Browsing by Subject "Dental implant"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Potilasvakuutuskeskukseen tulleita valituksia asennetuista hammasimplanteista. Erityisesti tavoitteena oli analysoida hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien välisiä eroja. Aineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksesta vuosilta 1997–2013 toimenpidekoodeilla EBB10 ja EBB11 kerättyjä potilasvahinkotapauksia (N=368), jotka liittyivät hammasimplantin asentamiseen. Aineisto analysoitiin Excelin avulla ja tilastollisia eroja testattiin χ² -testillä. Valituksista suurin osa tuli naispotilailta (69 %) ja kaikkien potilaiden iän keskiarvo oli 51,0 (± SD 14,6) vuotta. Potilasvakuutuskeskuksen antamien päätösten mukaan hammaslääkäreiden tekemistä vahingoista maksettiin useammin korvausta (1A) kuin erikoishammaslääkäreiden tekemistä (73 % vs. 53 %, P<0,001). Yläkulmahammasalueen korvattava hoitovahinkopäätös (1A) tuli useammin hammaslääkärille kuin erikoishammaslääkärille (13 % vs. 7 %, P<0,05), kun taas alapremolaarialueen korvattava hoitovahinkopäätös (1A) tuli useammin erikoishammaslääkärille (10% vs. 20%, P<0,01). Johtopäätöksenä todetaan, että vahinkojen korvauspäätösten perusteella hammaslääkäreiden kohdalla oli ollut useammin kyseessä hoitovahinko kuin erikoishammaslääkäreiden kohdalla.

Hammasimplanttien käyttö on yleistynyt hampaiden korvaamisessa. Implanttien materiaalina käytetään titaania ja titaaniseoksia näiden mekaanisten ominaisuuksien, vähäisen toksisuuden ja korroosioresistenttiyden vuoksi, minkä lisäksi kyseisten materiaalien on todettu olevan bioyhteensopivia luusolujen kanssa. Implantit ovat kuitenkin alttiita infektioille, jotka voivat johtaa implantin menettämiseen. Antifouling-materiaalit estävät mikrobien kiinnittymistä pintoihin kosteissa oloissa, kuten suussa. Tässä kirjallisuustutkimuksen muotoisessa tutkielmatyössä esitellään titaanista valmistetuille hammasimplanteille suunniteltuja potentiaalisia antifouling-pinnoitemateriaaleja, jotka myös edistävät osseointegraatiota eli implantin luutumista. Lisäksi määritellään näiden materiaalien yleisimmät analysointimenetelmät, implantointiin vaikuttavia tekijöitä, keskeinen anatomia ja fysiologia. Opinnäytetyön viitteet haettiin suurimmaksi osaksi Scopus-tietopankin ja Google Scholarin kautta. Tutkimustulosten ja artikkelien valintakriteereinä olivat muun muassa sekä luutumisen että antimikrobiaalisuuden huomioiminen pinnoitettujen, titaanista valmistettujen hammasimplanttien in vivo - tai in vitro -tutkimuksissa. Useimmissa hakusanoilla löydetyissä artikkeleissa nimittäin vain toista tekijää tutkittiin: joko luutumista tai antimikrobiaalisuutta, muttei molempia. Artikkelien rajaamiseen käytettyjä hakusanoja olivat muun muassa titanium, dental, implant, coating, antifouling, antimicrobial, biocompatibility ja osseointegration. Hammasimplantointiin liittyvän keskeisen anatomian ja fysiologian esittämiseksi lähteinä käytettiin parodontologiaan ja suu- ja leukakirurgiaan keskittyvää kirjallisuutta. Useita eri potentiaalisia pinnoitemateriaaleja on kehitetty. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, ettei yhtä tutkielmassa esitellyistä hammasimplantin pinnoitemateriaaleista voida asettaa ylitse muiden, sillä materiaaleja ei ole vertailtu keskenään. Harvoista pinnoitteista oli tehty kliinisiä tai pitkäkestoisia tutkimuksia, mikä myös esti pinnoitteiden paremmuusvertailun tekemistä.