Browsing by Subject "Ebba Witt-Brattström"
Now showing items 1-1 of 1
-
(2023)Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten feministinen ideologia ilmenee norjalaisen Gerd Brantenbergin kirjoittaman feministisen satiirin Egalias døtre (1977), sen ruotsinnoksen (1978, käänt. Ebba Witt-Brattström) sekä suomennoksen (1991, käänt. Marja Kurkela) henkilönnimissä. Yhdistelen tutkielmassa eri näkökulmia: yksityiskohtaisen nimien ja käännösstrategioiden tarkastelun rinnalla pohdin ideologian roolia kääntämisessä sekä liitän käännökset laajempaan aktivistisen ja feministisen kääntämisen viitekehykseen. Alkuteoksesta ja käännöksistä kerätty aineistoni koostuu 115 etunimestä, 80 sukunimestä, 18 lisänimestä ja 22 nimikemääritteestä (kuten titteleistä). Selvitän ideologisen funktion ja sitä tukevien funktioiden esiintymistä aineistossa analysoimalla nimiin sisältyviä merkityksiä ja alluusioita. Vertailen myös ruotsintajan ja suomentajan käännösstrategiavalintoja ja niiden jakaumia selvittääkseni, onko strategiajakaumilla yhteyttä ideologisen funktion säilymiseen. Tarkastelemani funktiot ovat peräisin Ainialan, Saarelan ja Sjöblomin (2008) esittämästä kaunokirjallisuuden erisnimien funktioluokituksesta. Käännösstrategialuokitteluni perustuu Ainialan ym. (2008), Hermansin (1988) ja Leppihalmeen (1997) luokituksiin. Nimianalyysini pohjaa osin aiempaan Brantenbergin teoksesta ja sen käännöksistä tehtyyn tutkimukseen. Nimien taustan ja merkitysten analysoinnissa hyödynnän muun muassa sanakirjoja, nimiaiheisia hakuteoksia ja tilastoviranomaisten nimihakupalveluita. Analyysissa käsittelen seitsemää piirrettä, jotka ilmentävät feminististä ideologiaa: 1) allusiivisten nimien muoto ja sisältö, 2) semanttisesti läpinäkyvien ja latautuneiden nimien sisältö, 3) naisten nimistä johdetut egalialaiset miesten nimet, 4)datter-/dotter-/tytär-loppuiset matronyymit miesten sukuniminä, 5) matriarkaattia korostavat tittelit, 6) egalialaisten nimien pituuden sukupuolittuneisuus ja 7) romaaniin sisältyvän Demokratiets sønner -satiirin henkilönnimistö. Kaikkia seitsemää piirrettä esiintyy niin alkutekstissä, ruotsinnoksessa kuin suomennoksessa. Käännösten strategiavalinnat eroavat toisistaan huomattavasti: ruotsinnoksessa käytetyin strategia on säilyttäminen, suomennoksessa korvaaminen. Strategiajakaumien erilaisuudesta huolimatta henkilönnimien ideologinen funktio säilyy molemmissa käännöksissä melko yhtäläisesti. Johtopäätöksissä totean, että strategioiden käytön erot selittyvät osin norjan ja ruotsin kielten lähisukulaisuudella, osin taas ilmentävät kääntäjien toimijuutta.
Now showing items 1-1 of 1