Browsing by Subject "Etelä-Amerikka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielman aiheena on kielellisen diversiteetin tutkiminen Etelä-Amerikassa. Tavoitteena on selvittää, miten kielellisiä eroavaisuuksia voidaan mitata, ja miten näitä eroja voidaan selittää. Tarkoituksena on myös kuvata diversiteetin vaihtelua diakronisesti Etelä-Amerikassa ja ehdottaa syitä diversiteetin muutoksille. Yhtäältä tutkielma on siis kvantitatiivinen, mutta toisaalta myös kvalitatiivinen. Tavoitteena on lisäksi vastata seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin olemassaolevat sukulaisuussuhteet vaikuttavat kielten välisiin eroihin? Voivatko maantieteelliset ja sosioekonomiset tekijät selittää kielellisiä eroavaisuuksia kielten välillä? Tutkielmassa esitetään myös hypoteesi, jonka mukaan kielten elinympäristö ja kielelliset eroavaisuudet korreloivat keskenään. Tutkielman teoreettisena taustana toimii kielellisen diversiteetin kuvaaminen, sekä analyysi diversiteetin vaihteluista. Teoriaosassa käsitellään yksityiskohtaisesti eri lähestymistapoja, jotka tukevat tutkielman kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Nämä lähestymistavat kuvaavat tarkemmin eri keinoja tutkia kielellisiä eroavaisuuksia, ja ne myös laajentavat kielellisten eroavaisuuksien selittämiseen käytettävää teoriaa. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdeksästä eteläamerikkalaisesta kielestä, joita puhutaan trooppisilla Andeilla Kolumbian ja Ecuadorin alueella sekä Perun Amazonin alueella. Aineisto koostuu kolmesta isolaattikielestä, ja kuudesta eri kielikunnan kielestä. Analyysi suoritetaan vertailemalla kielien kuutta eri rakenteellista piirrettä käyttäen tilastollista menetelmää, joka mittaa kuinka erilaisia kielet oikeasti ovat. Mittaukset perustuvat etäisyysmatriisiin, jossa rakenteelliset piirteet esitetään numeerisina arvoina. Lopputuloksena on kuvaaja, jossa mitatut eroavaisuudet esitetään kaksiulotteisessa tasossa. Tilastollinen analyysi osoittaa, että kielten eroavaisuuksia voidaan mitata. Tutkielman pohdintaluvussa kuvataan myös syvällisesti, miten maantieteelliset ja sosioekonomiset tekijät voivat selittää kielellisiä eroja. Mitattujen eroavaisuuksien perusteella havaitaan esimerkiksi maantieteellisten sijaintien vaikutus eri kieliin, sillä samalla alueella puhuttavat kielet osoittavat suuria kielellisiä eroja, mikä on selitettävissä kielten elinympäristöjen mahdollistamalla eristyksellä. Lisäksi sosioekonomiset tekijät, kuten kaupungistuminen sekä alkuperäiskansojen sisäryhmäavioliittoisuus, voivat selittää sekä diversiteetin vähenemistä että kielellisten eroavaisuuksien kasvamista. Diversiteetin vaihtelua kuvataan esittämällä myös muita syitä, kuten maanviljelyn kehittyminen ja teollinen vallankumous. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kielikuntien viimeiset elossaolevat jäsenet, eli isolaattikielet, osoittavat huomattavia rakenteellisia eroavaisuuksia verrattuina kieliin, joilla on yhä olemassaolevia sukulaisuussuhteita. Tulokset vahvistavat myös hypoteesin, jonka mukaan kielten elinympäristö korreloi kielellisten eroavaisuuksien kanssa. Täten tutkielma tukee käsitystä kielten ja niiden elinympäristön välisestä monimutkaisesta suhteesta.
-
(2017)This thesis is a sociological-historical study of nineteenth century German immigration to Chile. It attempts to show how and why a particular group of immigrants came to won substantial power in their new homeland. It also attempts to show the extent of their influence on important social institutions. Although the period of this study concentrates on the nineteenth century, methodological considerations have made it useful to place this wave of immigration into the context of the Spanish colonialism, since Spanish transoceanic enterprises had led to the stifling of the spirit and organizational skills of the indigenous people in all the territories they conquered. This approach is compatible with relevant work done by Eugenio Herrera, Pablo Huneeus, Francisco Moreno, and Max Weber, but not with that done by Andre Gunder Frank. According to the former, certain key circumstances had negative consequences that persisted in the occupied areas throughout the colonial period and after independence, and were, at least to some extent successfully overcome by the German immigrants. Based on this background, the thesis touches on the main trends of immigration to the Spanish colonies and deals more closely with the attempt to attract immigrants to Chile. Drawing especially on Herrera’s research on German immigration to Costa Rica and Huneeus’ analysis of the economic mentality of the Chileans, this study brings insights into the influence of foreign values and lifestyles on the host society. The study particularly aim to show how and why the German immigrants were able to adapt to and overcome adversity in an unknown environment by establishing networks and organizing themselves. The influence of the German immigrants was thus far from passive: indeed, the evidence shows dynamism and enduring influence.
Now showing items 1-2 of 2