Browsing by Subject ""quality-adjusted life years""

Michael E. Porter esitteli arvoperusteisen terveydenhuollon määritelmän vuonna 2006. Arvoperusteisen terveydenhuollon menetelmien käyttämisen on esitetty olevan tärkeä terveydenhuollon kustannuksia hillitsevä paradigman muutos. Perinteinen arvoperusteisen terveydenhuollon laskutapa on ollut mitata elämänlaatua kyselytutkimuksella. Hoidosta saatavaa elämänlaadun lisäystä on suhteutettu hoidon kustannuksiin. Tässä tutkielmassa on tutkittu arvoperusteisen terveydenhuollon käsitteen määrittelyä PubMed-tietokannassa ajanjaksona 1.1.2022-14.2.2024 julkaistuissa artikkeleissa. Tarkoituksena oli pohtia, mitä rajoitteita, hyötyjä ja haittoja arvoperusteisen terveydenhuollon menetelmillä on suomalaisen terveydenhuollon kontekstissa. Haun perusteella analysoitiin 68 artikkelia. Analyysin perusteella suuressa osassa julkaisuja arvoperusteinen terveydenhuolto määritellään metodina, joka suhteuttaa toisiinsa hoidosta aiheutuvia kustannuksia ja hoidosta saatavia tuloksia. Nykyisillä määritelmillä on siis yhtäläisyyksiä aikaisemmin käytettyjen määritelmien kanssa. Noin neljässäkymmenessä artikkelissa tuloksilla tarkoitettiin potilaskeskeisiä lopputuloksia, jolla tarkoitetaan usein potilaiden itseraportoimia tuloksia. Kahdessakymmenessä artikkelissa näillä tuloksilla tarkoitettiin erityisesti potilaiden itse tärkeiksi määrittelemiä tuloksia. Eroavaisuuksia määritelmän suhteen löytyi muun muassa sisällytetyistä kustannuksista sekä siitä, kuinka pitkällä aikavälillä lopputuloksia oli tarkoitus arvioida. Aikaväli vaihteli kolmesta vuorokaudesta useaan vuoteen. Tulosten perusteella arvoperusteisen terveydenhuollon määritelmä ei ole tarkka. Tutkielman pohdintaosiossa selvitettiin, että suomalainen lainsäädäntö asettaa raamit arvoperusteisen terveydenhuollon soveltamiselle Suomessa. Pohdinnassa todettiin myös, että laskentatapaan sisältyy myös eettisiä arvovalintoja. Esimerkiksi elämänlaadun määritelmä riippuu paljolti siitä, määritteleekö sen potilas itse vai jokin ulkopuolinen taho, kuten lääkäri tai yleinen väestö. Mikäli arvoperusteisen terveydenhuollon menetelmiä aletaan soveltaa yhä enemmän, niihin sisältyviä menetelmä- ja arvovalintoja olisi siis syytä tuoda lääkäreiden ja poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Tämä tutkielma on toteutettu kokonaan itsenäisesti. Työtä on korjattu ohjaajien palautteen perusteella.