Browsing by Subject "Baal"

Eksegeettisen tutkimuksen kohteena ovat Ugaritin tekstien Baal ja Anat -kertomussikermä ja Vanhan testamentin psalmit 74 ja 77. Tekstien sisältämiä viittauksia kaaokseen, jonka epiteettinä ovat meri, lohikäärme, Leviatan tai Lotan, joet ja virrat sekä suuret vedet, analysoidaan laaja-alaisen synkronisen tutkimuksen, narratiivisen ja ikonografisen menetelmän keinoin. Tekstit analysoidaan historialliskriittisin, diakronisin menetelmin. Analyysin tuloksia peilataan Levantin, muinaisen Orinetin kulttuureiden kuva-aineistoon pronssi- ja rautakauden ajalta. Merkityksiä peilataan myös sosio-ekonomiseen ympäristöön. Mesopotamian valtakuntien sinettien ja sylintereiden kuvakieltä samoin, kuin arkeologisten yksittäisten esineiden kantamia merkityksiä liitetään tekstiin. Kuvallisena aineistona on Frankfortin sinettejä käsittelevä tutkimus ja Keelin teostensisältämä kuva-analyysi. Tutkimuksen fokus on kysymyksessä, avaako kuvakieli tekstin merkityksiä ja luoko se uusia tutkimusnäkökulmia. Ras Shamran mytologisten, Baalia ja Anatia käsittelevien tekstien tutkimuksen fokus on meren jumaluuteen Yammiin personifioitu kaaos, elämää tuhoava voima. Hänen suhdettaan peilataan luojajumala Eliin ja myrskyn ja hedelmällisyyden jumalaan Baaliin. Esille tulee arkaaisen ihmisen maailmankuva ja kognitiivinen prosessi sellaisena kuin se kuvissa ilmenee. Tekstien merkityksen löytämiseksi niiden sisältöön sovelletaan Dumezilin sosiaalista teoriaa. Teorian sovellus nojaa Langin siitä tekemään tulkintaan. Hän luokittaa jumaluuden ilmenemismuodot hierarkiseksi, kolmiportaiseksi pantheoniksi, joka peilaa yhteiskunnan eriytynyttä sosiaalirakennetta. Tutkimus etsii Ugaritin mytologisten tekstien ja psalmitekstien” sitz im lebeniä”. Onko psalmien tekstikohdissa kaikuja Ugaritin tekstien mytologisista hahmoista nhr, lotan, seitsenpäinen lohikäärme ja kiemurtava käärme? Työ esittelee Løgstrupin analyysin ihmisenä olemisen alkukantaisista ilmaisuista, jotka ilmenevät myötätunnon, nöyryyden, rakkauden, surun ja toivon ilmauksina. Se tarkastelee kaaoksen ilmenemisen muotoja vihaa, kateutta ja mustasukkaisuutta. Psalmien kyyhkyskuvan ja tekstien pyhän kohtaamisen kuvauksissa tutkin, mitä ne merkitsevät yksilölle ja yhteisölle. Lyhyesti voi Ugaritin tekstien fokuksen olevan jumaluuksien maailmassa ja kultissa, kun taas psalmeissa fokus on inhimillisen ja jumalallisen dialogissa. Kohtaamisen merkitys todentuu elämää kannatteleven voimien ilmaisussa trauman kokeneessa yhteisössä.