Browsing by Subject "B1-ruotsi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia B1-ruotsin oppikirjojen suullisissa tehtävissä tapahtuu ala-asteen ja lukion välillä. Mahdollisia muutoksia ja niiden syitä pohditaan aiheelle oleellisen kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tutkimus on relevantti uusien opetussuunnitelmien ja opetusmateriaalien takia. Kyseisiä muutoksia ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Puhuttu kieli on kielen alkuperäinen muoto ja sillä on paikkansa myös monien ihmisten arjessa. Koulumaailmassa kirjoitettu kieli on kuitenkin ollut kieltenopiskelussa dominoivampi osapuoli monien vuosien ajan. Vasta 1970-luvun ja kommunikatiivisen kieltenopetuksen tuomien muutosten jälkeen puhuttu kieli on alkanut saada enemmän painotusta. Muutos on vienyt pääpainon täydellisestä ääntämisestä kykyyn kommunikoida suullisesti muiden kanssa ja tulla ymmärretyksi. Tutkielman materiaalina toimii kaksi kirjasarjaa. Trampolin-kirjasarjan kirjat edustavat ala- ja yläkoulun oppimateriaalia, kun taas Fokus-kirjasarjan kirjat edustavat lukion oppimateriaalia. Molemmat kirjasarjat on tehty uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Materiaali on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi tutkimus sisältää tulosten pohjalta tehtyjä omia havaintojani materiaalista. Tutkielman tulokset osoittavat, että eri koulutasojen välillä on joitain selkeitä eroja ja joitain hieman pienempiä eroja. Ylemmille tasoille mentäessä ääntämisen harjoittelu muuttuu toistamisesta lukemisen kautta harjoitteluun. Suulliset tehtävät muuttuvat myös työtavoiltaan kattavimmiksi ja sisältävät monipuolisempaa työskentelyä. Lisäksi tehtävät, jotka sisältävät draaman piirteitä, pelejä ja leikkejä, muuttuvat harvinaisemmiksi. Tutkielmassa näitä muutoksia tulkitaan aiheelle relevantin kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien avulla. Tämänhetkisten kieltenopetuskäsitysten mukaan opetuksessa ei tähdätä täydelliseen ääntämiseen, jonka lisäksi opetussuunnitelmissa linjatut tavoitteet ääntämiselle lukion B1-ruotsissa edellyttävät perusteiden osaamista. Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan lisäksi, että opiskelijan tulisi oppia käyttämään kieltä luovasti ja rakentavasti. Tämän voidaan nähdä selittävän, miksi lukiossa on työtavoiltaan kattavampia ja monipuolisempia tehtäviä. Pelejä ja leikkejä käytetään opetuksessa motivoimaan ja ne nostetaan myös peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tärkeäksi työtavaksi. Pelien ja erilaisten leikillisten tehtävien määrän lasku lukioon mentäessä on täten linjassa näiden ohjeistusten kanssa. Lisäksi lukion opetussuunnitelman painotus luovaa ja rakentavaa kielenkäyttöä kohtaan voidaan ajatella selittävän muutoksen kohti tehtäviä, joissa on paremmat mahdollisuudet ilmaista itseään.
-
(2023)Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä keinoin monikulttuurisuutta ja siihen liittyviä teemoja ja ilmiöitä tuodaan esiin ja käsitellään ruotsi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen B1-oppimäärälle suunnitelluissa kirjasarjoissa. Tutkielmassa tarkastellaan neljän eri oppikirjan välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pohditaan yhteyksiä sekä niiden että opetussuunnitelmissa asetettujen oppimistavoitteiden välillä. Oppikirja-analyysi keskittyy B1-ruotsin moduulissa RUB4/RUB14 käytettäväksi tarkoitettujen oppikirjojen tarkasteluun. Tutkielman materiaalina toimii neljä kyseisen moduulin oppimistavoitteiden pohjalta suunniteltua oppikirjaa. Neljästä kirjasta kaksi ensimmäistä, WSOY:n vuonna 2008 julkaisema Magnet 4 ja Otavan vuonna 2007 julkaisema Galleri 4 ovat olleet käytössä vuosien 2003 ja 2015 julkaistujen lukion opetussuunnitelmien voimassaoloaikana. Kaksi jälkimmäistä oppikirjaa, SanomaPro:n vuonna julkaisema Precis 4 sekä Otavan vuonna julkaisema Fokus 4 ovat vastaavasti käytössä nykyään samanaikaisesti vuonna 2019 ja 2021 julkaistujen lukion uusien opetussuunnitelmien kanssa. Monikulttuurisuutta ilmiönä on lukion opetussuunnitelman perusteissa suunniteltu käsiteltävän ruotsin B1-oppimäärän mukaisesti vain moduulissa 4 (RUB4, LOPS2003 ja RUB14, LOPS2019), joka keskittyy elinympäristöjen, kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemukseen ja niistä keskustelemiseen sekä tekstintuottokykyyn.Tutkimusmetodina tässä laadullisessa tutkimuksessa olen hyödyntänyt laadullista sisällönanalyysia ja funktionaalista tekstianalyysia luodakseni selkeämmän kuvan siitä, kuinka tutkielmassani analysoitavat oppikirjojen tekstit ja tehtävät täyttävät oman tehtävänsä monikulttuurisuuden ja siihen liittyvien ilmiöiden opettamisessa ja viestimisessä opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti. Tutkielman tulokset osoittavat, että monikulttuurisuutta käsitellään oppikirjoissa suhteellisen monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Oppikirjojen Magnet 4, Precis 4 ja Fokus 4 tekstit ja tehtävät sisältävät kattavimmin monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja ja niitä käsitellään laajimmin näissä kolmessa oppikirjassa. Galleri 4 -kirjassa monikulttuurisuuden käsittely jää hieman kapeaksi teemojen ja ilmiöiden monipuolisuuden osalta. Oppikirjojen sisällöt monikulttuurisuusteeman osalta vastaavat kuitenkin suurilta osin opetussuunnitelman tavoitteita, ja myös vanhemmat oppikirjat sisältävät monipuolisia näkökulmia teeman käsittelyyn, vaikka kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyviä oppimistavoitteita onkin vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteissa esitetty vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteita vähemmän.
Now showing items 1-2 of 2