Browsing by master's degree program "Degree Programme in Dentistry"

TIIVISTELMÄ Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Hammaslääketieteen koulutusohjelma Opintosuunta: Hammaslääketiede Tekijä: Verneri Korkee Työn nimi: Aerosolin muodostuminen hammashoidon toimenpiteissä ja aerosolivälitteisten tartuntojen ehkäisy kliinisessä työssä Työn laji: Syventävä tutkielma Kuukausi ja vuosi: maaliskuu 2023 Sivumäärä: 37 Avainsanat: Hammaslääketiede, COVID-19, SARS-CoV-2, aerosoli, bioaerosoli, turbiinipora, pandemia, suunterveydenhuolto Ohjaaja tai ohjaajat: HLT Laura Lahdentausta-Suomalainen ja Dosentti, EHL Susanna Paju Säilytyspaikka: Tiedekunnan kanslia toimittaa Terkkoon. Opiskelija tallettaa sähköisen version Heldaan. HELDA – Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Muita tietoja: Tiivistelmä: Johdanto: COVID-19 pandemian aikana aerosolit ja niiden rooli tartuntatautien leviämisessä ovat nousseet merkittäväksi kysymykseksi hammashoidon rajoitusten laatimisessa ja työturvallisuudessa. Selvää konsensusta aerosolia tuottavista toimenpiteistä ei ole ollut aiemmin, koska mitattua tietoa on ollut vähän. Tutkielman tavoitteena on tutkia ja mitata aerosolin muodostumista hammashoidon potilastilanteissa eri instrumenteilla. Tutkielmassa pureudutaan tutkimustiedon valossa myös erilaisiin keinoihin aerosolimuodostuksen minimoimiseksi ja aerosolivälitteisiltä tartunnoilta suojautumiseen. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin PKS-SEHYK:in tiloissa ja potilailla kliinisenä tutkimuksena. Potilastöiden aikana mitattiin aerosolien muodostumista 16 eri kokoluokassa (0,300-10µm) ja niiden konsentraatioita ja massakonsentraatioita vertailtiin toimenpiteitä edeltäviin tausta-arvoihin. Tutkimukseen osallistui 84 potilasta, joista 54 oli naisia ja 30 miehiä. Lopulliseen dataan valittuja toimenpiteitä mitattiin yhteensä 254 kappaletta ja tuloksia saatiin yhdeksästä toimenpiteestä/instrumentista, joissa kaikissa n>5. Tulokset: Turbiinipora nosti merkittävästi <1µm hiukkasten mediaani- ja maksimipitoisuuksia ja massakonsentraatiota sekä kokonaiskonsentraatiota tausta-arvoihin verrattuna. Sininen kulmapää nosti >5µm hiukkasten mediaani- ja maksimipitoisuuksia ja massakonsentraatiota. Sekä sininen kulmapää että ultraäänilaite nostivat >5µm maksimipitoisuuksia sekä totaalipitoisuuksia. Punaisella kulmapäällä ei havaittu nousuja tausta-arvoihin verrattuna, mutta kaikki turbiinipora, sininen ja punainen kulmapää, sekä ultraäänilaite nostivat pitoisuuksia suun tutkimukseen verrattuna. Pohdinta: Turbiiniporan käyttö tuotti suurimmat nousut <1µm aerosoleissa sekä kokonaispitoisuuksissa. Myös sininen ja punainen kulmapää sekä ultraäänilaite nostivat aerosolipitoisuuksia suun tutkimuksen pitoisuuksiin verrattuna. Näitä kaikkia voidaan pitää aerosolia tuottavina instrumentteina ja aerosolin muodostuminen tulisi huomioida työturvallisuudessa niitä käytettäessä.

Nykyaikainen karieksen hoito pyrkii ensisijaisesti reikiintymisen ennaltaehkäisyyn ja pysäytyshoitoon. Paikkaushoidot kuluttavat kuitenkin suuren osan hammaslääkärin työajasta, ja aiemman kirjallisuuden perusteella ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito aikuisille on harvinaista. Tutkielman tavoitteena oli selvittää ikäryhmittäin paikkaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteiden määrä, niissä tapahtuneet muutokset kahden tutkimusvuoden välillä ja toimenpiteiden sisältö. Tutkielma suoritettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 2012 ja 2017 Helsingin kaupungin hammashoitoloissa hoidetuista 20–60-vuotiaista potilaista ja heille suoritetuista toimenpiteistä. Tulokset tilastoitiin ja analysoitiin 10-vuotisikäryhmissä, nuorimman ikäryhmän ollessa 20–29-vuotiaat ja vanhimman 50–60-vuotiaat. Tulokset ilmoitettiin prosenttiosuuksina ja tunnuslukuina. Tutkimusvuosien välillä ikäryhmien populaatio kasvoi 6,2 %, hoidettujen potilaiden ja suoritettujen toimenpiteiden määrät kasvoivat noin 20 %. Paikkauspotilaiksi luokiteltiin koko aineistosta 48 % ja paikkaustoimenpiteet kattoivat 11 % koko aineiston toimenpiteistä. Vastaavasti ennaltaehkäisypotilaiksi luokiteltiin koko aineistosta 3 % ja ennaltaehkäisytoimenpiteet kattoivat 0.3 % koko aineiston toimenpiteistä. Paikkauspotilaiden- ja toimenpiteiden suhteelliset osuudet laskivat kaikissa ikäryhmissä tutkimusvuosien välillä. Paikkaustoimenpiteiden suhteelliset osuudet ikäryhmien sisällä erosivat ikäryhmien kesken; laajemmat paikkaustoimenpiteet olivat suhteellisesti yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä. Viiden vuoden aikana havaittiin pienempien paikkaustoimenpiteiden määrän kasvua ja laajempien vähentymistä. Ennaltaehkäisyksi luokiteltujen potilaiden ja toimenpiteiden suhteelliset osuudet laskivat kaikissa ikäryhmissä tutkimusvuosien välillä. Ennaltaehkäisevät suun terveydenhoidon toimenpiteet olivat yleisempiä nuoremmilla ikäryhmillä. Paikkaushoitojen vähentyminen voi johtua työikäisten parantuneesta suunterveydestä, sekä muuttuneista hoitokäytännöistä. Ennaltaehkäisevä suun terveydenhoito ei ollut tutkielmassa yleistä ja huolestuttava muutos oli toimenpiteiden huomattava väheneminen tutkimusvuosien välillä. Syiden selvittäminen vaatisi jatkotutkimuksia, jotka olisivat ajankohtaisia ottaen huomioon tulevan sosiaali- ja terveysalojen uudistuksen.

Merkel cell carcinoma (MCC) is a rare skin cancer with only limited therapeutic options for advanced disease. We previously showed that oncogene ALK is frequently expressed at the RNA level in MCC and further that ALK positivity by immunohistochemistry is frequent and correlates strongly with Merkel cell polyomavirus (MCPyV) positivity. In this study, we investigated whether ALK receptor is active in MCC tumor samples and MCC cell lines, and whether ALK would be a prospective treatment target in MCC. We utilized tissue microarrays constructed from 136 primary MCC tumor samples as well as nine previously established MCC cell lines to determine the presence of ALK and phosphorylated ALK (p-ALK) via immunohistochemistry. Almost half of the analyzed MCC tumors displayed ALK phosphorylation (47.8%). Analysis of MCC tumor samples revealed that the presence of p-ALK correlated to MCPyV positivity, younger age, nonexistence of metastases at diagnosis and ultimately to better MCC-specific survival. In contrast to MCC tumor samples only two out of nine MCC cell lines showed only low ALK phosphorylation by immunohistochemistry. Our study reveals clear disparity in ALK activity between patient derived tumors and cell line samples and therefore, more advanced disease models such as xenografts are necessary to resolve whether ALK is a useful treatment target in MCC.

Tavoite: Tämän tutkimuksen hypoteesina on selvittää, onko alkoholinkäytön ja leukamurtumien välillä merkittävää yhteyttä. Tutkimuksessa pyritään keskittymään HUS:n viimeisen 10 vuoden aikana tekemien alkoholinkäyttöä koskevien tietojen, leukojen ja leukojen traumojen sekä seurantaleikkausten tietoihin Suomessa. Materiaalit ja metodit: Suun patologia ja alkoholi aiheisia julkaisuja, HUS suu- ja leukakirurgian osaston potilastietokanta ja THL:n tutkimuskoosteita valtion alkoholista tulevista tuloista ja menoista. Potilaiden ikää, sukupuolta, vammamekanismia ja vamman ajankohtaa (kuukausittain) verrattiin kansallisiin alkoholinkulutustietoihin, jotka sisälsivät vuosittaisen ja kuukausittaisen kokonaiskulutuksen sekä vähittäis- ja hajakulutuksen. Aineistoon sisältyivät kansalliset tiedot alkoholinkäytöstä tammikuun 2014 ja lokakuun 2020 välisenä aikana sekä diagnosoidut kasvomurtumat suomalaisessa tertiäärisessä traumakeskuksessa. Kansalliset alkoholinkulutustiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) organisaation tutkimuksiin perustuvista tilastoista. Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Töölön traumakeskuksessa ja lastensairaalassa tammikuun 2014 ja lokakuun 2020 välisenä aikana hoidettujen kasvomurtumapotilaiden potilasasiakirjat. Suomen HUS:n valuma-alue on Suomen yliopistosairaaloista suurin ja kattaa yli 42 % maan väestöstä. Tulokset: On selvästi osoitettu, että traumojen määrä seuraa alkoholinkäyttöä. Näiden kahden välillä ei ehkä ole suoraa korrelaatiota, mutta suurin osa traumahuipuista liittyy loma-aikoihin. Tiivistelmä: Alkoholia kulutetaan Suomessa hyvin paljon. Lukuisia terveysyhteyksiä on tutkittu alkoholin vaikutuksesta. WHO:n mukaan vuosittain noin 3 miljoonaa kuolemaa on yhdistetty alkoholin vaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa keskitytään, onko alkoholinkäytön ja leukamurtumien välillä merkittävää yhteyttä. Tutkimuksessa verrataan HUS:n alueen potilaita ja heille tehtyjä leukamurtumia sekä pyritään löytämään, onko näillä yhteyttä alkoholin käytön kanssa. Suoranaista syy-yhteyttä ei pystytty todentamaan mutta käytön ja traumojen määrällä on yhtäläisyyksiä eri vuodenaikoina.

Abstract Introduction: Children with nonsyndromic cleft lip and/or palate have smaller consonant inventories, less accurate articulation, and more speech errors than their peers without clefts. Speech and dental arch relationships have widely been the primary outcome measure of palate repair. Aims: The aim was to evaluate the occurrence of misarticulations of the Finnish alveolar consonants /s/, /l/ and /r/ and their possible relationship with maxillary dental arch dimensions in 5-year-old children with unilateral cleft lip and palate (UCLP). Materials and methods: Subgroup analysis was conducted within a multicenter controlled trial of primary surgery (Scandcleft project). 46 Caucasian Finnish-speaking patients (29 boys) with non-syndromic complete UCLP were evaluated retrospectively. Production of the Finnish alveolar consonants /s/, /l/ and /r/ was assessed from standardized audio recordings at the mean age of 5.06 years (range 4.82-5.89). Articulation errors were categorized as either correct, distortion, substitution, or omission. Maxillary dental arch measurements were assessed using the technique of Moorrees from plaster casts taken at the same age. Additionally, the anterior and posterior palatal heights were measured. Aspin-Welch Unequal-Variance T-Test, Equal-Variance T-Test and Mann-Whitney U test were used in the statistical analyses. Kappa statistics were calculated to assess reliability. Results: Only one of the children articulated all the studied sounds correctly. 93.2% misarticulated /r/, 63.0% misarticulated /s/ and 39.1% misarticulated /l/. Distortions and substitutions were common. Omissions were sparse. There was no relationship between the occurrence of alveolar consonant misarticulations and the maxillary dental arch dimensions. Intra- and interrater agreements varied between moderate to excellent. Conclusions: Children with UCLP have a notable amount of alveolar consonant misarticulations. Maxillary dental arch dimensions were not related to the misarticulation of /s/, /l/ or /r/ in 5-year-old children with UCLP.

Anatomian tuntemus on olennainen osa hammaslääkärin osaamisen perustaa. Suomessa hammaslääketieteen peruskoulutukseen sisältyvä anatomian opetus toteutetaan suurimmaksi osaksi kahden ensimmäisen vuoden eli prekliinisen vaiheen aikana yhdessä lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Helsingin yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman prekliinisen vaiheen anatomian opetuksen kattavuutta sekä hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia anatomian opetuksesta ja opiskelusta moniammatillisessa ympäristössä. Opetuksen kattavuuden arvioinnissa aineistona on vuoden 2018 prekliinisten opintojaksojen ydinainesanalyysit. Vertailuaineistona toimii brittiläisen The Anatomical Society -järjestön laatima anatomian ydinopetussuunnitelma. Vertailu tehtiin Microsoft Excel -ohjelman avulla. Lisäksi opiskelijoiden kokemuksien kartoittamiseen käytettiin kyselyaineistoa, joka kerättiin lomekkeella, jonka lähetettiin Helsingin yliopiston 3.-6. vuoden hammaslääketeiteen ja yleislääketieteen opiskelijoille toukokuussa 2021. Vastauksia tuli 117. Vastausprosentti oli 15%. Vastausten tilastollinen analyysi tehtiin IBM SPSS -ohjelmalla. Tutkimuksessa ilmeni, että Helsingin yliopiston prekliinisen vaiheen anatomian opetus ei kata osittain tai kokonaan 42,2% brittiläisen hammaslääketieteellisen ydinopetussuunnitelman osatavoitteista, mutta opetukseen sisältyi ydinopetussuunnitelman ulkopuolisia asioita. Tämän ylimääräisen opetuksen osuus anatomian opetuksesta vaihteli 8,3-78,4% välillä opintojaksoittain. Tutkimuksessa hammaslääketieteen opiskelijat arvioivat saamansa anatomian opetuksen vähemmän hyödylliseksi ja vähemmän oleelliseksi kuin lääketieteen opiskelijat. Huolimatta yhteisistä opinnoista myös vastaajien arviot omasta eri anatomisten rakenteiden osaamisesta erosivat koulutusohjelmien välillä. Kummankin koulutusohjelman opiskelijat arvioivat keskimäärin, että yhteisopetus on ”enemmän yleislääketieteen opiskelijoille suunnattu”. Tutkimuksen avulla löydettiin selviä epäkohtia anatomian opetuksessa. Nämä epäkohdat voivat heijastella laajemmin prekliinisen vaiheen yhteisopetuksen toteuttamisen mahdollisia ongelmia, joihin on syytä pureutua, jotta prekliiniset opinnot vastaisivat paremmin hammaslääkärikoulutuksen tarpeita ja opiskelijoiden odotuksia.

Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden ennuste on huono siitä huolimatta, että syöpähoidot ovat kehittyneet viime vuosina. Angiogeneesi, eli verisuonten uudismuodostus, on edellytys syövän kasvulle ja leviämiselle ja tämän takia useita angiogeeneesiä estäviä lääkkeitä on kehitetty syövän hoitoon. Tässä tutkimuksessa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa kerättiin tiedot kliinisistä tutkimuksista, joissa käytettiin angiogeenesi-inhibiittoreita pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla. Kirjallisuushaku tehtiin Ovid MEDLINE, Cochrane Library, Scopus sekä ClinicalTrials.gov tietokannoissa. Tutkimus rajattiin kolmeen kategoriaan angiogeneesiä estäviä lääkkeitä: bevacizumab, tyrosiinikinaasin estäjät sekä endostatin. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettiin 38 kliinistä tutkimusta, jotka olivat vaiheissa I, II tai III. Angiogeneesi-inhibiittoreita käytettiin tutkimuksissa yksinään sekä yhdistettynä sädehoitoon, kemoterapiaan, kohdennettuun syöpähoitoon tai immunoterapiaan. Tutkimuksissa esiintyi 12 erilaista angiogeneesi-inhibiittoria ja näistä bevacizumab oli yleisimmin tutkittu lääke. Bevacizumab osoittautui tehokkaaksi useissa eri kombinaatioissa, mutta siihen liittyi paljon haittavaikutuksia. Endostatin sekä lenvatinib olivat hyvin siedettyjä ja niiden teho oli lupaava. Useimmat kliiniset tutkimukset angiogeneesi-inhibiittoreista eivät osoittautuneet hyödyllisiksi pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoidossa ja lisäksi useisiin lääkkeisiin liitettiin paljon haittavaikutuksia. Jotkin tulokset olivat kuitenkin lupaavia, varsinkin yhdistelmähoitoina, joten lisätutkimukset angiogeeneesi-inhibiittoreista pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoidossa ovat perusteltuja.

Tavoitteet: Matriksin metalloproteinaasit ovat biomarkkereita, jotka osallistuvat elimistössä lukuisiin tulehdusreaktioihin ja patologisiin tiloihin. Tuolinvierustestiä aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) konsentraation määrittämiseksi suuhuuhdenäytteessä voidaan käyttää täydentämään parodontiitin ja muiden systeemisten tulehduksellisten tilojen diagnostiikkaa. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli kokeilla tuolinvierustestin käytön soveltuvuutta suu- ja leukakirurgian potilaiden hoidossa ja selvittää syljen aMMP-8-konsentraatioita eri potilasryhmissä. Materiaalit ja menetelmät: aMMP-8-näytteitä kerättiin suu- ja leukakirurgian potilailta yhden kuukauden ajan. aMMP-8-pitoisuudet analysoitiin suuhuuhteesta vieritestillä ja digitaalisen lukijan avulla. Kliinisesti merkittävät potilastiedot kerättiin ja saadut muuttujat arvioitiin. Yli 20ng/ml aMMP-8-pitoisuudet katsottiin olevan kohonneet. Tulokset: Yhteensä haastateltiin 115 potilasta, joista 112 suostui testiin (97,4%). Kohonneita aMMP-8 pitoisuuksia havaittiin 58 potilaalla (51,8%). Luukatoa todettiin 75 (67%) potilaalla, joista 47:llä (62,7%) aMMP-8-pitoisuudet olivat koholla. Potilailla, joilla oli lisääntynyt infektioriski, oli keskimäärin 35,5% korkeammat aMMP-8-arvot verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut aiempia sairauksia. Johtopäätökset: aMMP-8-vieritestillä voidaan luotettavasti ja non-invasiivisesti mitata aMMP-8-pitoisuuksia. Tulevissa tutkimuksissa on syytä arvioida aMMP-8-pitoisuuksien yhteyttä ja kliinistä merkitystä spesifisten potilasryhmien välillä. Avainsanat: aMMP-8, metalloproteinaasi, infektio, pilottitutkimus, suu- ja leukakirurgia

Teknologian kehityksen myötä digitaalisten materiaalien käyttö sekä niiden rooli opetuksessa on kasvanut. Tällaiset modernit opetusmenetelmät, kuten sulautuva opetus, eroavat perinteisemmistä opetusmenetelmistä niiden oppijakeskeisemmästä lähestymistavasta. Oppijakeskeisessä opetuksessa opetus on itseohjautuvampaa sekä yksilöllisempää verrattuna opettajakeskeiseen pedagogiseen malliin, jonka tyypillisin esimerkki on luento-opetus. Syy näiden modernimpien opetusmenetelmien lisääntyneeseen suosioon on niiden kyky parantaa opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja, opitun tiedon soveltamista sekä kykyä itsenäiseen oppimiseen. Hammaslääketieteelliset tiedekunnat maailmanlaajuisesti ovat opetusmenetelmien suhteen olleet kuitenkin varsin konservatiivisia, minkä takia monissa yliopistoissa opetus on pääosin luento-opetusta. Digitaalisten opetusmateriaalien, erityisesti opetusvideoiden, on todettu olevan opiskelijoiden mielestä mielekkäitä ja tehokkaita tiedon lähteitä. Etenkin hammaslääketieteessä opetusvideot ovat hyviä toimenpiteiden visualisointiin. Opetusvideot tehostavat oppimista ja nopeuttavat tiedon sisäistämistä sekä lisäävät hammaslääketieteen opiskelijoiden kliinistä itsevarmuutta. Kaikki yliopistot eivät kuitenkaan tarjoa opiskelijoille oppimista tukevaa audiovisuaalista materiaalia, jonka vuoksi monet hammaslääketieteen opiskelijat hakevat opetusvideoita omatoimisesti verkosta. Internetin opetusvideoista suurin osa ei ole vertaisarvioituja ja vaarana on, että ne sisältävät väärää informaatiota tai poikkeavia kliinisiä käytäntöjä. Nämä taas saattavat sekoittaa opiskelijaa tai pahimmillaan jopa vaarantaa potilasturvallisuutta. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä opetusvideosta. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta olemassa olevista opetusmenetelmistä hammaslääketieteen opiskelijoiden sekä opettajien keskuudessa opetuksen kehittämistä varten. Opetusvideo on tehty oikeasta potilastapauksesta ja tavoitteena on lisätä käytössä olevien laadukkaiden opetusvideoiden määrää yliopisto-opetuksessa. Opetusvideo on suunnattu Helsingin hammaslääketieteen opiskelijoille ja videon aiheena on viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto. Se on tuotettu yliopiston opetusten standardien mukaisesti ja soveltuu olemassa oleviin opintokokonaisuuksiin. Opetusvideolla esiintyvät henkilöt ovat antaneet kirjallisen suostumuksen materiaalin julkaisuun opetuskäyttöön.

Tässä kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi erilaisia bakteeri- ja sieni-infektioita sekä niiden aiheuttamia suumuutoksia. Tarkasteltavat infektiotaudit ovat kuppa, tippuri, lepra, tuberkuloosi, aktinomykoosi, nooma, tulirokko, kandidiaasi, aspergilloosi, blastomykoosi, histoplasmoosi, kokkidioidomykoosi, kryptomykoosi, mukormykoosi ja parakokkidioidomykoosi. Tutkielmassa käydään läpi kyseisten infektioiden etiologiaa, altistavia tekijöitä, esiintyvyyttä sekä niiden aiheuttamia erilaisia suumuutoksia. Tutkielman aineistona on käytetty Pubmed-tietokannan uusimpia artikkeleita ja alan kirjallisuutta. Bakteeri- ja sieni-infektiot voivat aiheuttaa lukuisia erilaisia suumuutoksia. Muutokset voidaan jakaa haavaisiin, vaaleisiin ja punoittaviin. Kaikkein yleisin bakteeri- ja sieni-infektioiden aiheuttama suumuutos on haavainen muutos. Muutoksia voi esiintyä missä vain suun alueella, ja ne voivat ilmentyä yksittäisinä tai lukuisina muutoksina. Infektioiden oireet vaihtelevat täysin oireettomista jopa hengenvaarallisiin muutoksiin. Muutoksia voi ilmentyä suoraan paikallisessa infektiossa, sekundaarisesti systeemisessä infektiossa tai opportunistisessa infektiossa. Bakteeri- ja sieni-infektioiden diagnosoiminen pelkkien suumuutosten perusteella on usein hankalaa, sillä niiden aiheuttavat muutokset muistuttavat läheisesti toisiaan. Tämän vuoksi kliinisen tutkimuksen lisäksi vaaditaan aina huolellinen anamneesi, ja usein joko kudos-, viljely- tai verinäyte oikeaan diagnoosiin.