Browsing by Subject "Cohort Studies"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tarkoituksenamme oli selvittää, miten nuorten aikuisten oma ja heidän vanhempiensa ongelmallinen alkoholinkäyttö on yhteydessä kehotyytymättömyyteen ja ahmimishäiriöoireisiin nuorella aikuisiällä. Aineistonamme oli suomalaisia kaksosia ja heidän vanhempiaan koskeva valtakunnallinen etenevä kohorttitutkimus FinnTwin16, josta riittävät tiedot tutkimuksemme suorittamiselle löytyi 1938 naiselta ja 1616 mieheltä sekä 1994 äidiltä ja 1994 isältä. Mittasimme vanhempien ongelmallista alkoholinkäyttöä Malmö-muokatulla Michiganin alkoholismin seulontatutkimuksella (Mm-MAST), kun kaksoset olivat 16-vuotiaita. Keskimäärin 24-vuoden ikäisinä kaksoset täyttivät syömishäiriökyselystä (Eating Disorder Inventory-2) kehotyytymättömyyttä ja ahmimishäiriöoireita koskevat osuudet sekä pidennetyn version Mm-MAST:sta, jolla selvitimme kaksosten omaa ongelmallista alkoholikäyttöä. Lineaarisella regressioanalyysillä arvioimme yhteyttä ongelmallisen alkoholinkäytön sekä kehotyytymättömyys- ja ahmimishäiriöoirepisteiden välillä. Hyödynsimme lineaarista regressioanalyysiä myös mediaatioanalyyseissä ja sekoittavien tekijöiden vakioinneissa. Yhteys vanhempien ongelmallisen alkoholinkäytön ja kaksosten kehotyytymättömyyden välillä oli mitättömän pieni (b = 0,028 naisille; 0,016 miehille), kuten myös yhteys vanhempien ongelmallisen alkoholinkäytön ja kaksosten ahmimishäiriöoireiden välillä (b = 0,012 naisille; 0,0040 miehille). Yhteys kaksosten oman ongelmallisen alkoholinkäytön ja kehotyytymättömyyden (b = 0,070 naisille; 0,043 miehille) sekä ahmimishäiriöoireiden (b = 0,090 naisille; 0,079 miehille) välillä oli kohtuullinen, eikä täysin selittynyt sekoittavien tekijöiden vakioinneilla. Emme löytäneet tukea hypoteesille, että vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö vaikuttaisi nuorten aikuisten kehotyytymättömyyteen tai ahmimishäiriöoireisiin edes epäsuorasti nuorten aikuisten oman ongelmallisen alkoholinkäytön kautta. Sen sijaan nuorten aikuisten oma ongelmallinen alkoholinkäyttö oli yhteydessä suurempaan kehotyytymättömyyteen ja ahmimishäiriöoireiluun nuorella aikuisiällä.
-
(2018)Johdanto: Virvoitusjuomien käyttäjien tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää mm. kohdennettaessa ja kehitettäessä virvoitusjuomien käyttöön vaikuttamaan pyrkiviä kansanterveydellisiä interventioita. Virvoitusjuomien käyttöön yhdistyvistä sosioekonomisista tekijöistä, elämäntapatekijöistä sekä psykologisista tekijöistä on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Liikunnallisuuden yhteydestä virvoitusjuomien käyttöön on kuitenkin aikaisemmin julkaistu vain yksi pienehkö tutkimus, jossa liikunnallisuus ei ole ollut yhteydessä virvoitusjuomien käyttöön. Toisaalta runsas virvoitusjuomien käyttö yhdistetään tiettyihin (nuorten) alakulttuureihin, esimerkiksi nörttikulttuuriin, jota leimaa kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan. Kuitenkaan tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien käyttöön ei ole aikaisemmin tutkittu pitkittäisasetelmassa. Pyrimme siten selvittämään, miten tieteellinen kiinnostuneisuus ja liikunnallisuus 16-vuotiaina yhdistyvät virvoitusjuomien käyttöön 25-vuotiaina ja onko tieteellisellä kiinnostuneisuudella ja liikunnallisuudella yhteisvaikutuksia. Menetelmät: Käytössämme on vuosina 1975–1979 Suomessa syntyneistä kaksosista kyselylomakkeilla koostetun Nuorten kaksosten terveystutkimuksen (FinnTwin16) aineisto. Käytimme logistista regressiota selvittääksemme liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön. Vakioimme tuloksemme lähtötasolla mitatuilla painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Analysoimme erikseen sokerilla ja keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat. Tulokset: Lopulliseen analyysiimme päätyi 1717 miestä ja 2070 naista. Miehet olivat selvästi tieteellisesti kiinnostuneempia ja liikunnallisempia kuin naiset ja he myös käyttivät enemmän sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. Naiset kuluttivat enemmän keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia. Sekä yksi- että monimuuttujamallissa tieteellinen kiinnostuneisuus suojasi sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä (miehillä kerroinsuhde (OR) 0,77, 95 % luottamusväli (CI) 0,69–0,86 ja naisilla OR 0,79 95% CI 0,65–0,94). Keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien käyttöön sillä ei puolestaan ollut yhteyttä. Liikunnallisuudella ei ollut yhteyttä kummankaan virvoitusjuomatyypin kulutukseen ja tieteellinen kiinnostuneisuus vaikutti miesten keskuudessa samalla tavalla kaikkien eri tavalla liikunnallisten keskuudessa kun taas naisilla suojaava yhteys heikkeni 2-3 kertaa viikossa liikkuvien keskuudessa verrattuna sitä useammin tai sitä harvemmin liikkuviin. Johtopäätökset: Tuloksiemme mukaan tieteellinen kiinnostuneisuus 16-vuotiaana suojaa sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä 25-vuotiaana, vaikka malli vakioitaisiin lähtötason painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Miesten keskuudessa emme havainneet viitteitä tilastollisesta yhteisvaikutuksesta liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuksen vaikutuksien välillä, mutta naisten kohdalla sellaisen mahdollisuutta emme voi täysin poissulkea.
Now showing items 1-2 of 2