Browsing by Subject "DAGIS"

Elintarvikkeiden prosessoinnissa syntyvää vierasainetta glysidolia vapautuu elintarvikkeiden glysidyyliestereistä ruoansulatuksessa. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on asettanut glysidolin syöpävaarallisuusluokkaan 2A, eli todennäköisesti syöpävaaralliseksi ihmiselle. Glysidyyliestereitä esiintyy pääasiassa jalostetuissa kasviöljyissä, joihin se muodostuu prosessointivaiheessa kuumennettaessa öljyä yli 200 °C:een. Kasviöljyistä palmuöljystä on havaittu suhteellisesti eniten glysidyyliestereitä. Glysidyyliestereitä on havaittu myös sellaisissa elintarvikkeissa, joissa on käytetty jalostettuja kasviöljyjä raaka-aineina, kuten margariineissa, leivonnaisissa ja öljyssä paistetuissa tuotteissa. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty altistumisen arviointia glysidolille. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka paljon suomalaiset lapset altistuvat glysidolille elintarvikkeista ja miten eri elintarvikeryhmien osuus glysidolille altistumisesta jakautuu. Altistumisen arviointi toteutettiin todennäköisyyspohjaisella bayesilaisella menetelmällä (BIKE). Ruoankäyttöaineistona käytettiin DAGIS-hankkeessa kerättyjä 3-6-vuotiaiden lasten ruokapäiväkirjojen ruoankulutustietoja (n=813). Elintarvikkeiden pitoisuusaineistona käytettiin EFSA:n kokoamia EU:n jäsenmaiden analysoimia elintarvikkeiden glysidyyliesteripitoisuustietoja. Altistuksen jakauma saatiin ruoankulutusjakauman ja pitoisuusjakauman tulona. Keskimääräinen pitkän aikavälin glysidolialtistus oli 830 nanogrammaa henkilön painokiloa kohden vuorokaudessa (ng/kg rp/vrk). Tästä laskettu altistusmarginaali on 12 300, mikä alittaa EFSA:n epävirallisen altistusmarginaalin 25 000. Tämän perusteella terveyshaitan mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Suhteellisesti eniten glysidolille altistivat normaalirasvainen margariini sekä keksit ja murotaikinaleivonnaiset. Muut elintarvikeryhmät aiheuttivat vain pienen altistuksen. Leivän ja normaalirasvaisen margariinin kulutuksen vahvasta yhteydestä voidaan päätellä, että normaalirasvaisen margariinin kulutus on todennäköisesti peräisin leivällä käytettävästä rasvasta. Lasten altistusta glysidolille voisi vähentää suosimalla leivän päällä muita levitteitä normaalirasvaisen margariinin sijaan ja korvata keksit ja murotaikinapohjaiset leivonnaiset pullapohjaisilla leivonnaisilla. Tämä tutkimus ei osoita kausaliteettiä, sillä syövän syntymiseen vaikuttavat useat muut tekijät altistumisen lisäksi. Jatkossa tulisi tutkia, kuinka muuttunut lainsäädäntö glysidyyliesterien pitoisuuksien osalta vaikuttaa glysidolille altistumiseen.