Browsing by Subject "äänellisyys"

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on täyttää suomalaiseen kansanuskoon liittyvää äänellisyyden historiaan ja kulttuuriseen merkitykseen liittyviä tutkimusaukkoja. Tutkimuksessa perehdytään suomalaisen kansanuskon vuotuisjuhlien ohessa ilmenevään akustisen kommunikaation ilmenemisen muotoihin ja funktioihin. Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka sijoittuu uskontotieteen, folkloristiikan ja äänimaiseman tutkimuksen kentille. Taustotan tutkimusta katsauksella suomalaiseen kansanuskoon ja äänimaiseman tutkimukseen. Aineistona on käytetty SKS: n kansanrunousarkiston vuotuisjuhliin liittyviä uskomuskortteja sekä täydentävää kirjallisuutta suomalaisista vuotuisjuhlista. Analyysimenetelmänä on teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä kulkevat mukana pyhään, magiaan, siirtymäriitteihin ja akustiseen kommunikaatioon liittyvät teoriat ja käsitteet. Analyysi kulkee vuodenkierron mukaisesti tarkastellen kutakin juhlapyhää äänellisestä näkökulmasta teoreettisten viitekehysten avulla. Yhteenvedon olen jakanut vielä viiteen lukuun, jossa analyysi tiivistetään omien osa-alueidensa alle otsikoiksi, jotka ovat: dualistiset valtasuhteet ja sosiaalinen tilanottaminen äänellisellä kommunikaatiolla vuodenkierron aikana, rituaalisen kuunteluhiljaisuuden funktiot ja maaginen logiikka, tabuäänien funktiot ja maaginen logiikka, pyhä meteli siirtymäriittinä ja sosiaalisen tilanoton välineenä ja pyhä meteli ja rituaalinen hiljaisuus yhteisöä vahvistavana rituaalina ja merkitysjärjestelmänä. Aineistosta nousee esiin kolme akustisen kommunikaation luokkaa, jotka ovat: pyhä meteli eli (ihmisten) metelöinti, (ihmisten) rituaalinen hiljaisuus ja tuonpuoleisten kuuntelu. Kaikissa näissä luokitteluissa ihminen on aktiivisin toimija ja tuonpuoleinen rituaalisesti passiivisempi. Akustisella kommunikaatiolla on säädelty pyhän rajankäyntiä ja sosiaalista tilanottoa tämän- ja tuonpuoleisen/metsänpiirin välillä. Rituaalinen akustinen kommunikaatio toimii magian lakien mukaisesti, tyypillisimmin jäljittelymagian logiikalla ja epäsuorina rituaaleina, joissa välittäjinä toimivat esimerkiksi henget, noidat, haltijat tai väki. Metelöinti ja rituaalinen hiljaisuus ovat yhteisöllistä toimintaa, jotka vahvistavat yhteisön normeja ja symbolisia merkitysjärjestelmiä. Kuunteluhiljaisuuden avulla ihminen on pyrkinyt hyötymään sosiaalisen tilansa menetyksestä ja tuonpuoleisen valta-asemasta, pyrkien saamaan selviytymistä helpottavaa informaatiota tulevaisuudesta. Ihmisen harjoittama pyhä meteli sijoittuu suurimmaksi osaksi vuoden kulun toiseen suureen liminaalivaiheeseen kevättalveen, jolloin ihmiset laajentavat elinpiiriään kauemmaksi omasta pihastaan. Syksyllä sadonkorjuun aikaan, vuoden toisessa suuressa liminaalisessa vaiheessa, ihminen alkaa luopumaan sosiaalisesta tilastaan ja hiljenee tuonpuoleisen ja metsänpiirin ottaessa tilaa. Valta-asemat ja niihin liittyvä äänenkäyttö vaihtelevat kuitenkin ympäri vuoden tehden poikkeuksia vuoden ajan ns. normaaliin noudattaen siirtymärituaalien vaiheita ja logiikkaa