Browsing by Subject "B1-vitamiini"

Polioenkefalomalasia eli PEM on keskushermosto-oireita aiheuttava sairaus naudoilla ja muilla eläinlajeilla. PEM:n diagnosointi elävältä eläimeltä on hyvin haastavaa, ja tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, onko kustannustehokkaita ja luotettavia diagnosointimenetelmiä saatavilla. PEM:n hoidossa käytettävän tiamiinin hinta on tällä hetkellä hyvin korkea, ja monien tuottajien taloudellinen tilanne Suomessa on huono. Tämän vuoksi laadukkaiden diagnosointimenetelmien kehittäminen olisi tärkeää, jotta tarpeettomia hoitoja ei aloitettaisi. Työn toinen tavoite oli koota yhteen PEM:n patofysiologiaa ja selvittää, mitä sairastuneiden eläinten aivoissa tapahtuu. Tässä työssä on käsitelty tiamiinia, tiaminaasia ja tiamiinianalogeja sekä rikkiä polioenkafalomalasian patofysiologiassa. PEM:n aiheuttajana on jo pidempään tiedetty olevan tiamiinin puute. Tiamiinia tarvitaan solujen energia-aineenvaihdunnassa osana sitruunahappokiertoa. Vasikat ovat riippuvaisia ravinnosta saatavasta tiamiinista, kun taas aikuisella naudalla pötsin mikrobit tuottavat yleensä riittävän määrän tiamiinia. Pötsin mikrobit voivat kuitenkin tuottaa liikaa tiamiinia pilkkovaa tiaminaasia. Tiedetään myös, että rehun liian korkea rikkipitoisuus voi aiheuttaa PEM:lle tyypillisiä oireita ja muutoksia aivoissa. Rikin vaikutuksia PEM:in kehittymiseen on tutkittu erityisesti 2000-luvulla. Tutkimusten mukaan ravinnon korkea rikkipitoisuus ei kuitenkaan yksiselitteisesti aiheuta polioenkefalomalasiaa. PEM-potilaan tyypillisiä oireita ovat sokeus, syömättömyys ja ataksia. Hoitamattomana sairaus johtaa kuolemaan. PEM:n hoidosta ei ole tehty yhtään kliinistä tutkimusta, mutta kirjallisuuden suosittelema hoito on 10-20 mg/kg tiamiinia injektioina kolmesti päivässä vähintään kolmen päivän ajan. Osa potilaista, jotka ovat sairastuneet PEM:an liian korkean rehun rikkipitoisuuden takia, vastaa tiamiinihoitoon, mutta osalle eläimistä hoito ei ole tehokas. Sairauden ehkäisemisessä on tärkeää huolehtia, että vasikat saavat ravinnostaan riittävästi tiamiinia, ja että ravinnon rikkipitoisuus pysyy suositelluissa rajoissa. Tämä kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että PEM:n patofysiologian osalta on vielä monia epäselviä asioita. PEM:n diagnosointiin ei myöskään ole käytettävissä yhtä aikaa sekä luotettavaa että kustannustehokasta diagnosointimenetelmää eläville eläimille. Kuolleelta eläimeltä sairauden diagnosointi on kuitenkin helpompaa. Kliinisen työn kannalta tärkeä johtopäätelmä on, että lääkkeiden hintojen vertailun perusteella Neuramin on PEM:n hoitoon paras ja kannattavin vaihtoehto Suomessa saatavilla olevista valmisteista.