Browsing by Subject "Autonomic nervous system"

Merkittävä osa suomalaisista naisista on ylipainoisia tai lihavia, mikä lisää monien sairauksien riskiä. Tämän tutkielman aineisto on kerätty osana HUS:n DIAMOND-tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää tehokas tapa elintapamuutoksen tukemiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako elintapaintervention yksilöllisyyden syvyys intervention tuloksiin. Yksi tutkimuksen muuttujista on sykevälivaihtelu, joka heijastaa syketason muutoksia ja kuvaa siten autonomisen hermoston toimintaa. Alentunut sykevälivaihtelu on yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Tutkimusaineisto (N=46) koostuu 18-40-vuotiaista, ylipainoisista ja lihavista naisista, jotka satunnaistettiin kolmeen ryhmään elintapainterventiota varten. Ryhmät saivat eritasoisesti yksilöityä elintapaohjausta: Yksi ryhmistä sai ainoastaan yleiset ravitsemus- ja liikuntasuositukset, toinen ryhmä yksilöllisen ravitsemus- ja liikuntasuunnitelman epäsuoran polkupyöräergometritestin tulosten perusteella ja kolmas ryhmä yksilöllisen ravitsemus- ja liikuntasuunnitelman suoran polkupyöräergometritestin perusteella sekä lisäksi kokonaisvaltaista tukea ja ohjeistusta useilla elämän osa-alueilla. Kaikille tutkittaville tehtiin samat tutkimukset sekä tutkimuksen alussa että kolmen kuukauden intervention jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin intervention aikaansaamaa muutosta sykevälivaihtelussa, maksimaalisessa hapenottokyvyssä ja kehonkoostumuksessa interventioryhmien välillä. Kolme kuukautta kestäneen elintapaintervention jälkeen todettiin yksilöllisimmän intervention ryhmässä tilastollisesti merkitsevä pienentyminen vyötärönympäryksessä ja leposykkeessä sekä hypoteesin vastaisesti kahden sykevälivaihtelun muuttujan pieneneminen. Kahdessa muussa ryhmässä ei todettu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Tutkimuksen keskeytti 37,0% aloittaneista. Ryhmien sisällä vertailtuna keskeyttäneiden ja jatkaneiden välillä ei todettu eroja tutkituissa muuttujissa. Tutkimuksessa interventioryhmien tulokset eivät merkittävästi eronneet toisistaan. Kirjallisuudessa on kuitenkin viitteitä siitä, että yksilöllinen elintapainterventio on ei-yksilöllistä tehokkaampi. Aihe vaatii lisää tutkimusta, kuten myös sykevälivaihtelun rooli elintapainterventiotutkimuksissa. Tutkimuksen rajoitteita olivat melko pieni otoskoko ja suuri keskeytysprosentti.