Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Bacillus cereus"

Sort by: Order: Results:

  • Saastamoinen, Sonja (2022)
    Mausteet ovat monipuolinen ryhmä raaka-aineita, joita käytetään niiden moninaisten käyttötarkoitusten puolesta laajasti elintarviketuotannossa ja -teollisuudessa. Mausteina käytetään erilaisten kasvien osia, esimerkkinä pippuri on marja ja kanelia saadaan puolestaan puun kaarnasta. Suomessa tehdyn maustetutkimuksen perusteella suosituimmiksi mausteiksi nousivat mustapippuri, paprikajauhe, chilimauste ja curry. Yrteistä käytetyimpiä ovat basilika ja oregano. Mausteet kuivatetaan, jotta niiden säilyvyys parantuu, minkä takia ne säilyvätkin mikrobiologisen laatunsa puolesta pitkään. Mausteisiin liittyvät bakteriologiset riskit johtuvatkin ruokamyrkytysbakteerikontaminaatiosta, joka voi tapahtua niin alkutuotannossa kuin myöhemmin varastoinnin, prosessoinnin, tai jakelun tai sen jälkeisissä vaiheissa. Vaikka mausteet yleisesti mielletään turvallisiksi, tiedetään että mausteissa esiintyvät patogeeniset bakteerit voivat aiheuttaa ruokamyrkytysepidemioita. Kirjallisuuskatsauksen perusteella merkittävimmäksi bakteeriksi nousi salmonella. Salmonellan prevalenssi on vaihdellut eri tutkimuksissa aina 0,5 % jopa 18,2 %. Viime vuonna Eurooppaan tuotujen mausteiden valvontanäytteen oton perusteella salmonellan prevalenssiksi saatiin 0,83 %. Mustapippurin havaittiin olevan bakteriologisesti korkeimmassa riskissä, sillä jopa 80 % vuonna 2021 tehdyistä RASFF-hälytyksistä liittyivät mustapippureihin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvata mausteisiin liittyviä bakteriologisia riskejä ja niiden hallintaa sekä kuvata mausteisiin liitettyjen bakteereiden aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita. Työssä keskitytään vain kuivattuihin mausteisiin ja yrtteihin eikä tuoreita mausteita, nestemäisiä tai esimerkiksi suolaa käsitellä. Rajaus johtuu siitä, että kuivatut mausteet eroavat ominaisuuksiltaan huomattavasti muista maustetyypeistä. Kirjallisuuskatsauksessa keskitystään käsittelemään mausteissa esiintyviä bakteereita, vaikka mausteista voidaankin löytää muitakin mikrobeita. Mausteet on yhdistetty useisiin ruokamyrkytysepidemioihin, joiden merkittävimmät aiheuttajat ovat salmonella ja Bacillus cereus. Mausteiden globaalisuus saattaa vaikeuttaa ruokamyrkytysten selvittämistä, sillä mausteet ovat voineet mennä jakelussa useaan maahan ja näin aiheuttaa laajan kansainvälisen epidemian. Maailmalla salmonella aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat yleisempiä, mutta Suomessa B. cereus on todennäköisempi aiheuttaja. Mausteista on myös löydetty muu muassa Escherichia colia, Staphylococcus aureusta ja Clostridium perfringenstä, mutta ne eivät ole merkittävässä roolissa mausteiden taudinaiheuttajina. Mausteiden kuivaaminen madaltaa mausteiden vesiaktiivisuutta, joka puolestaan estää bakteerien lisääntymistä. Kuivattaminen ei kuitenkaan tapa bakteereita vaan osa niistä voi säilyä elinvoimaisena. Säteilytyksen on havaittu olevan erittäin tehokas keino vähentää bakteereiden ja itiöiden määrää mausteissa. Tehokkuudestaan huolimatta säteilytystä ei käytetä, joten sen tilalle on kehitetty muita dekontaminaatiomenetelmiä muun muassa höyrykäsittelyä tai mikroaaltoja. Vaikka mausteita ei pidetä suurena uhkana ruokamyrkytysten aiheuttajana, kasvaneet RASFF-hälytykset antava viitteitä siitä, etteivät mausteet ole täysin riskittömiä. Erityisesti salmonellan lisääntyminen hälytyksissä on huolestuttavaa ihmisten terveyden kannalta.
  • Hämäläinen, Sanni (2019)
    Kasvavan antibioottiresistenssin vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan uusia antibiootteja ja antibioottien apuaineita. Tästä syystä tässä työssä tutkittiin Combretaceae- ja Annonaceae-heimoihin kuuluvien tansanialaisten lääkekasvien antibakteerisia vaikutuksia. Kansanlääketieteessä näitä kasveja on perinteisesti käytetty mm. bakteerien aiheuttamien sairauksien ja oireiden hoitoon, mikä antaa viitteitä siitä, että ne sisältävät antibakteerisia yhdisteitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä löytämään raakauutteita ja neste-nesteuutolla saatuja fraktioita, joilla on mahdollisimman hyvät estovaikutukset bakteerien kasvuun. Lisäksi oli tarkoitus selvittää Annonaceae-heimon lajien sisältämiä yhdisteitä, mikä voi osaltaan auttaa löytämään uusia antibiootteja. Antibakteerisia tutkimuksia tehtiin Combretaceae- ja Annonaceae-heimoihin kuuluvien Combretum-, Terminalia-, Friesodielsia- ja Hexalobus-sukujen lajien uutteille ja fraktioille käyttäen agardiffuusio- ja mikrodiluutiomenetelmiä. Yhteensä 45 eri uutteen ja fraktion estovaikutuksia tutkittiin ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Bacillus cereus - ja Salmonella enterica -bakteerien kasvuun. Lisäksi tutkittiin Annonaceae-heimoon kuuluvien Friesodielsia obovata - ja Hexalobus monopetalus -lajien uutteiden ja fraktioiden sisältämiä yhdisteitä käyttäen HPLC-DAD - ja UHPLC/Q-TOF-MS -menetelmiä. Tutkimustulosten perusteella useilla Combretaceae- ja Annonaceae -heimoihin kuuluvilla lajeilla on antibakteerisia vaikutuksia grampositiivista B. cereus -bakteeria vastaan, mutta ei niinkään gramnegatiivista S. enterica -bakteeria vastaan. Aiemmissakin tutkimuksissa on usein, ei kuitenkaan aina, saatu parempia estovaikutuksia grampositiivisten kuin gramnegatiivisten bakteerien kasvuun. Tässä tutkimuksessa parhaimmat tulokset (MIC = 156 µg/ml) saatiin mikrodiluutiomenetelmällä B. cereus -bakteerin kasvun estoon Combretum fragrans -lajin lehtien kuumalla Soxhlet-metanoliuutteella ja Friesodielsia obovata -lajin lehtien metanoliuutteen veteen liukenemattomalla fraktiolla. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisätutkimuksia, varsinkin H. monopetalus - ja F. obovata -lajien kohdalla, jotta voidaan selvittää, voidaanko tutkituista kasviuutteista ja niiden fraktioista eristää mahdollisia uusia antibiootteja tai antibioottien apuaineita ihmisten ja eläinten infektioiden lääkintään. Annonaceae-heimon lajeista löydettiin samantapaisia yhdisteitä kuin on löydetty aiemmissa tutkimuksissa, mutta 6,8-dimetyyli-monohydroksi-pinosembriiniä karakterisoitiin ensimmäistä kertaa F. obovata -lajista. F. obovata -lajin lehdistä tunnistettiin ensimmäistä kertaa (-)-krotepoksidi ja krotepoksidin johdannaisia. Lisäksi H. monopetalus -lajin juuresta karakterisoitiin ensimmäistä kertaa 3-(2',3'-dihydroksi-3'-metyylibutyyli)-5-(3''-metyylikrotonyyli)indolia, 3-(1,3-dihydroksi-3-metyylibut-2-yyli)-6-(2-hydroksi-3-metyyli-3-butenyyli)indolia sekä heksalobiini C:tä ja D:tä.