tai yhtä vahvasti, joten tuloksia tulkitessa on muistettava aiheen tulkinnanvaraisuus ja tilannekohtaisuus. Neo-osmanismi eroaa globaalista esikuvastaan myös kulttuurillisen kontekstin takia: Euroopassa ja Yhdysvalloissa nostalgia kohdistuu historiallisista syistä osittain eri asioihin kuin Lähi-idässä, ja esimerkiksi suhde islamiin luo suuren eron ilmiöiden välille. Voidaan kuitenkin todeta, että Erdoğanin politiikassa esiintyy sekä juuri Turkille erityislaatuista neo-osmanismia että globaalin nostalgian tunnusmerkkejä, jolloin neo-osmanismi voidaan nostaa muiden nostalgiapoliittisten ilmiöiden rinnalle, kunhan kulttuurillinen konteksti ja aiheen moniulotteisuus muistetaan ottaa huomioon.