Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by master's degree program "Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma"

Sort by: Order: Results:

  • Juntunen, Samuli (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan Israelin ja kahden arabimaan, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Bahrainin välisen Abraham-sopimuksen herättämiä reaktioita jälkimmäisten naapurimaassa, Saudi-Arabiassa. Sopimus loi diplomaattisuhteet mainittujen maiden välille ja rikkoi siten arabimaailmassa pitkään jatkuneen perinteen olla olematta virallisesti tekemisissä Israelin kanssa. Saudi-Arabia puolestaan on merkittävä poliittinen vaikuttaja Lähi-idässä ja kahden sopimuksen tehneen emiirikunnan läheinen liittolainen. Siten sen näkemyksillä asiassa on sekä merkitystä että mielenkiintoa. Käytännön tutkimuskohteena ovat maan suurissa sanomalehdissä julkaistut kirjoitukset aiheesta, sekä lehtien omat toimitetut artikkelit että lukijoiden mieli-pidekirjoitukset. Kirjoitusten pohjalta tehdään päätelmiä maan hallinnon asennoitumisesta sopimukseen. Taustaoletus on se että lehtien toimitetut artikkelit heijastavat jotenkin hallinnon linjaa, kuten monissa autoritaarisen hallinnon maissa on tapana. Toisaalta mielipidekirjoitukset kertovat yksityisten kansalaisten näkemyksistä Israelin ja arabimaiden lähentymisen suhteen ja avartavat täten kuvaa tämän kehityksen aiheuttamista reaktioista näissä maissa. Eräs tutkielman tavoitteista onkin tarkastella sananvapauden tilaa Saudi-Arabiassa, sekä median että sen kuluttajien osalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan konstruktionistista kansainvälisten suhteiden teoriaa. Sen lähtökohtana on valtion yhteiskunnallinen identiteetti, josta käsin sen poliittista käyttäytymistä tarkastellaan. Vertauskohtana on inhimillinen yksilöidentiteetti. Teorian juuret ovat täten sosiaali- psykologiassa mutta sitä on muokattu paremmin politiikan ja valtioiden kansainvälisten suhteiden tutkimukseen sopivaksi. Tämän tutkielman kannalta keskeiset alan teoreetikot ovat Michael Barnett ja Alexander Wendt. Arabimaiden identiteetti on kokenut muutoksia koko niiden itsenäisyyden ajan. Syynä ovat olleet erilaiset konfliktit joihin maat ovat ajautuneet, pitkälti Lähi-idän ei-arabialaisten maiden kanssa. Konfliktien seurauksena ne ovat joutuneet arvioimaan uudestaan suhdettaan toisiinsa ja mainittuihin muihin maihin, siis luomaan uudestaan oikeaoppisen arabismin normit. Julkilausumattomana päämääränä on ollut arabi-maailman poliittinen yhtenäisyys. Jokaisen konfliktin ja sitä seuranneen arvokeskustelun myötä tällainen yhtenäisyys on kuitenkin vähentynyt ja monet maat ovat alkaneet luoda kahdenkeskisiä suhteita alueen ei-arabialaisiin maihin. Abraham-sopimus kuuluu luontevasti tällaisten poliittista epäjärjestystä arabimaailmassa aiheuttaneiden tapahtumien sarjaan. Tutkielmassa vertaillaan tilannetta ennen ja jälkeen sopimuksen syntyä sekä sen aiheuttamia reaktioita arabimaiden hallinnoissa ja yksityisissä kansalaisissa. Aineiston perusteella on ilmeistä, että maiden yhtenäisyys ei ole paljon kasvanut Israelin ja parin Persianlahden emiirikunnan lähentymisen seurauksena. Pikemminkin hajaantuminen on jatkunut entiseen malliin. Monet Saudi-Arabian kansalaisetkin tuntuvat kannattavan maansa suhteiden normalisointia Israelin kanssa vaikka eivät sitä suoraan kirjoituksissaan sano. Maan virallinen asema Lähi-idän maiden yhteisössä tekee tämän kuitenkin vaikeaksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös että Saudi-Arabian perinteinen lehdistö on lojaali maan hallinnolle ja heijastaa varsin uskollisesti sen poliittista linjaa. Toisaalta yksityisillä kansalaisilla on varsin suuri vapaus ilmaista mielipiteensä lehtien palstoilla, tietyin rajoituksin. Ajoittain on vaikea havaita minkäänlaista eroa mielipidekirjoituksiin muiden, demokraattisempien maiden lehdissä. Sikäli maan huono maine sanan-vapauden suhteen ei ole täysin perusteltu. Kirjoitukset osoittavat, että Saudi-Arabian kansalaiset ja toimittajat tuntevat hyvin Lähi-idän monimutkaiset poliittiset olosuhteet ja voivat kirjoittaakin niistä suhteellisen vapaasti, varsinkin yksityiset kansalaiset. Toimittajat joutuvat tietysti valitsemaan sanansa huolellisemmin. Sikäli Saudi-Arabian media ei suuresti poikkea minkä tahansa maan vastaavasta.
  • Launis, Siiri (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomalaissyntyiset islamiin kääntyneet muslimiäidit kokevat oman äitiytensä ja äidin roolinsa, minkälaisia äitiyteen ja lasten uskontokasvatukseen liittyviä ihanteita heillä on, sekä mihin he pohjaavat näkemyksensä hyvästä äitiydestä ja lastenkasvatuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten he monikulttuurisissa perheissään tekevät valintoja eri islamin tulkintojen ja toimintatapojen välillä äitiyteen ja lastenkasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, ja miten sekularisoituneessa Suomessa asuminen on vaikuttanut heidän kokemuksiinsa muslimiäitiydestä. Tutkielma sijoittuu islamin tutkimuksen ja äitiystutkimuksen kentille. Haastatteluita on lähestytty etnografisella otteella ja teoreettisia aineksia on otettu sosiologian ja sukupuolentutkimuksen puolelta. Tutkimusaineisto koostuu 7 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on äänitetty ja litteroitu. Haastattelut on koodattu ja analyysimetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksessa käy ilmi, että haastatellut äidit ovat tietoisia äitien korkeasta asemasta islamilaisissa lähteissä, mutta äidit eivät toisintaneet kuvaa itsensä uhraavasta äidistä. Äitiyden ja islamin välillä nähtiin yhteys, joka saattaa aiheuttaa paineita joillekin äideille, jotka eivät olisi halunneet lapsia tai eivät koe sopivansa sosiaalisesti konstruoituun ”muottiin”. Kuitenkin suurin osa äideistä nautti äidin roolistaan, eivätkä he kokeneet isoja ristiriitoja eri puolilta tulevien odotusten ja oman äitiytensä välillä. Nykyajan individualistiseen trendiin liittyvä intensiivisen vanhemmuuden kulttuuri näkyi joistakin äideistä ja tämä saattoi aiheuttaa paineita enemmän kuin islamin määrittelemät äidin velvollisuudet. Keinoja käsitellä paineita oli erilaisia. Useampi koki itsensä itsevarmaksi, eivätkä nämä äidit paljon stressanneet mahdollisesta kritiikistä. Jumalan armollisuus mainittiin useamman kerran paineita lievittävänä tekijänä. Jumala odottaa äideiltä näiden omaa parastaan, mutta ei täydellisyyttä. Yksi äiti tulkitsi islamilaisia lähteitä feministisesti osoittaakseen, ettei naisen ja äidin roolin tarvitsisi olla niin kapea. Lastenkasvatuksen ihanteiksi nostettiin universaaleja hyveitä, mutta näitä hyveitä pidettiin islamilaisina tai limittäisinä islamin kanssa. Lapsista haluttiin kasvattaa hyviä ihmisiä ja tämä tapahtui islamin avulla. Lapsia sosiaalistettiin islamiin jo pienestä pitäen, koska sekulaarissa ympäristössä kotikasvatuksella nähtiin olevan enemmän merkitystä lasten islamilaisen identiteetin kehittymiselle kuin muslimienemmistöisessä maassa. Monet pitivät Suomea lähtökohtaisesti islamilaisia arvoja tukevana paikkana asua, mutta kokivat suomalaisen yhteiskunnan sosiaalistavan lapsia vahvasti suomalaisuuteen. Tämän vuoksi he kokivat, että islamiin kasvattaminen jää hyvin paljon vanhempien harteille. Tämä mahdollisesti voisi selittää taipumusta ”holistiseen” kasvatukseen, jossa uskonto on kokonaisvaltainen asia, joka näkyy kaikissa arkielämän toimissa. Mitä tulee islamin tulkintoihin, äidit tunsivat oman uskontonsa hyvin ja luottivat omaan järkeensä ja intuitioonsa päätöksen teossa. Moskeijan järjestämät Koraani-koulut nähtiin metodeiltaan vanhahtavina ja lapsille rankkoina, joten monet lapset opiskelivat islamia kotona vanhempiensa ja internetin materiaalien avulla.
  • Ala-aho, Lauri (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Maghreb-maiden (Marokko, Algeria, Tunisia) kontekstissa syntynyttä ḥogran käsitettä kahden eri marokkolaisen aineistokokonaisuuden avulla. Ḥogran käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa yhteiskunnan hierarkkiset valtasuhteet asettavat osan ihmisistä yhteiskunnallisen arvoasteikon pohjalle, ja näiden ihmisten ihmisarvoa eri tahot voivat loukata ilman rangaistusta. Käsitteeseen sisältyy vahvasti ajatus viranomaisvallan väärinkäytöksistä, korruptiosta sekä näiden ilmiöiden aiheuttamasta päivittäisestä tilasta niille ihmisille, joita valtiovalta ei suojele. Termi juontuu arabian kielen verbistä ḥaqara, jolla tarkoitetaan halveksuntaa ja alaspäin katsomista. Ḥogralla viitataan kuitenkin laajempaan ilmiöön, ja sillä tarkoitetaan tutkija Abdelmajid Hannoumin mukaan valtion syrjivää julkisivua. Tarkastelen tutkielmassani marokkolaisen toimittajan Rachid Ninin vuonna 2008 Al-Masāʾ –sanomalehdessä julkaisemia yhteiskunnallisia epäkohtia käsitelleitä kolumneja ja piirtäjä Mohammed Nassibin YouTube- animaatiosarjaa Bouzebalin tarinat (Ḥikāyāt Bouzebal), jonka ensimmäisen jakson Nassib julkaisi vuonna 2012. Tutkimuskysymykseni on, miten ḥogran käsitteen voi ymmärtää aineistoni pohjalta jälkikoloniaalisen teorian näkökulmasta. Teoreettisena lähtökohtana hyödynnän kamerunilaisen poliittisen teoreetikon Achille Mbemben ajatuksia jälkikoloniaalisesta vallankäytöstä. Tutkielmani kannalta tärkeimpiä Mbemben ajatuksia ovat hänen huomionsa siirtomaavalta-ajan jälkeisistä valtion banaaleista vallankäytön muodoista ja eräänlaisesta vulgaarisuuden estetiikasta, jota jälkikoloniaalisten hallintojen epälegitiimi vallankäyttö on synnyttänyt hallinnon ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Mbemben ajatukset banaaleista vallankäytön muodoista yhdistyvät Rachid Ninin huomioihin yhteiskunnan paradoksaalisesta tilasta, kun jotkin yhteiskunnan osa-alueet eivät toimi niin kuin niiden olettaisi, koska yhteisten ideaalien toteutumisen tielle saattaa ennalta-arvattavasti tulla ne samat tahot, jotka näitä tavoitteita asettavat. Mohammed Nassibin Bouzebalin tarinoissa Mbemben vulgaarisuuden estetiikka tulee puolestaan esille. Bouzebal on Nassibin animaatiosarjan päähenkilö, mutta henkilön nimellä tarkoitetaan Marokon puhekielessä yleisesti yhteiskunnan marginaalissa elävää ”ylijäämäkansalaista”. Täten ḥogra näyttäytyy aineistossa kahdella tavalla: Ninin artikkeleissa korostuu ḥogran institutionaalisempi taso yhteiskunnan paradoksaalisina ilmiöinä, kun taas Bouzebalin tarinoissa päähenkilö on itse ḥogran alainen ihminen (maḥgour), joka tuntee yhteiskunnan syrjivyyden päivittäisessä elämässään ja on tämän vuoksi myös itse karkea ja huonokäytöksinen ihminen. Laajojen arabikevään mielenosoitusten seurauksena vuonna 2011 ulkovaltojen huomio kiinnittyi myös Marokkoon ja mielenosoittajien vaatimuksiin hallinnon uudistamisesta. Tutkielmani tarkoituksena on tuoda esille niin arabikevään yhteydessä kuin myös paljon sitä ennen ja sen jälkeenkin käytetyn ḥogran käsitteen ulottuvuuksia. Eri yhteiskuntien ilmiöitä on tärkeää pystyä tarkastelemaan myös niiden omilla, niin kutsutuilla emic-tason käsitteillä, jotta ymmärrys näistä ilmiöistä ei jäisi vain ulkopuolisten käsitteellistyksien varaan.
  • Timonen, Meri Tuuli Elina (2019)
    This thesis researches anti-Americanism among South-Korean university students. South-Korea is known to be very pro-American country, but anti-American sentiment has existed in the society especially in the beginning of 21st century. The goal of this thesis is to know, if anti-Americanism still exists in South-Korea. The university students are target group, since university students have been major force behind anti-Americanism since the 1980’s in South-Korea. The research question asks, how South Korean university students perceive the U.S. The hypothesis assumes, that they perceive the U.S. positively. Research literature focuses on books and articles about anti-American sentiment in South-Korea. The theoretical framework constitutes the concept of ethnic nationalism, that is widely researched among western and South-Korean scholars. Ethnic nationalism means nationalism based on the idea of ethnic unity. In Korea, it is traditionally connected with primordialism and uniqueness of Korean race. Also, theories of intercultural conflicts are applied. Not too much emphasis is paid to political aspects. This thesis focuses on nationalistic theories, and some identity theories are taken into consideration. Area- and cultural studies, sociology, history and are main study fields of this thesis. Gender studies are given some emphasis. The data is gathered with semi-structured survey research, conducted in November 2018 in Seoul, South Korea. The data consists 50 answers from Yonsei university students. The data is analysed both statistically and thematically. Mann-Whitney U test and Kruskal-Wallis test are used in statistical analysis. SPSS serves as the main tool of the analysis. The analysis focuses on four different variables; gender, ideology, foreign experience and English skill. Thematic analysis is qualitative, whereas statistical quantitative. The results indicate, that male students have more positive view of the U.S. than female students. Furthermore, students with leftist-ideology hold more negative view than right-wing or centrist. Foreign experience and English skill had little influence on the views. Thematic analysis shows, that South-Korean students have very pragmatic attitude towards the U.S. Overall, the results argue, that South-Korean anti-Americanism is very complex phenomenon, and is constantly changing. Anti-Americanism exists in South Korea but is not so evident. People tend to have neutral attitudes towards the U.S. and this neutrality can vary from pro-Americanism to anti-Americanism. Causes behind anti-Americanism are so diverse, that it is hard to predict when anti-American sentiment gains popularity in the future.
  • Lehikoinen, Reetta (2022)
    The objective of this thesis is to explore how women are represented in the Chinese TV serial in 2020’s and do the chosen scenes of the serial contribute to construct a positive image of and support patriarchal ideology. The data used for this thesis is from the Chinese TV serial Find yourself (xiayizhan shi xingfu), and eight scenes of it have been chosen for detailed analysis. The serial is aired in 2020, and it is in Chinese. The serial is a romantic comedy addressed for women in Mango online streaming service. The duration of the scenes are from less than two minutes to approximately six minutes and they feature different characters. In the serial, the protagonist, a 33-year-old single and a ‘leftover’ woman, is desperately trying to find love in an urban setting in Shanghai. A leftover woman (Shengnü) is an urban, over 27 years old, highly educated unmarried woman, who according to Chinese media, is a social problem. While the female protagonist of the serial is pondering her choices regarding a partner; she is also pondering choices between traditional patriarchal values and modern individualism. I have chosen film analysis as a method as it seems to provide the clearest ways and means to analyze my research data so that it is possible to seek answers for my research questions. The analysis is made from a feminist perspective. As the theoretical background I am going to draw on semiotics and Third Wave feminist as well as post-feminist works about feminist film theory and representations of women. Patriarchal values in China still promote traditional patriarchal marriage patterns and values women as housewives. As Chinese TV serials reflect the society, these values can be seen also in the serial chosen for this thesis. In China, the media has never been completely free and the CCP has regulated it since the days of Mao Zedong. Because of this, the representations of women are carefully thought out. Based on my analysis I found out that the serial Find Yourself seems to contribute to patriarchal ideology and structures. The most prominent patriarchal structure in the scenes was the promotion of traditional hypergamy. Also, women characters of the serial were constantly portrayed in need of a husband. In the scenes the inferiority of women was created in different cinematic means, such as camera angles, feminine backgrounds and music choices, mise en scene and appearance of the characters. For further research it would be fruitful to study how has the CCP’s ideology and cultural leadership affected the contribution to patriarchal ideology in the serial. Also, a study about the CCP’s objectives of mass persuasion in entertainment addressed to women would be an interesting example of further research of this topic. Another interesting point for examination would be research about audience reception. An interview as a method would reveal what women are feeling about the promotion of patriarchal marriage patterns and about the ‘leftover’ representation of women in the serial.
  • Konkola, Karolina (2022)
    Tämä tutkimus käsittelee San Francisco 48ers joukkueen pelaajan Colin Kaepernickin vuonna 2016 aloittamaa rauhanomaista protestia poliisin mustiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan sekä mustien ja muiden vähemmistöjen huonompia sosioekonomisia olosuhteita vastaan. Tutkimuksessani selvitän, miten isänmaallisuutta käsitellään The New York Times -lehden artikkeleissa 1.8.2016–1.1.2017 välisenä aikana ja miten toimittajat tuovat ilmi yhteiskunnan eri osapuolten näkemyksiä Colin Kaepernickin protestin yhteydessä. Lisäksi tarkastelen, miten ja mitä osapuolia The New York Timesin artikkeleissa otetaan kontekstiin Kaepernickin protestointia käsiteltäessä. Vaikka Kaepernickin aloittamasta protestista on kulunut jo useita vuosia, on se edelleen ajankohtainen. Tutkimusten mukaan mustien sosioekonominen asema jää selvästi jälkeen valkoisista. Poliisin väkivallasta tehdyt tutkimukset antavat osittain ristiriitaisia tuloksia johtuen Yhdysvaltojen viranomaisten puutteellisesta tietojen tilastoinnista paikallistasolla. Tutkimusaineistoni käsittää 17 The New York Timesin artikkelia, joissa Kaepernickin protestia tarkastellaan syvällisemmin. Tutkielmani metodina käytän kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten The New York Timesin artikkeleissa käsiteltiin Colin Kaepernickin protestia suhteessa isänmaallisuuteen? 2) Miten The New York Timesin artikkeleissa käsiteltiin amerikkalaisen yhteiskunnan eri osapuolten suhtautumista Colin Kaepernickin protestiin? Tutkimuksen aikana selvisi, että molempien tutkimuskysymysten osalta löytyi selvästi erottuvat alateemat. Isänmaallisuuteen liittyvän kysymyksen yhteydessä toimittajat toivat esille kansallislaulun, kansallislipun ja armeijan merkityksen protestoinnin kannalta. Protestointiin liittyi artikkeleiden mukaan selvästi seuraavat amerikkalaisen yhteisön eri sidosryhmät: NFL ja muut urheiluliigat, muut urheilijat, kannattajat, mustat protestoijat sekä poliitikot ja Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg. Sisältöanalyysin tulokset vahvistivat käsityksiä, joiden mukaan The New York Timesia pidetään näkemyksiltään liberaalina Yhdysvaltojen poliittisella kartalla. Tutkimuskysymysteni aiheita käsiteltiin monipuolisesti, mutta artikkeleiden osittainen pinnallisuus viittaa siihen, että The New York Times, kuten moni muukin erehtyi Kaepernickin protestin merkityksestä. Yhden miehen protestista kehittyi yli maiden ja maanosien ulottuva kansanliike.
  • Kivinen, Maiju (2021)
    The aim of this Master’s thesis is to explore the cultural and discursive aspects of defense procurement in the United States. The thesis examines how an American multirole combat aircraft, the Lockheed Martin F-35 Lightning II fighter, has been framed by Members of the U.S. Congress in 2010—2020. Focused on congressional communication towards the domestic audience, the study examines what kinds of meanings of the F-35 are conveyed by the frames and how they relate to American strategic culture. This is a study in the multidisciplinary field of American Studies, making use of previous research and concepts from congressional studies, defense and strategic studies, and political culture studies. The research material consists of public statements from Members of the Armed Services Committees of the U.S. House of Representatives and the Senate. Informed by a social constructivist viewpoint and a semiotic approach to culture, the study adopts framing theory/analysis as a theoretical-methodological framework through which a combination of quantitative and qualitative content analysis of the research material is conducted. As a background for understanding the research material, the study defines a certain kind of American strategic culture and discusses the role of Congress in defense spending. This study finds that Members of the two Armed Services Committees have invoked broad, culturally resonant concepts and timeless storylines to contextualize and justify the F-35 to the domestic audience in a way that has remained fairly consistent over time. The study identifies three distinct but overlapping frames: an economic frame, a strategic-technological frame, and an apolitical patriotic frame. The framing of the F- 35 has highlighted its economic and financial aspects but has also discussed what the aircraft provides or means to the United States on the global arena, supported by a perception of war and military power as technology-centered and focused on competition between great power rivalries. The framing has also given voice to an understanding of the F-35 as a nonpartisan issue that evokes patriotic sentiments and was permeated with a general narrative of American national greatness and continued hegemony in the world. All the frames identified in this study are interpreted as having a basis in American strategic culture, but a more thorough understanding of the F-35 discourse arises by paying attention to a wider cultural context. The study suggests that the process and impacts of framing the F-35 are rooted in the existence and public acceptance of an American ‘culture of war’.
  • Vuorihuhta, Mika (2021)
    Kiinalla on pitkä historia uhkapelaamisessa ja pelaamisella on vahva sosiaalinen asema. Kiinalainen uhkapelaaminen tapahtuu usein kiinalaisena uutenavuotena perheen kesken, mutta nykyään yhä etenevissä määrin myös kasinoilla ympäri maailmaa. Kiinalaisten uhkapelaamisen tutkiminen lisää ymmärrystä Kiinan kulttuurillisista erityispiirteistä ja sillä on käyttötarkoitusta sekä pelien tarjoajille sekä kulttuurintutkijoille. Tämä opinnäytetyö esittelee kiinalaisten uhkapelaamista kulttuureiden kansallisten ulottuvuuksien kautta. Katsaus uhkapelaamisen historiaan Kiinassa ja kiinalaisen kulttuurin tekijöihin osoittaa uhkapelaamisella olevan erityinen asema kiinalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielmassa käytetään hyväksi Geert Hofsteden teoriaa kuudesta kansallisen kulttuurin ulottuvuudesta, sekä akateemisia lähteitä liittyen uhkapelaamiseen. Kirjauskatsauksen tuloksista selviää, että uhkapelaaminen on kulttuurisidonnaista ja se ei esiinny kaikissa kulttuureissa samalla tavalla. Myös suhtautuminen uhkapelaamiseen vaihtelee eri kulttuureissa. Kiinalaisten uhkapelaamisessa näkyy erityisesti perinteisten filosofioiden ja taikauskon merkitys. Nämä perinteet vaikuttavat oleellisesti kiinalaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Voidaankin olettaa, että näillä tekijöillä tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuudessa. Lisäksi tähän opinnäytetyöhön sisältyy etnografinen tutkimus kiinalaisista uhkapelaajista Helsingin kasinolla. Havaintojen tekeminen kasinolla sopii hyvin tutkimuksen metodiksi, koska kasinot ovat luonnollinen paikka tutkia uhkapelaamista. Toisaalta uhkapelaamisen ollessa kielletty manner-Kiinassa, tarjoaa havaintotutkimus erityisen tilaisuuden tarkkailla kiinalaista pelaamista luonnollisessa ympäristössä. Analyysin perusteella Hofsteden kulttuurien kansalliset ulottuvuudet löytyvät osittain kiinalaisten pelaajien käyttäytymisestä. Erityisesti kiinalaisen kulttuurin kollektivistinen sekä valtaetäisyys ulottuvuus olivat merkittäviä. Taikauskon rooli ja sen taustalla olevat perinteiset filosofiat ja uskonnot oli selvästi havaittavissa.
  • Jallow, Isalee (2019)
    Pro gradu -tutkielmassani analysoin Dak’Art Biennaalista kirjoitettuja arvosteluja ja kritiikkejä. Dak’Art Biennale on Senegalissa, Dakarissa järjestettävä suuri ja kansainvälinen afrikkalaisen nykytaiteen näyttely. Biennaali on vuodesta 1966 esittänyt erilaista afrikkalaista taidetta aina kirjallisuudesta visuaaliseen taiteeseen. Vuodesta 1996 Dak’Art Biennaali on keskittynyt afrikkalaisen nykytaiteen esittämiseen. 2000-luvun puolella Biennaali saavutti kansainvälisen lehdistön huomion ja on sitä myötä herättänyt paljon keskustelua taidemaailmassa. Biennaali julistaa pan-afrikkalaista ideologiaa ja pyrkii luomaan yhteisöllisyyttä ja yhteisöä kaikkein afrikkalaisten välillä asuinpaikasta riippumatta. Biennaalin tärkeä tehtävä on myös herättää keskustelua afrikkalaisuudesta, kolonialismin historian vaikutuksista, ideologioista ja nykyisen Afrikan mahdollisuuksista. Tutkimukseni keskittyy siihen, millaista keskustelua Dak’Art Biennaalista käydään taidemaailmassa ja akatemiassa. Tutkimusaineistoni koostuu vuosina 1993–2016 julkaistuista akateemisista artikkeleista, taidelehtien kritiikeistä ja muutamasta kulttuurisivuston julkaisemasta arvostelusta. Biennaaleja on tutkittu paljon taiteentutkimuksen piirissä. Olen tutkielmassani kiinnostunut erityisesti siitä, mitä kritiikit ja arvostelut kertovat itse Biennaalista ja millaisen kuvan ne muodostavat siitä sekä, miten ne osaltaan vaikuttavat Biennaalin representaatioon. Tutkielmassani olen kiinnostunut Biennaalista erityisesti postkolonialistisena tuotteena ja siitä, miten tämän ymmärtäminen näkyy kritiikeissä. Dak’Art Biennaali kantaa erityistä historiaa ja merkityksiä, jonka vuoksi postkolonialistinen ote on tärkeää tutkielmani kannalta. Lisäksi hyödynnän tutkielmassani Guy Debord’n teoriaa: Spektaakkelin yhteiskunta. Debord’n teoria on kritiikki nyky kapitalismille ja esittää, miten yhteiskunnasta on tullut osa representaatiota. Toisin sanoen, miten kaikki, minkä elämme ja koemme, on tullut representaatioksi. Kyseistä teoriaa on sovellettu Biennaali keskusteluissa siinä, miten Biennaalit edustavat spektaakkelia. Tutkielmassani pyrin soveltamaan teoriaa siinä, miten kritiikit käyttävät erilaisia strategioita, jotka osoittavat niiden edustavan Debord’n spektaakkelia. Tutkielmassani osoitan, miten kritiikit tuottavat spektaakkelin eri keinoin. Näitä keinoja tarkastelen kriittisen diskurssianalyysin avulla. Ensimmäiseksi pohdin kuinka kritiikit tuottavat spektaakkelia yleisesti ja edustavat eletyn representaatiota. Tämän jälkeen esitän, miten kritiikeistä näkyy markkinakapitalismin logiikka, ja, miten se liittyy Debord’n spektaakkeliin. Lisäksi analysoin, miten pan-afrikanistinen ja postkolonialistinen lähestymistapa näkyy kritiikeissä dominoivana ja ainoana lähestymisenä. Lopuksi tarkastelen, miten sosiopoliittiset valtasuhteet näkyvät kritiikeissä ja, miten spektaakkelin teoria voi auttaa ymmärtämään myös niiden ilmentymistä kritiikeissä. Debord’n Spektaakkelin yhteiskunta auttaa ymmärtämään Dak’Art kritiikkejä syvällisemmin ja laajemmassa kontekstissa. Tutkielmassani keskityn siis strategioihin, joita kriitikot käyttävät luodakseen Biennaalista tietynlaisen kuvan.
  • Vehmas, Hanna (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Suomen kosovonalbaanien jokapäiväisessä elämässä ilmenevää islamia. Tutkielma on laadullinen haastattelututkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millainen rooli islamilla on Suomen kosovonalbaanien elämässä ja miten he suhtautuvat islamiin. Tarkastelen asiaa yksilön arkielämän tasolla sekä yhteisön tasolla. Suomen kosovonalbaanit muodostavat vähemmistöryhmän, joka on suomalaisille varsin tuntematon. Yleinen näkemys on, että kosovonalbaanit eivät ole keskimäärin kovin uskonnollisia ja että vain pieni osa heistä seuraa normatiivista islamia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on valottaa näitä vallitsevia näkemyksiä ja tarjota niihin uutta näkökulmaa. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemää nuorta kosovonalbaania, ja mukana oli sekä miehiä että naisia. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Koska tutkimus keskittyy arjessa toteutuvaan islamiin sekä islamin yksilöllisiin muotoihin, teoreettiseksi viitekehykseksi valikoitui eletyn uskonnon näkökulma. Eletyn uskonnon näkökulma tarkastelee uskontoa sellaisena kuin se toteutuu tavallisten ihmisten elämässä ja toiminnassa, minkä vuoksi se auttaa muodostamaan aineistoni pohjalta tulkintoja, jotka ottavat huomioon islamin erilaiset yksilölliset ilmentymismuodot. Tutkimus osoittaa, että Suomen kosovonalbaanien islam on yksilöllisesti jokapäiväiseen elämään ja ajatusmaailmaan sovellettua. Vaikka lähes kaikki haastateltavat pitävät muslimina oloaan itsestään selvänä, islamiin suhtaudutaan keskimäärin rennosti. Normatiivisesta islamista sekä siihen liittyvistä muotojäykistä käytänteistä ja virallisista instituutioista ollaan yleisesti ottaen etäällä. Itse usko ja Jumala nähdään kuitenkin tärkeinä. Osalle esimerkiksi rukoilu on tärkeä tapa, mutta harva toteuttaa sitä sääntöjen mukaisesti. Jumala on valtaosalle päivittäin mielessä oleva asia, joka ohjailee tekemisiä ja rauhoittaa vaikeiden tilanteiden äärellä. Haastateltavien islam vaikuttaa olevan yhteisöllisestä näkökulmasta katsottuna ennen kaikkea kuulumista. Islamilaisten juhlapyhien aikaan kokoonnutaan yhteen tai vieraillaan muiden Suomen kosovonalbaanien luona. Arjen kanssakäymisessä islam ei kuitenkaan juuri näy. Haastatteluista käy ilmi, että islamia ei myöskään pidetä välttämättömänä osana albanialaisuutta. Sen sijaan islam ja albanialaisuus ovat haastateltavien mielestä kaksi erillistä asiaa. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta haastateltavat pitävätkin itseään ensisijaisesti albaaneina ja vasta sitten muslimeina.
  • Luoma, Anna (2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Eurooppalaisen elämäntavan edistämisen salkun komissaariehdokkaan Margaritis Schinasin kuulemista Euroopan parlamentin valiokuntien toimesta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi salkulle alun perin nimen Eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen. Salkun nimestä nousi heti kohu, sillä sitä pidettiin myönnytyksenä oikeistopopulisteille. Salkun vastuualueella on muuttoliike, turvallisuus, terveys, työllisyys, kulttuuri ja koulutus. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen eurooppalainen elämäntapa kuulemisen aikana rakentuu niin Schinasin kuin europarlamentaarikkojen toimesta. Kolmen tunnin aikana 25 europarlamentaarikkoa kaikista Euroopan parlamentin puolueista esittivät komissaariehdokas Schinasille kysymyksiä selvittääkseen mitä toimia hän aikoo tehdä aikanaan komissaarina ja hänen pätevyytensä komissaarin rooliin. Kysymykset kattoivat laajalti portfolioon sisältyvät politiikanalat, mutta huomattavasti eniten keskustelua syntyi salkun nimestä ja siihen kytkeytyvistä merkityksistä sekä maahanmuutosta. Tutkimus on alue- ja kulttuurintutkimukselle ominaisesti tieteidenvälinen ja omaksuu piirteitä politiikan tutkimuksesta. Europarlamentaarikkojen kysymyksiä ja komissaariehdokas Schinasin vastauksia analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin ja tarkastelemalla politiikkojen hyödyntämiä retorisia keinoja. Monet europarlamentaarikot kritisoivat salkun nimessä esiintyvää suojelu -sanaa ja kyseenalaistivat, miksi eurooppalainen elämäntapaa tarvitsee suojelua ja miltä sitä suojellaan. Eurooppalaista elämäntapaa määriteltiin paljon siihen kytkeytyvän arvopohjan kautta. Maahanmuutto ja eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan uudistaminen olivat eurooppalaisuuden määrittelyn rinnalla merkittäviä teemoja. Monet europarlamentaarikot yhdistivät salkun alkuperäisessä nimessä olleen suojelu -sanan juuri Euroopan mantereen suojeluksi turvapaikanhakijoilta. Lisäksi aineistosta nousi esiin komission halu näyttäytyä ulospäin itsevarmana ja vahvana, mikä kytkeytyy Euroopan komission määrittelyyn Euroopasta sekä hankalaan maahanmuuttokeskusteluun. Tutkielmassa ilmenee, että yhtenäisestä eurooppalaisesta elämäntavasta ole laajaa yhteisymmärrystä ja kansalliset identiteetit säilyttävät johtoasemansa. Aineiston tarkastelusta kuitenkin nousee esille, että poliitikot ovat yhteisymmärryksessä siitä, että eurooppalaiset jakavat jotain yhteistä elämäntavoissaan. Europarlamentaarikot yli puoluerajojen identifioivat demokratian ja vapaan liikkuvuuden eurooppalaisen elämäntavan perustaksi. Samoin europarlamentaarikkojen keskinäinen keskustelu eurooppalaisen elämäntavan palasista kuvastaa yhteisen eurooppalaisen elämäntavan olemassaoloa. Margaritis Schinasin komissaarisalkun suurimpana tehtävänä ja haasteena on tuoda tätä yhtenäisyyttä terävämmin esille Euroopan unionin kansalaisten elämässä.
  • Laustela, Eetu (2021)
    This thesis explores what characteristics and expectations are associated with work and workers in contemporary North Korea and how those representations differ from other socialist countries and North Korea’s own past. The theoretical background demonstrates how different thinkers have conceptualized modern work as an ideological tool, specifically under socialism. Using workers as the nominal subjects in their legitimization narratives, state socialist regimes have utilized various practices to mix the reality and the ideal, praising workers as heroes while maintaining exploitation. The literary review covers previous research on the policy and propaganda about work across the Soviet Union, China, and North Korea, showing how the image of the ideal worker has developed according to material conditions and political goals of each place and period. As contemporary North Korean work has received less attention in studies, this thesis explores the depictions of work and workers in North Korea in 2012–2020. The analysis is conducted by using qualitative content analysis on North Korean English-language media. The data consists of magazines, newspaper articles and two films. Through analysing this sample of journalistic writings, photos and fictional films and texts, repeating patterns of representations about workers emerge as four major categories of characteristics: technological skill and innovativeness, unity and collectivism, correct morals and ideology, and self-reliance. Together these qualities make up the image of the contemporary ideal worker in North Korea. These findings suggest some shifts in North Korean ideology in the last decade compared to the past. The categories mostly follow familiar themes but from new perspectives and with different emphasis. The collectivist tendency and family metaphors are stronger, and the roles between different workers are minimized. The workers are increasingly shown as highly educated innovators and scientists. Despite the rising narratives on science, the revolutionary spirit is equally maintained as an important feature.
  • Howe, Timothy (2021)
    EFL Education in Japan has the reputation of being ineffective in teaching students how to speak English. Despite that, there are Japanese who can use English proficiently. This dissertation seeks to answer the question: How do Japanese learners of English obtain language fluency despite numerous flaws in the Japanese EFL education system? The thesis takes a qualitative approach to the issue by interviewing Japanese students at the University of Helsinki to determine how they became so proficient in using English. The results of these interviews suggest that cram schools and university English classes had the most positive influence on the development of their English skills.
  • Menard, Haru (2022)
    Abstract Faculty of Arts Master’s Programme in Area and Cultural Studies, Middle Eastern Studies Haru Menard Family and nation as thought and lived by young LGBQ+ adults in Lebanon Master’s thesis May 2022 48 pages Keywords: Lebanon, family studies, post-colonialism, LGBTQ Supervisor: Hannu Juusola Abstract: While the idea of the Middle Eastern family is often invoked as an orientalist stereotype, the local everyday family practices are less examined. Similarly, a wealth of literature on Middle Eastern nationalisms and nation-states exists (from ‘women’s’ perspectives and otherwise). Yet ethnographic research on how local people negotiate identity and belonging in their daily interactions vis á vis the state has remained scarce until recently. This empirical research contributes to the growing body of research on contemporary everyday practices of family and kinship in the Middle East. In this thesis I study the Middle Eastern family and nation in Lebanon as conceptualised and practiced by local young adults who identify as LGBQ+ (Lesbian, Gay, Bi, Queer or other). I focus on the family and nation as historically constructed (tradition vs. present), politically applied (East vs. West) and yet corporeally and socially lived everyday practices. Family as a social category both maintains and has the power to challenge the social order. I approach “family” and “nation” from the vantage point of marginalised LGBQ+ persons in Lebanon, because I argue that they inhabit the double position of being rooted in the local socio-political order, while also resisting and reformulating it from the inside. Guided by postcolonial theory and methodology, my methodological aims are to reflexively explore how researcher positionality informs my research. Theoretically I aim to shed light on the young Lebanese LGBQ+ adults’ ways of negotiating everyday family and national belonging in Lebanon, as well as analyse at how they actively construct their future in Lebanon. My data consists of thirteen ethnographic conversations with Beirutian LGBQ+ young adults. Methodologically, the conversations were informed by post-colonial approaches to knowledge production and researcher positioning, while the data was analysed using a narrative method. In our conversations the participants described their social lives from multiple perspectives, including personal reflections about Lebanese sectarianism, norms and values as well as the recent developments in Lebanese society. They highlighted the need for a more just society that would be freed of sectarian loyalties as a basis for material wellbeing and civil rights. They often positioned themselves in places of in-betweenness, both in terms of personal identity constructions and politically, as this allowed them room to navigate the diverse and ever-changing socio-material circumstances. They creatively and in a multi-sited fashion engaged with the social and material resources available to them in the Lebanese state by refusing to identify with discourses of cultural authenticity as well as those of the “gay international”.
  • Ilmonen, Saara (2020)
    Tutkielma keskittyy analysoimaan kapinallisryhmien muodonmuutosta poliittisiksi puolueiksi sisällissodan jälkeen ja siihen, kuinka kapinallistausta näkyy poliittisen puolueen toiminnassa. Aiempi tutkimus kapinallisryhmien muodonmuutoksesta poliittisiksi puolueiksi on kehittynyt pääosin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kylmän sodan päättyminen, lisääntyneet sisällissodat ja demokratisaation kolmas aalto ovat kaikki osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhä useamman konfliktin jälkeen sen osallisina olleista entisistä kapinallisryhmistä kehittyy poliittisia puolueita. Työn tavoitteena on aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyksi käyttäen ja kahta maatapausta vertaillen tuottaa analyysia kapinallisryhmistä poliittisiksi puolueiksi ryhtyneiden poliittisten toimijoiden vaikutuksesta maan demokratiakehitykseen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi työ osaltaan kontribuoi sekä konfliktinjälkeistä demokratisaatiota analysoivaan tutkimuskirjallisuuteen sekä Burundia ja Ruandia analysoivan kirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksiä etsitän vastauksia aikaisempaa tutkimusta analysoivan vertailevan tutkimuksen avulla, missä käytetään lisäksi kahta esimerkkitapausta. Vertailevaan tutkimukseen on valikoitunut kaksi samankaltaista Keski-Afrikan valtiota, Burundi ja Ruanda. Maiden jaettu historia, yhtenevä etninen rakenne ja samankaltainen kehityskulku siirtomaavallan jälkeen tekevät niistä ideaaliset vertailukohteet, sillä muuttujien määrä pysyy minimissään ja vertailussa voidaan keskittyä analysoimaan kapinallistaustan vaikutusta valtapuolueiden toimintaan. Työn materiaalina käytetään aiempaa akateemista tutkimusta, maakohtaisia raportteja sekä muuta olennaista kirjallisuutta. Konfliktinjälkeinen demokratiakehitys sekä Burundissa että Ruandassa on ollut negatiivista. Kummassakin maassa poliittiset vapaudet ovat erittäin rajalliset ja valta on keskittynyt valtapuolueiden ja niiden sidosryhmien käsiin. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maista on tullut autoritaarisia yksipuoluevaltioita, jossa poliittiset päätökset tekee valtapuolueen sisällä oleva pienempi ryhmä. Poliittinen oppositio on olematon ja säännöllisiä vaaleja järjestään näön lähinnä vuoksi.
  • Pekander, Carla (2019)
    Tarkastelen tutkielmassani Li Yun kuuden eri elokuvan naishahmoja psykoanalyysin ja diskurssianalyysin avulla. Li Yu on kiinalainen naisohjaaja, joka on aloittanut dokumenttielokuvien parissa 1990-luvulla. 2000-luvun alusta lähtien häneltä on valmistunut kuusi fiktioelokuvaa Fish & Elephant (2001), Dam Street (2005), Lost in Beijing (2007), Buddha Mountain (2010), Double Xposure (2012) ja Ever Since We Love (2015). Viimeisimmät kaksi ovat kaupallisia elokuvia, aiemmat olivat itsenäisiä tuotantoja. Yhteistä näille elokuville on traaginen naiskohtalo. Samalla elokuvat jatkumona kuvaavat kiinalaisen yhteiskunnan nopeaa kehitystä. Tutkimuksessa käytetty metodi on kolmiosainen: 1) alustava analyysi, 2) elokuvien yksittäisten ottojen luokittelu kategorioittain, 3) perusteellinen analyysi käyttäen psykoanalyysia, tele-elokuvallista diskurssianalyysia (telecinematic discourse analysis) ja ns. mindstyle menetelmää, jossa otetaan huomioon kuvaus, puhe ja eleet. Yksittäisten ottojen laskeminen paljasti, että hypoteesin mukaisesti miesten osuus elokuvissa nousee kohti valtavirtaa siirryttäessä. Yllättävää oli, että myös naisten osuus kasvoi aina viidenteen elokuvaan asti, minkä jälkeen naisten osuus vasta laski huomattavasti. Kuudennen elokuvan päähenkilö on miespuolinen, mikä osaltaan selittää naisten osuuden laskua. Li Yun naishahmot ovat itsenäisiä ja melkeinpä jääräpäisiä. Heillä on vaikea äitisuhde ja huono isäsuhde – isä on usein poissa tai väkivaltainen. Li Yun naishahmot elävät usein yhteiskunnan marginaalissa ja kamppailevat olemassa olostaan kiinalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvissa on havaittavissa muitakin muutoksia siirryttäessä kohti valtavirtaa ja kiinalaisen yhteiskunnan vaurastuessa. Elokuvat saavat enemmän rahoitusta ja siitä seuraa se, että elokuvien hahmot ja tapahtumapaikat keskiluokkaistuvat ja standardikiina (putonghua) tulee paikallisten murteiden tilalle.
  • Laine, Eevi (2022)
    Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut liki mahdotonta välttyä mainos- ja mediapuheelta, jossa ihmisille tarjotaan elämyksiä. Elämys kuvaa monin eri aistein saatavaa kuvaa fyysisestä, sosiaalisesta ja kulttuurisesta maailmasta. Elämyksellisyyttä on yhä vaikeampi ajatella ilman median välitteisyyttä. Sosiaalisen median alustoilla elämyksellinen sisältö kasvattaa elämyksen tai muun kohteen arvoa ja merkityksiä. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten ja millaista elämyksellistä kaupunkikulttuuria Helsingin kaupunki rakentaa omalla Instagram-tilillään vuosien 2019-2020 välisenä aikana. Tarkastelun kohteina ovat sekä kuvat, kuvatekstit että kommentit. Yhä useammat kaupungit ovat alkaneet etsiä mahdollisuuksia tarjota ihmisille elämyksellisiä urbaaneja ympäristöjä. Myös Helsinki korostaa niin kaupunkistrategiassaan kuin brändissään elämyksellisyyttä sekä omaperäistä kaupunkikulttuuria. Lähestyn kaupunkia, kaupunkikulttuuria ja elämyksellisyyttä kahdesta eri näkökulmasta. Yhtäältä kaupunki on paikka, jolle ominaista on kaupunkikulttuuri, joka ilmenee parhaiten tapahtumallisuuden kautta. Toisaalta kaupunki itsessään on tapahtuma, johon otetaan osaa, kun kaupunki kohdataan liikkumalla siellä ja aistimalla se. Kaupungeista on tullut tapahtumien, toiminnallisuuden sekä ihmisvilinän paikkoja, joissa tapahtuva toiminta muuttuu elämykselliseksi, kun se koetaan. Tutkimus osoittaa, että kaupunkikulttuuria rakennetaan ensisijaisesti tapahtumien välityksellä. Kaupunki hyödyntää erinomaisesti kaupunkiympäristöään, liikkumisen helppoutta sekä uusia innovaatioita monipuolisen tapahtumallisuuden luomiseksi. Kun kaupunkia tarkastelee itsessään elämyksellisenä tapahtumana, aineistostani nousevat esille luonto, meri, puistot ja muut viheralueet sekä rakennettu kaupunkiympäristö. Kaupunkiluonnon vahva näkyvyys aineistossani osoittaa sen, että Helsingistä löytyy sekä sykettä että rauhaa. Helsinkiläisessä elämyksellisessä kaupunkikulttuurissa välittyy Instagram-tilin kautta kotoisuus ja arkisuus, mutta se osoittaa kaupungin olevan kykenevä myös tarjoamaan spektaakkeleita ja räiskyvyyttä monimuotoisen tapahtumallisuuden kautta.
  • Lindbohm, Lauri (2021)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma: Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta: Euroopan kulttuurit Tekijä: Lauri Lindbohm Työn nimi: Ihmisoikeuksien sankarit: sankaruus televisiosarjassa Invisible Heroes Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2021 Sivumäärä: 60 Avainsanat: Sankaruus, televisiosarja, Chile, diplomatia, maskuliinisuus Ohjaaja tai ohjaajat: Anu Korhonen & Jouni Järvinen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Sankaruus audiovisuaalisessa kerronnassa rakentuu pitkälti toiminnan kautta ja hädänalaisia auttava henkilö kasvaa sankariksi moraalisesti oikeiden tekojensa myötä. Audiovisuaalisessa kerronnassa sankaruuksia on monenlaisia. Väkivaltaisia kriisitilanteita käsittelevissä elokuvissa ja televisiosarjoissa sankaruus kuvataan useimmiten fyysisen taistelukyvyn lopputuotteena. Historiallisiin tositapahtumiin perustuvassa, kuusiosaisessa Invisible Heroes -televisiosarjassa sankaruus on kuitenkin rauhanomaisen prosessin tulos. Tässä tutkielmassa tarkastelen diplomaattien avunantoa vainottujen chileläisten hyväksi fiktiivisessä Invisible Heroes -sarjassa. Ajallisesti enemmistö sarjan tarinasta sijoittuu Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappausta seuranneeseen, puolen vuoden mittaiseen ajanjaksoon, jonka aikana sarjan päähenkilöt, suomalaiset Tapani Brotherus, Lysa Brotherus ja Ilkka Jaamala sekä ruotsalainen Harald Edelstam auttavat poliittisen vainon kohteina olevia chileläisiä tarjoamalla heille aluksi suojaa. Sarjan lopulla päähenkilöt auttavat vainottuja saamaan maastapoistumislupia Chilestä maan ulkoministeriössä neuvottelemalla. Analysoin tutkielmassani päähenkilöiden sankaruutta. Tutkin sankaruuden kehittymistä päähenkilöiden tekojen ja toiminnan kautta sekä sarjan hahmojen keskinäisiä dialogeja sankarillisiin tekoihin kannustavina vaikuttimina. Tarkastelen tutkielmassani sankaruutta sarjan yksittäisten kohtausten toimintaa ja dialogeja lähilukemalla. Sarjan päähenkilöt nauttivat diplomaattisesta suojasta ja hyödyntävät diplomaatin asemaansa hädänalaisia chileläisiä auttaakseen. Tutkielmassani analysoin myös diplomatian merkitystä sarjan sankareiden auttamistoiminnan kannalta. Analysoin tutkielmassani sarjassa rakentuvaa kuvaa maskuliinisuuksien moninaisuudesta. Invisible Heroes -sarjan miespuolisista hahmoista auttamistyössään menestyksekkäimmät ovat useiden erilaisten ja muuttuvien maskuliinisuuksien sankareita. Sen sijaan hegemoninen maskuliinisuus kuvataan sankaruuden kannalta haitallisena. Hegemoninen maskuliinisuus on sarjassa tietynlainen oletus miehenä olemisesta, johon kuuluu olemuksellisesti oman toiminnan korostaminen, auktoriteettien ohjeiden säntillinen noudattaminen ja väkivaltaisuuden hyväksyntä joko fyysisenä toimintatapana tai uhkaavana sanallisena ulosantina. Sarjan sankareista enemmistö on miespuolisia hahmoja, mutta Lysa Brotheruksen hahmon kautta tarkasteluun asettuu feminiininen sankaruus. Hänen hahmossaan yhdistyy huolehtiva, hoivaava sankaruus ja itsenäinen, älykäs toimijuus hädänalaisten chileläisten auttamiseksi. Invisible Heroes -sarjassa sankareiksi kasvetaan vainottuja chileläisiä auttamalla ja sotilasvallankaappauksen jälkeen Chilen johtoon nousseen sotilasjuntan väkivaltaa vastustamalla. Rauhanomaisuus ja empaattisuus ovat keskeisimpiä sankareiden ominaisuuksia sarjassa.
  • Kallio, Suvi (2019)
    Disability and poverty are tightly interlinked, but disability inclusion often remains on the sidelines of poverty reduction programmes. Abilis Foundation supports organisations of persons with disabilities in developing countries, and income generation and poverty reduction projects are one of its key thematic areas. The objective of this study, commissioned by Abilis Foundation, is to evaluate the effectiveness and sustainability of Abilis funded income generation projects in Sierra Leone, and to identify the factors influencing the livelihoods of persons with disabilities in Sierra Leone. The primary data consists of semi-structured interviews and a focus group discussion with adult persons with disabilities who had participated in Abilis funded income generation projects between 2015–2018. Discussions with other relevant informants and data from the project documents were included in the analysis to strengthen the validity of the results. The analysis follows qualitative content analysis principles. All income generating activities supported in the sample projects were still on-going during the time of study, even though most businesses continued to be very small-scale. The results indicate that limited financial assets (resulting in, inter alia, lack of equipment and materials) and strong competition restrain persons with disabilities from expanding their businesses. Social assets and education support their livelihood opportunities but are only useful when other factors enable people to draw on their social and human assets as well. Widespread poverty affects all aspects of life in Sierra Leone, and persons with disabilities are even more vulnerable because they are often socially marginalized and face widespread discrimination that restrains their access to assets and restricts their participation in economic activities, decision-making, and social life in general. It is essential to consider context-specific local characteristics, target beneficiaries, and market dynamics when planning poverty reduction programmes and livelihood activities. Successful poverty reduction efforts must consider aspects beyond mere income generation. Key elements for successful poverty reduction and livelihood programmes include enhancing the opportunities of persons with disabilities to adopt diverse livelihood strategies, empowerment of persons with disabilities to have their voices heard and to gain control in their own lives, and promoting security and appropriate coping mechanisms to reduce vulnerability and to increase their resilience.
  • Korpi, Saarah (2019)
    Tutkimuksessani tarkastelen islamin opettajien oman katsomuksen vaikutusta tai merkitystä heidän työssään. Esiin pääsevät nimenomaan opettajien subjektiiviset kokemukset aiheesta. Tutkimukseni taustatieto perustuu aihetta sivuavaan tieteelliseen kirjallisuuteen, asiantuntija-artikkeleihin sekä aikaisempiin tutkimuksiin. Pääpaino tutkimuksessani on vuosina 2016–2017 keräämälläni teemahaastattelumateriaalilla, joka koostuu kolmen muslimiopettajan ja kolmen ei-muslimi opettajan näkemyksistä. Teemahaastatteluiden lisäksi lähetin haastatelluille vielä kymmenen tarkentavaa lisäkysymystä kirjallisesti kesä-elokuussa 2019. Aineistoni analysoimiseen käytin aineistolähtöistä analyysia sekä teemoittelua. Tutkimus osoitti, että islamin opettajan omalla katsomuksella on vaikutusta ja merkitystä työkentällä. Sillä, onko opettaja muslimi vai ei, on vaikutusta hieman eri asioihin. Muslimiopettajilla olennaisimmat katsomukseen perustuvat vaikutteet työssä tulivat esiin motivaatiossa hakeutua alalle, aineenhallinnassa, tiettyjen opetussuunnitelman aihealueiden opettamisessa, tunnustuksettomuudessa pitäytymisen haasteellisuudessa, sekä suhtautumisessa islamin opettajien katsomukselliseen taustaan. Ei-muslimi opettajilla katsomukseen perustuvat vaikutteet tulivat eniten esiin suhteessa oppilaisiin, huoltajiin ja jossain määrin muslimiopettajiin sekä koulun muihin opettajiin. Molemmissa ryhmissä jatkuva itsenäinen lisäkouluttautumisen tarve koettiin olennaiseksi työssä pärjäämisen kannalta. Opetussuunnitelmaa arvostettiin työn ohjenuorana ja kaikki opettajat tuntuivat viihtyvän islamin opettajan työssä hyvin sen haasteista huolimatta. Kaikki pitivät myös tärkeänä positiivisuuteen pyrkivää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Yhteiset katsomusainetunnit koettiin hedelmällisiksi tiettyjen aihealueiden puitteissa, jos opettajien monipuolisuuteen ja asiantuntijuuteen satsataan tarpeeksi. Kuitenkin myös oman uskonnon eriytettyjä tunteja pidetään edelleenolennaisina ja tärkeinä. On hyvin todennäköistä, että islamin opettajien katsomuksellinen moninaisuus tulee tulevaisuudessa entisestään moninaistumaan. Siksi on tärkeää pohtia tutkimuksessani esiin tulleita seikkoja jo ainedidaktiikan ryhmissä opettajan pedagogisisten opintojen yhteydessä. Muslimi- ja ei-muslimiopettajien aito tasavertainen toistensa kohtaaminen ja keskinäinen dialogi voi olla hyvin opettavaista ja silmiä avaavaa, sekä lisätä ymmärrystä molempien osapuolten välillä.