Browsing by Subject "1859-1862"

Pro gradu -tutkielmassani tutkin Iso-Britannian diplomaatin Sir Rutherford Alcockin toimintaa Japanissa vuosina 1859–1862. Tarkastelen sitä, miten Rutherford Alcock kuvailee Japania ja japanilaisia, ja miten hänen viktoriaaninen taustansa näkyi näissä kuvailuissa. Tulen perehtymään myös siihen, miten tutkimukseni päälähde vertautuu viktoriaanisen ajan suosittuun matkakirjallisuuteen, ja mitä yhteisiä elementtejä näistä on havaittavissa. Tarkastelun kohteena on myös Rutherford Alcockin tekemä diplomaattinen työ, ja siinä tärkeäksi nousseet elementit. Tutkimuksen päälähteenä on Rutherford Alcockin teos The Capital of the Tycoon: Three Years’ Narrative in Japan, joka julkaistiin kahdessa osassa vuonna 1863. Teos on kronologisesti etenevä kuvaus Rutherford Alcockin Japanin kaudesta. Tutkimuksessa osoitetaan, että Rutherford Alcockin kirjoittama matkakirja sisälsi monia viktoriaanisen ajan matkakirjallisuudelle tyypillisiä elementtejä. Rutherford Alcock käyttää kuvaillessaan paljon niitä ominaisuuksia, joita brittiläisissä mielikuvissa yhdistettiin Japaniin ja japanilaisiin. Tutkimuksessa esitetään myös, että Alcock käyttää monia viktoriaanisesta matkakirjallisuudesta tuttuja työkaluja, joiden avulla kirjoittaja kääntää kokemuksensa lukijalle ymmärrettävään muotoon. Tutkimuksessa tuodaan myös ilmi, että Rutherford Alcock pyrki tietoisesti tekemään selvää eroa olemassa olevan Japania koskevan kirjallisuuden ja oman teoksensa välille. Alcock ei esimerkiksi jakanut kaikkia niitä mielikuvia, joita brittiläinen lukijakunta yhdisti japanilaisiin. Alcock käyttää näitä mielikuvia hyväkseen, ja pyrkii tuomaa lukijoille esille hänen kirjoittamansa ”totuuden” Japanista. Tutkimuksessa esitetään, että Rutherford Alcockin viktoriaaninen arvomaailma näkyi erityisesti hänen puhuessaan japanilaisten kylpemisestä, sekä Japanin prostituutiosta. Alcock pyrkii olemaan avarakatseinen japanilaisten kylpemisen suhteen, ajatellen sen olevan yksi maan erikoisuuksista. Hän on myös taipuvainen ajattelemaan japanilaisten kylpytavat japanilaisten ”viattomuutena” ennemmin kuin moraalittomuutena. Japanin institutionalisoidun prostituution hän tuomitsee täysin. Rutherford Alcock puhuu japanilaisesta prostituutiosta vain, koska Japanista kertova kirjallisuus oli luonut jokaiselle Japanista kirjoittavalle moraalisen pakon tuomita japanilainen prostituutio. Rutherford Alcockin päätehtävänä Japanissa oli ajaa Iso-Britannian etuja. Tutkimuksessa esitetään, että hän pyrki ajamaan näitä etuja pääasiallisesti yrittämällä saada japanilaiset pitämään kiinni neuvotelluista sopimuksista. Tärkein työkalu tässä yrityksessä oli Alcockin ajama viiden sopimusvaltioiden yhteinen diplomaattinen linja. Nämä sopimusvaltiot olivat Iso-Britannian lisäksi Ranska, Yhdysvallat, Hollanti ja Preussi. Sopimusvaltioiden yhteisen diplomaattisen linjan tavoitteet olivat Alcockille välttämättömyys, sillä hän ei nähnyt mitään muuta keinoa saada Japani pitäytymään sopimuksissa, kuin sopimusmaiden yhdessä luoma paine. Rutherford Alcock ei kokenut Japania merkittävänä kauppakumppanina Iso-Britannialle. Alcockin pyrkimykset pitää kiinni Japanin kanssa solmituista sopimuksista johtui Venäjän aiheuttamasta uhasta Itä-Aasiassa. Alcock uskoi, että mikäli sopimusvaltiot vetäytyisivät Japanista, tulisi Venäjä liittämään Japanin osaksi itseään. Tämä takia Iso-Britannian oli pidettävä kiinni sopimuksistaan Japanin kanssa, jotta Venäjästä ei muodostuisi entistä suurempi uhka Iso-Britannialle.