Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Elokapina"

Sort by: Order: Results:

  • Savola, Venla (2023)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä julkista kiistaa, joka on syntynyt ilmastoliike Elokapinan toiminnasta Suomessa. Elokapina on toiminut vuodesta 2018 Suomessa ja järjestänyt monia mielenosoituksia ja muuta toimintaa vaatiessaan päättäjiltä tehokkaita ilmastotoimia. Mielenosoituksissaan se on hyödyntänyt kansalaistottelemattomuutta ja silloin joutunut vastakkain poliisin kanssa. Tämän takia se on aiheuttanut julkisuudessa runsaasti keskustelua liikkeen toiminnan hyväksyttävyydestä, poliisin toimirajojen laajuudesta sekä oikeanlaisesta kansalaisaktivismista yleisesti. Tutkielmassa keskitytään kahden mielenosoitustapahtuman käsittelyyn julkisuudessa: lokakuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2021 tapahtuneisiin kansalaistottelemattomuutta sisältäneisiin mielenilmauksiin. Tutkielman teoreettinen kehys on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kehittämä oikeuttamisteoria, ja tutkimusmetodina olen käyttänyt Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan oikeuttamisteorian pohjalta kehittämää julkisen oikeuttamisen analyysiä. Julkisen oikeuttamisen analyysilla analysoin millaisin yleiseen moraaliseen hyvään perustuvin oikeutuksin kiistan eri toimijat oikeuttavat omia kantojaan Elokapinan koskevassa kiistassa niin kuin ne julkisuudessa ilmenevät. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Mistä puhutaan, keihin vaateita kohdistetaan ja keiden ääni kuuluu Elokapinaa käsittelevissä kirjoituksissa Helsingin Sanomissa? ja 2. Mitä oikeuttamisen maailmoja käytetään Elokapinaa koskevassa julkisessa kiistassa Helsingin Sanomissa? Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien kirjoituksista, jotka käsittelivät näitä kahta aiemmin mainittua tapahtumaa. Lokakuun 2020 tapahtumalle leimansa antoi se, että poliisi käytti OC-sumutetta kadulla istuvia Elokapinan mielenosoittajia kohtaan (käytän siitä nimitystä sumutustapaus) ja syksyn 2021 tapahtuma oli monipäiväinen mielenosoitus, jossa vallattiin myös katuja (käytän siitä nimitystä Syyskapina). Yhteensä aineisto koostuu 52 Helsingin Sanomien kirjoituksesta. Analyysini perusteella suurin kiista lokakuun 2020 sumutustapauksen kohdalla on ollut poliisin voimankäytöstä. Eniten ääneen pääsivät Elokapina, poliitikot ja poliisi. Suurin osa puhujista tuomitsi poliisin voimankäytön, ja poliisi pyrki systemaattisesti oikeuttamaan omaa voimankäyttöään. Osa puhujista myös tuomitsi Elokapinan kadunvaltauksen, mutta kiistan keskiössä oli Elokapinan sijasta selkeästi poliisi. Syyskapinassa puolestaan kiista koski pääasiassa Elokapinan mielenosoituksia, mutta myös ilmastopoliittiset kysymykset saivat enemmän julkisuutta. Eniten äänessä olivat poliisi, Elokapina ja toimittajat. Suurin osa kritisoi Elokapinan mielenosoituksia, mutta Elokapinan aktivismi sai osakseen myös puoltavia kantoja. Molempien tapahtumien yhteydessä yleisimmin käytetyt oikeutuksien maailmat olivat kansalaisuuden, teollisuuden ja ekologian maailmat. Kansalaisuuden maailman oikeutuksissa tuomittiin poliisin voimankäyttö väkivallattomia elokapinalaisia kohtaan ja sekä puolustettiin että vastustettiin Elokapinan mielenosoitusoikeutta. Moni kansalaisuuden maailman oikeutus perustui erityisesti laillisuuteen, ja iso osa kiistasta liittyi siihen, oliko poliisi tai Elokapina toiminut laillisesti ja oikeusvaltion ihanteiden mukaisesti. Teollisuuden maailmaan vetoamalla kritisoitiin poliisin toimia sumutustapauksessa taktisesti huonoina ratkaisuina. Syyskapinan aikaan Elokapinan häiriötä ja suurta julkisuutta saaneita mielenilmauksia kritisoitiin myös taktisesti huonona tapana saavuttaa muutosta ilmastopolitiikassa. Ekologian maailman oikeutukseen vetosi eniten Elokapina niin sumutustapauksen kuin Syyskapinankin aikana. Ekologian maailman oikeutukset liittyivät suurimmalta osin liikkeen vaatimuksiin hallitukselle eivätkä niinkään kiistoihin poliisin voimankäytöstä tai Elokapinan mielenosoituksista. Tutkielmassani osoitan, että Elokapinan julkisuus Helsingin Sanomissa on polarisoitunut, mutta kallistuu negatiivisen puolelle ja erityisesti häiriötä aiheuttavien mielenosoitusten paheksumiseen. Elokapina on saanut suomalaisessa julkisuudessa aikaan enemmän keskustelua mielenosoituksen oikeutuksesta ja poliisin toimintavaltuuksista kuin ilmastopoliittista kysymyksistä.
  • Niemi, Riina (2023)
    Ilmasto- ja ympäristöaktivismi on Suomessa jälleen näkyvässä roolissa ympäri maata, ja siitä on tullut yhä tutumpi osa tavallista kaupunkimaisemaa. Koska ilmastoaktivismi on erityisen affektiivista toimintaa, jolla pyritään liikuttamaan ihmisten tunteita ja saamaan haluttua muutosta aikaan, se herättää usein keskustelua sosiaalisen ja perinteisen median kanavilla. Tämä keskustelu tarjoaa arvokasta tutkimusmateriaalia ihmisten ilmastokysymyksiin ja -aktivismiin liittyvistä asenteista. Ympäristöliike Elokapinasta on tullut merkittävä osa suomalaista julkista ilmastokeskustelua, ja mediassa on esiintynyt voimakasta tunteiden kuohuntaa sekä liikkeen puolesta että sitä vastaan. Tarkastelen tutkielmassani liikkeen vuonna 2021 järjestämän mielenosoitustapahtuman Kesäkapinan herättämää tunnelatautunutta keskustelua. Aineistoni koostuu Mannerheimintien mielenosoituksen aikaan julkaistuista twiiteistä. Tulkitsen kommentteja ja keskusteluun osallistumisen tapoja aineistolähtöisen temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Lähestyn tutkielmani aihetta tunteiden tutkimuksen viitekehyksestä, ja tutkimuksessani keskeisenä teemana ovat affektit ja niiden tahmaisuus. Tarkastelen, kuinka affektien toisto ja liike näkyvät havaitsemissani teemoissa, kuten kansalaistottelemattomuudessa, aggressiossa, vähättelyssä, liikkeen toiminnan kannattamisessa, vastustamisessa sekä huumorissa. Pohdin tutkielmassani, kuinka Elokapinan kannattajat ja vastustajat rakentavat sosiaalista todellisuutta affektiivisesti latautuneiden twiittiensä kautta. Tutkielmani ilmentää ilmastoaktivismia käsittelevissä keskusteluissa esiintyvää mielipiteiden polarisoitumista. Havaitsen aineistossani samoja teemoja käsitteleviä positiivisia ja negatiivisia kommentteja, jotka sisällöllisesti asettuvat toisiansa vasten. Liikettä tukevissa kommenteissa tunnistetaan Elokapinan toiminnan tärkeys, ja se koetaan arvokkaana. Liikettä vastustavat ihmiset puolestaan tuomitsevat mielenosoituksen ja vähättelevät liikettä sekä siihen yhdistettyjä toimijoita. Havaitsemissani teemoissa korostuvat ajatukset oikeanlaisesta ja vääränlaisesta yhteiskunnallisesta toiminnasta, johon etenkin Elokapinan hyödyntämä kansalaistottelemattomuus kytkeytyy. Kommenteissa esiintyvä huumori sisältää molemminpuolista vähättelyä, jolla vastapuolta pyritään asettamaan naurunalaiseksi. Huumori osoittautuu merkittäväksi keskusteluun osallistumisen tavaksi, jonka kautta ihmiset asemoituvat suhteessa toisiinsa.
  • Fallenius, Jemina (2023)
    Mielenosoitusoikeus koostuu kahdesta perus- ja ihmisoikeudesta: sananvapaudesta ja kokoontumisvapaudesta. Tutkielman päätutkimuskysymyksenä on selvittää, millä perustein mielenosoitusoikeutta voidaan rajoittaa, ja toimiko poliisi kansalaisliike Elokapinan 6.5.2022 järjestetyssä mielenosoituksessa voimassa olevan oikeuden mukaisesti ottaen huomioon mielenosoitusoikeuden asema perus- ja ihmisoikeutena sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisut. Aihetta lähestytään tarkastelemalla mielenosoitusoikeutta ensin yleisemmällä tasolla perehtyen niin kansalliseen kuin ylikansalliseen oikeuskäytäntöön. Tämän jälkeen käsitellään ”case studyna” Elokapinan 6.5.2022 Helsingissä Mannerheimintiellä järjestämää tieblokkimielenosoitusta, ja analysoidaan poliisin toimintaa kyseisessä mielenosoituksessa kriittisesti aiemmin luodun analyysikehikon näkökulmasta. Tutkielmassa käsitellään kansalaisottelemattomuutta mielenosoittamisen keinona, kokoontumispaikkaa ja sen rajoittamista, sekä erityisesi liikenteelle aiheutuvan häiriön arviointia. Kokoontumislain 10.2 §:n mukaan liikenteelle tulee aiheutua kohtuutonta häiriötä, jotta poliisi voi määrätä mielenosoituksen siirtymään toiseen paikkaan. Sitä minkälaista häiriötä voidaan pitää kohtuuttomana ei ole kovin tarkasti määritelty kokoontumislain esitöissä. Tämän vuoksi tutkielmassa tutkitaan, miten poliisi on suhtautunut liikenteelle aiheutuvaan häiriöön aiempien mielenosoitusten ja yleisötapahtumien yhteydessä. Tutkielmassa arvioidaan kriittisesti myös eduskunnan oikeusasiamiehen ja käräjäoikeuksien antamia ratkaisuja aiheeseen liittyen. Elokapinan 6.5.2022 järjestämän mielenosoituksen osalta arvioidaan sekä poliisin toimintaa kyseisessä mielenosoituksessa että sitä, miten Elokapina on täyttänyt mielenosoituksen järjestäjälle kokoontumislaissa asetetut velvoitteet. Poliisin toiminnan osalta keskeiseksi kysymyksesi nousee, onko poliisilla ollut kokoontumislain mukainen toimivalta määrätä mielenosoitus siirtymään ja määrätä mielenosoitus päättymään, kun siirtomääräystä ei ole noudatettu. Tarkastelun lopputulemana on, että poliisilla ei ollut kokoontumislain mukaista toimivaltaa määrätä mielenosoitusta siirtymään eikä siten myöskään päättää mielenosoitusta ilmeisen lainvastaisena. Poliisin tekemä laintulkinta rajoittaa mielenosoitusoikeutta kokoontumislain sanamuodon vastaisesti, vaikka poliisin tulisi julkisen vallan edustajana noudattaa perusoikeusmyönteistä laintulkintaa toiminnassaan. Poliisin toiminnan ei voida myöskään katsoa olevan linjassa ylikansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytännön ja kansainvälisiä sopimuksia koskevien suositusten kanssa.
  • Külm, Meri (2023)
    Elokapina (Extinction Rebellion Finland) has been active since late 2018 and has become one of the most prominent actors in the Finnish civil society. It represents the more radical wing of the environmental movement and has caused much societal discussion over its action tactics, most notably using civil disobedience. By late 2023, its demands to the Finnish government have not been attained, raising questions about the movement’s effectiveness in achieving the desired outcomes. This thesis looks at movement outcomes and movement-party interaction in the Finnish environmental movement through the case of Elokapina. This work is a holistic view of strategic interactionism, which analyses the movement’s interactions through a lens of movement consequences and the dilemma framework developed by James M. Jasper. To gain a holistic view of the perceived effectiveness of Elokapina’s approaches, the study includes the perspective of politicians in addition to the activists themselves. The research questions are: 1) How effective do activists and politicians perceive Elokapina to be in attaining its goals? 2) How do activists and politicians perceive Elokapina’s strategic choices? and 3) How do activists and politicians view the influence of movement-party relationships on Elokapina? The thesis is qualitative in nature, and the data consists of interview data. Semi-structured interviews with six activists from Elokapina and six Members of the Finnish Parliament were conducted at the beginning of 2023. Based on the analysis, Elokapina is considered more effective from the activist’s point of view. Still, politicians also recognised the movement’s significant role in keeping the climate and environmental crisis on the societal agenda and creating political pressure. Both activists and politicians brought out a multitude of movement outcomes that exemplified Elokapina’s effectiveness despite the official demands not being reached. Interviewees evaluated Elokapina’s strategic choices with a large variety of opinions, which were, at times, contradictory to each other. The most prominent dilemmas that the movement seems to face are about shifting goals, choosing targets, being “naughty” or “nice”, and dilemmas concerning the political arena. The findings show that Elokapina’s direct influence on the political parties is secondary, and the political pressure is created indirectly through the media and by strengthening the climate emergency discourse. The movement-party relationships are diverse, and other prominent players in the arena are the media and police. The analysis concludes that Elokapina is considered an effective actor in the environmental movement, and its consequences are diverse. The movement’s strategy is a constant process with no clear answers, and movement-party interaction is secondary in attaining Elokapina’s goals.