Browsing by Subject "Bolognan prosessi"

Tässä Pro gradussa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Madridin Complutense -yliopiston opiskelija-aktiivien kirjoituksia yliopistouudistuksista vuosina 2008-2009. Työssä tutkitaan, miten opiskelijat oikeuttavat mielipiteitään uudistuksista, mihin oikeuttamisen maailmoihin puheet sijoittuvat ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä maiden oikeutuspuheiden välillä esiintyy. Maailmoja tunnistamalla ja vertailemalla muodostetaan kuva kiistan tärkeimmistä kysymyksistä maiden opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimustyö tehtiin Boltanskin ja Thövenotn oikeuttamisteoriaan pohjautuvalla julkisen oikeuttamiSen analyysi -työkalulla (JOA). JOA:n avulla voidaan erotella toisistaan teoriassa esiintyvät seitsemän eri oikeuttamisen maailmaa sekä tutkia maailmojen välisiä oikeutusyhdistelmiä. Analyysin pääpaino on laadullisessa aineiston erittelyssä, mutta se sisältää myös kvantitatiivisia tulkintoja. Tulosten perusteella kansalaisuuden maailma hallitsee oikeuttamispuheita kummassakin maassa. Suomalaiset vetoavat kansalaisuuden maailmassa enemmän päätöksenteon demokratia-argumentointiin, espanjalaisopiskelijat luottavat ennen kaikkea tasa-arvoisuuteen pohjautuvaan argumentaatioon. Lisäksi espanjalaiset kokevat vastustajien määrän korostamisen riittävän oikeutukseksi sinänsä. Yhtäläistä keskustelussa ovat myös vastakkainasettelut ja yhdistelmät kansalaisuuden, teollisuuden ja markkinoiden maailmojen kesken. Tyypillisimmin markkinoiden ja teollisuuden arvot tuomitaan kansalaisuudesta käsin. Maiden argumentointi eroaa siinä, että Suomen opiskelijat vetoavat painokkaammin inspiraation ja kodin maailmojen arvoihin. Vain Espanjassa käydään sen sijaan keskustelua väkivallasta. Maiden opiskelijaliikkeille on yhtenäistä se, että yliopistouudistusten vastaiset puheet kiinnittyvät selkeästi perusteellisempaan yhteiskunnalliseen kritiikkiin. Argumentointitavoissa on merkkejä eurooppalaisille uusliikkeille tyypillisestä yhteiskuntakritiikistä, jota nimitetään talouden ylivallan vastustamiseksi. Opiskelijaliikkeet kiinnittyvät uusliikkeisiin myös siten, että ne arvostavat suoraa ja keskustelevaa demokratiaa.