Browsing by Subject "AAE"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka amerikkalaiset naislaulajat, jotka puhuvat afrikkalaisamerikkalaista englantia (AEE) ja muita amerikanenglannin varieteetteja eli kielimuotoja, takaisinomivat bitch-sanaa Twitterissä. Feminismin rooli julkisessa keskustelussa on kasvanut viime vuosikymmeninä, monet julkisuuden henkilöt kertovat olevansa feministejä ja tämä aatteellisuus näkyy myös kielenkäytössä. Siinä missä bitch-sanaa on perinteisesti käytetty halventavasti naisia kohtaan, on sen positiivinen käyttö lisääntynyt viime vuosina eri medioissa ja varsinkin sosiaalisen median alustoilla. Vastaavasti myös AAE:n kielellinen omiminen on ilmiönä noussut Internetissä ja sosiaalisessa mediassa: varieteettia puhumattomat ihmiset omivat sen piirteitä tullakseen nähdyksi ’cooleina’. Bitch-sanalla on erilainen historia AAE:ssä, sitä käytetään laajalti neutraalina viittauksena naisiin ja varsinkin hiphop -musiikissa sanaa on takaisinomittu jo pidempään. Tutkimus pyrkiikin analysoimaan AAE:n mahdollisia kytköksiä bitch-sanan takaisinomimiseen ja siihen liittyviin indeksikaalisuuksiin. Tutkimuksen teoreettinen tausta nojaa merkitysten indeksikaalisuuteen. Indeksikaalisuus voidaan määritellä mekanismiksi, joka luo semioottisia linkkejä kielellisen merkin ja sen sosiaalisen merkityksen välille. Tutkimus käyttää viitekehyksenään Eckertin indeksikaalista kenttää (indexical field), joka ymmärtää kielelliset variaabelit alati muuttuvina ja näiden indeksikaalisuudet avoimina uusille tulkinnoille. Indeksikaalinen kenttä onkin ideologisesti toisiinsa kytkeytyneiden merkitysten verkko, joka kattaa kielellisen merkityksen indeksoimat asenteet, pysyvät ominaisuudet ja sosiaaliset tyypit. Tutkimusaineisto koostuu viiden AAE:tä puhuvan ja viiden muita amerikanenglannin varieteetteja puhuvan naislaulajan 3200 viimeisimmästä twiitistä. Tutkimukseen valikoituneet laulajat ovat kaikki 22–31-vuotiaita naisia ja tunnettuja nimiä musiikkialalla. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten amerikkalaislaulajat takaisinomivat bitch-sanaa Twitter-tileillään, mitä indeksikaalisuuksia bitch-sanalla on ja kuinka nämä indeksikaalisuudet eroavat AAE:tä puhuvien ja muita amerikanenglannin varieteetteja puhuvien laulajien välillä. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että niin AAE:tä kuin muitakin amerikanenglannin varieteetteja puhuvat naislaulajat taikaisinomivat bitch-sanaa pitkälti samojen indeksikaalisuuksien kautta. Bitch-sanaa käytetään indeksoimaan kiintymystä ja yhteisöllisyyttä sekä hyökkääviä, voimaannuttavia, ihailevia ja humoristisia asenteita. Sen pysyvät ominaisuudet indeksoivat itsevarmuutta ja itsenäisyyttä, vahvuutta, menestyneisyyttä, seksuaalisuutta sekä naissukupuolta. Näihin nojaten bitch-sana indeksoi aineiston perusteella myös sosiaalisia tyyppejä ’bad bitch’, ’that bitch’, ystävä ja feministi. Näiden avulla naislaulajat pyrkivät rikkomaan sukupuolinormeja ja luomaan uudenlaista naiskuvaa. Analyysi viittaa siihen, että takaisinomiminen tapahtuu osittain AAE:stä vaikutteita ottaen. Siinä missä muita amerikanenglannin varieteetteja puhuvat vaikuttavat käyttävän bitch-sanaa välineellisemmin ja tavoitteellisemmin, on bitch-sana kiinteämpi osa AAE:tä puhuvien laulajien diskurssia.
-
(2021)Language and identity go together in an inextricable manner, and this thesis examines two novels which have tried to depict the complicated lives of characters who use more than one language, as they face discrimination for doing so, and even for lacking skills in one of their languages. I compare and contrast the uses of Chicano English in The Autobiography of a Brown Buffalo by Oscar Zeta Acosta (1989) and of African American English (also known as Vernacular English) in a recent novel, The Hate U Give by Angie Thomas (2017). The protagonists in both novels frequently engage in code-switching, and both characters reflect on their language choices as they seek to find their identity. Borrowing insights from Sociolinguistics, this literary analysis focuses on life changing situations for the characters, where they are depicted as being in an “in-between” space, banished from both cultures. I propose that it is this banishment, which initially acts as a source of shame for the characters and thus prevents them from having a clear identity, that ultimately leads them to question themselves into defining who they are. Both of the protagonists learn to turn the source of shame into a source of pride. In spite of the fact that the novels were written nearly thirty years apart, the analysis reveals that they have much in common, thus acting as a reflection of the struggles people from minorities have to go through in today’s society. Therefore, it is fundamental that we teach future generations about such struggles and create a world where bilingualism—even imperfect bilingualism or multilingualism—is readily accepted, making it easier for people to embrace all sides of themselves.
Now showing items 1-2 of 2