Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ERI-malli"

Sort by: Order: Results:

  • Ponnisteluiden ja palkkioiden välisen epäsuhdan yhteys luokanopettajien alanvaihtoaikeisiin 
    Melin, Marianna (2016)
    Objectives. Teacher attrition and the possible lack of qualified teachers has been a topic of public discussion for many years and has also raised concern in Finland. This has raised a need to examine teacher stress and the reasons behind teacher attrition. The aim of this study was to investigate how work stress, estimated by Siegrist's (1996) Effort – Reward Imbalance model (ERI model), affects class teachers' intention to leave teaching career. The main hypothesis was that high effort combined with low rewards predicts intention to leave teaching career. In addition it was investigated how different levels of effort, reward and overcommitment effect on intention to leave the profession. Methods. The data for this study were collected with a questionnaire in 2013-2014. The subjects were 1-6 grade teachers from randomly picked schools in Helsinki metropolitan area. Altogether 74 teachers from 34 schools participated to this study. The age of the participants was 43,5 years on average (range 25-63 years). Work stress was measured with ERI-questionnaire. Results. The effort-reward imbalance predicted teachers' intention to leave the profession. Also lower rewards predicted teacher's intention to leave the profession. Closer examination of the data showed that the lack of 'esteem' was the only variable that caused the connection between low rewards and intention to leave teaching. High effort or overcommitment didn't predict teachers' intention to leave the profession. Conclusions. This study shows that ERI model can predict Finnish school teachers' intention to leave teaching. Moreover this study demonstrates the importance of 'esteem' at the work environment when predicting teachers' well-being and intention to leave the profession.
  • Työhön panostuksen ja työstä saatujen palkkioiden välisen epätasapainon yhteys työhyvinvointiin 
    Sarkama, Johanna (2023)
    Psykososiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat stressireaktioita, jotka pitkittyessään voivat vaikuttaa heikentävästi yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työelämässä psykososiaaliset kuormitustekijät eli työhön panostuksen ja työstä saatujen palkkioiden epätasapaino on yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattoreina ovat alentunut työtyytyväisyys, kohonnut työuupumusriski sekä kohonnut riski työuupumuksen keskeisten oireiden ilmenemiseen. Teoreettinen viitekehys on muodostettu aiempien työstressi- ja työhyvinvoinnin tutkimusten pohjalta. Viitekehyksen on ensinnäkin tarkoitus tuoda ymmärrystä, miten psykososiaalisia kuormitustekijöitä voidaan määrittää ja miksi ne aiheuttavat työntekijälle stressireaktioita. Toiseksi viitekehyksen avulla tuodaan ymmärrystä työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Tutkimuksen aineisto kuvaa Suomen työikäistä väestöä ja se on kerätty osana Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimushanketta loppuvuodesta 2019. Tämä poikkitutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja analyysit suoritettiin logistisen regressioanalyysin keinoin. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes Suomen työikäisistä arvioi panostavansa työhön enemmän kuin saa siitä palkkioksi. Tutkimustuloksena oli, korkea työpanos ja matala palkkio on positiivisessa yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin eli heikentyneeseen työtyytyväisyyteen sekä kohonneeseen työuupumus ja työuupumusoireiden ilmenemisen riskiin. Työuupumuksen oireista erityisesti uupumusasteinen väsymys sai tutkimuksesta tukea. Lisäksi positiivinen yhteys löytyi työpanoksen ja siitä saadun palkkion välisen epätasapainon ja heikentyneen työhyvinvoinnin indikaattorien väliltä. Tämän tutkimuksen tulokset toivat olennaista tietoa Suomen työikäisen väestön psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja niiden yhteydestä heikentyneeseen työhyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa sovellettiin melko uutta työuupumuskyselyä, jonka avulla oli mahdollista saada uudenlaista tutkimustietoa työuupumuksesta ja sen keskeisistä oireista. Jatkotutkimuksena olisi tärkeää selvittää seurantatutkimuksena, miten työhön panostuksen ja siitä saatujen palkkioiden välinen epätasapaino on muuttunut viime vuosien aikana, kun työelämässä on tapahtunut koronapandemian myötä merkittävä muutos ja miten se on vaikuttanut työhyvinvoinnin kokemuksiin.
  • Työn kuormittavuus ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus : yksilön sisukkuus yhteyttä muovaavana tekijänä 
    Putkinen, Katja (2019)
    Objective: Physical activity is considered as one of the most effective ways to improve overall health. Studies have found that stressful work conditions can decrease leisure time physical activity but not always and noted that personality traits are connected to both stress at work place as well as physical activity. Hence the relationship between stressful work conditions and physical activity is potentially moderated by individual characteristic, one of them being grit. This study investigated the relationship between stressful work conditions and physical activity, and whether grit moderates it. Methods: Stressful work conditions were measured using Siegrist’s Effort-Reward Imbalance model, physical activity using a Physical Activity Index, and grit using Cloninger’s Temperament and Character Inventory models (TCI) persistence scale. Data was collected in 2007 as a part of Young Finns follow-up study (n= 1336 aged 30 to 45 in 2007). Linear regression was used to study how stressful work conditions, grit and their interaction are associated with physical activity. Results and conclusions: No significant association between highly stressful work conditions and low physical activity was found. Grit was positively associated with high physical activity, but it did not moderate the association between stressful work conditions and physical activity.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO