Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Biokaasu"

Sort by: Order: Results:

  • Nyman, Oskari (2023)
    Biokaasu on uusiutuva energianlähde, jolla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä teollisuudessa sekä liikenteessä. Tämän vuoksi Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on lisätä biokaasun tuotannon määrää. Suomessa on muihin Euroopan maihin kuten Saksaan ja Tanskaan verrattuna vähän biokaasulaitoksia, mikä johtuu osittain heikosta kannattavuudesta. Tämä tutkielma on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on selvittää neljän eri biokaasulaitosvaihtoehdon kannattavuus ja vaikutus tilan energiaomavaraisuuteen loimaalaisella sikatilalla. Tilalla on noin 200 emakkopaikan yhdistelmäsikala sekä noin 160 hehtaaria peltoa viljelyssään. Pienissä biokaasulaitosvaihtoehdoissa syötteinä käytetään 6000 tonnia lietettä, 1000 tonnia kuivalantaa sekä 50 tonnia nurmea. Suurissa laitosvaihtoehdoissa nurmen määrä nostetaan 500 tonniin. Tutkielman teoriaosuudessa käydään yleisesti läpi biokaasuntuotantoa, eli syötteitä, tuotteita ja biokaasuprosesseja sekä maatilakohtaisia biokaasulaitoksia koskevia lakisääteisiä vaatimuksia ja biokaasulaitosinvestoinnille haettavia tukia. Kannattavuuslaskelmat suoritetaan Luken biokaasulaskurilla, joka on suunniteltu alle 35 000 tonnia syötteitä käyttävien biokaasulaitosten kannattavuuksien arviointiin. Biokaasulaskurin lähtötiedot asetetaan sopiviksi tilalta saatujen tietojen mukaan. Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että vain suuri biometaania tuottava biokaasulaitosvaihtoehto oli käytetyillä lähtöarvoilla kannattava. Herkkyysanalyyseissä todettiin, että kaikki laitosvaihtoehdot olivat kannattavia, jos käytettävien syötteiden laatu oli lähtöarvoja korkeampi. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) oli kannattavaa pienessä sekä suuressa laitoksessa, jos ostosähkön hinta nostettiin 12 senttiin kilowattitunnilta. Biometaanin tuotanto oli pienessä laitosvaihtoehdossa kannattavaa, jos myytävän biometaanin hinta oli 1,1 €/kg. Suuressa laitosvaihtoehdossa se oli kannattavaa, kun hinta oli 0,85 €/kg. Lämpöenergian suhteen tila ei päässyt energiaomavaraisuuteen millään laitosvaihtoehdolla. Sähkön osalta suuri CHP:tä tuottava laitos tuotti kaiken tilan kuluttaman sähkön ja pieni CHP:tä tuottava laitos tuotti noin kolme neljäsosaa tilan vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
  • Luoma, Jaakko (2023)
    Maidon kulutus globaalisti on kasvussa ja yhä enenevässä määrin maidontuotannon ilmastovaikutuksiin tullaan tarvitsemaan keinoja, joilla hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa. Suomi tavoittelee hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä, johon tarvitaan monia käytännön toimenpiteitä niin maatilalla kuin teollisuudessa ja logistiikassa. Biokaasun tuotanto maatalouden lannasta ja muista orgaanisista jätteistä mukaan lukien lannan käsittely on keino laskea raakamaidon hiilijalanjälkeä noin 25 % verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin Ylä-Savon maatilojen halukkuus osallistua teollisen kokoluokan biokaasun tuotantoon (LBG). Maatilojen vaihtoehtoina toimintaan osallistumisessa olivat syötetoimitus keskus-laitokselle tai kaasun myyminen omalta tai maatilojen yhteiseltä biokaasulaitokselta (CBG). Tutkimuksessa selvitettiin halukkaiden Ylä-Savon maatilojen lukumäärä sekä niiden sijainti, joilla saatiin tietoa keskuslaitoksen rakennuspaikasta ja syötemäärästä. Tutkimuksessa selvitettiin Ylä-Savon maatalousyritysten kokoluokan vaikutusta osallistumishalukkuuteen. Lisäksi maatilojen osallistumishalukkuuteen vaikuttavia seikkoja selvitettiin, jotta mahdollisimman monella maatilalla oli mahdollisuus päästä mukaan toimintaan. Teollisen kokoluokan nesteytyslaitos ja muut hankkeen vaativat toimenpiteet tulee toteuttaa kaikille osapuolille kannattavasti, mikä oli tutkimuksessa ratkaisevassa roolissa. Kvantitatiivisen kyselytutkimus toteutettiin nettikyselynä Ylä-Savon alueen maatiloille. Tutkimuksen mukaan 84 % maatalousyrityksistä oli kiinnostunut syötteiden toimittamisesta biokaasu-laitokseen. Toimintaan mukaan haluavien tilojen lietelantamäärä oli 456 500 m³ ja kuivalannan määrä 48 600 m³. Suurin osallistumishalukkuus oli alle 60 naudan kotieläintiloilla ja pienin 180–240 naudan kotieläintiloilla. Ravinteita täysimääräisesti takaisin haluavia maatalousyrityksiä oli 79 %. Tulokset an-tavat hyvän kuvan siitä, että teollisen kokoluokan biokaasulaitokselle on kysyntää Ylä-Savon maatalousyritysten keskuudessa.