Browsing by Subject "Etelä-Karjala"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Etelä-Karjalassa sijaitsevan Kivijärven matalista rantavesistä tehtyjä mesoliittisiksi tulkittuja asuinpaikkalöytöjä, ns. rantakvartseja sekä rantavesistä tehtyjä havaintoja liesikiveyksistä, asumuspainanteesta ja vedenalaisista kannoista. Keskeisinä menetelminä on käytetty Kivijärven vedenpinnan vaihtelujen mallintamista GIS-ohjelmalla ja valitun viiden arkeologisen kohteen tarkastelua maastossa. Kivijärven vedenpinnan korkeus on nykyään 75,2 m mpy. Rantavedestä löydöt on tehty korkeudelta 74±1 m mpy. Epätasainen maankohoaminen ja siitä johtuva maanpinnan kallistuminen aiheuttaa vedenpinnan nousua eli transgressiota Kivijärven eteläosassa. Järven vedenpinnan taso on myös vaihdellut mesoliittiselta kivikaudelta (ajoitushaarukka) nykypäivään useita metrejä luontaisista syistä, sekä viimeisten 200 vuoden aikana myös ihmisen toimesta. Tutkimuksen tuloksena Kivijärven vedenpinnan arvioidaan olleen jopa 3 metriä nykyistä alemmalla tasolla mesoliittisella kivikaudella 9000 vuotta sitten. Noin 6300 vuotta sitten neoliittisen kivikauden alussa Kivijärven vedenpinta alkoi kohota Saimaan transgression aiheuttaman tulvimisen takia. Saimaan vedet virtasivat Kivijärveen Kärenlammen lasku-uoman kautta arviolta 600 vuoden ajan, kunnes Kivijärvi saavutti maksimikorkeutensa 77–78 m mpy. Esihistorialliselle ihmisasutukselle vedenkorkeuden nousulla on ollut suuri vaikutus, sillä se on pakottanut ihmiset siirtymään alemmilta rannankorkeuksilta kerta toisensa jälkeen ylemmäs nousevan vedenpinnan ajamana. Vuoksen puhjetessa noin 6000–5700 calBP ja Saimaasta Kivijärveen tulevan virtauksen päätyttyä Kivijärven vedenpinta alkoi hitaasti laskea. Laskukynnysten ja maankohoamisen vaikutuksesta järven pinta ei enää laskenut aiemmalle tasolle, vaan asettui tasoon noin 76–76,6 m mpy. Etelärannoilla olevista kivikautisista asuinpaikoista osa jäi rantavesiin siitäkin huolimatta, että vedenpinta kokonaisuudessaan aleni. Tästä korkeudesta järveä laskettiin 1800-luvulla noin 0,9 metriä ja toisen kerran 1960-luvulla vielä 0,51 metriä. Järvenlaskut voimistivat rantojen erodoitumista ja kivikautisen aineiston kulkeutumista ja kulumista vedessä. Valittujen arkeologisten kohteiden maastotarkastuksissa Kivijärven eteläosan järvenpohja havaittiin rantavoimille alttiiksi ja siten selkeästi erodoituneeksi. Useista vedenkorkeuden vaihteluista johtuen on todennäköistä, että esihistoriallista esineistöä on siirtynyt kuivalta maalta veteen ja kulkeutunut maastosta alemmas rantavoimien vaikutuksesta. Nyt esillä olevat rantakvartseiksi nimitetyt ja mesoliittisiksi tulkitut löydöt voivat siten liittyä myös myöhempään neoliittisen jakson asutusvaiheeseen, jonka esineistöstä keramiikka- ja luuaineistot ovat todennäköisesti huuhtoutuneet ja tuhoutuneet vuosituhansien aikana. Mahdollisesti Kivijärven rannoilla kuivan maan puolella on vastaavaa aineistoa kuin kyseiset matalista rantavesistä poimitut löytökokonaisuudet. Tähän viittaavat Haimilanranta II:n löytöpaikalta tehdyt kuivan maan löydöt, jotka on poimittu Kivijärven ensimmäistä laskua edeltävästä rantavallista. Maalla suoritettavat kaivaustutkimukset, kuten myös vedenalaiskaivaukset ja järvenpohjan sedimenttien kairaus oletettujen liesikiveysten alta ovat jatkossa tarpeellisia. Lisäksi vedenalaiset kannot ovat varteenotettava mahdollisuus ajoitettavan lisämateriaalin saamiseen.
-
(2018)Artificial light that produces some adverse effects is called light pollution. Light pollution has only recently been recognized as an environmental problem – it has been noticed to have adverse effects to organisms, ecosystems, human health and their well-being. The purpose of this study is to combine two aspects of light pollution that have so far gained little attention: the public’s point of view and the lighting solutions of municipalities and forest industry enterprises. These two aspects can be connected to each other through a concept called condition of lighting. Here the conditions of lighting consist of three areas with notable differences in lighting: city centers, countryside and forest industry production plants along with their surroundings. The study was conducted in South Karelia, Finland, and it was divided into two sections. The first section dealt with the public’s point of view on light pollution. The objective was to find out how South Karelians perceive the effects and obtrusiveness of artificial light both generally and also within areas of differing conditions of lighting. In addition, the intention was to uncover other factors that might influence the opinions of people. The second section of the study concerned the lighting solutions of municipalities and forest industry enterprises. The objective was to examine their lighting planning and implementation as well as the role of light pollution in the process. Interview was selected as the method of research in both sections of the study. The public considered electronic billboards and car headlights as the most obtrusive sources of light pollution. Bright lights and glare, on the other hand, were considered the most obtrusive types of light pollution. Most valued benefits of artificial light were its influence on safety, crime prevention and its positive effect on mood. Not being able to see the stars or experience natural darkness were considered as the biggest disadvantages of artificial light. The conditions of lighting in different areas also influenced the respondents’ experiences: people living in the countryside did not feel insecure in dark places outside the cities and did not consider abundant lighting pleasant. They also felt that being able to experience natural darkness was important. Among other factors, nature orientedness, light sensitivity, environmental attitudes and gender strongly affected the views of the respondents. In the municipalities and forest industry enterprises, the lighting planning concentrated on territorial plans. All but one of the municipalities and enterprises had taken light pollution into consideration at some level at least, but the forms and means varied. In the future both municipalities and forest industry enterprises will invest more in LED technology. The results show that artificial light can cause inconvenience to people who live outside the brightly lighted areas and who were not particularly interested in light pollution. Behind the inconvenience and disturbance were mostly the experiences, habits, values and attitudes of the respondents. The municipalities and enterprises have a lot to improve when it comes to light pollution. They should, for example, invest in comprehensive lighting planning, avoid over-illumination and pay attention to suitable direction and positioning of the light fixtures. In the future, it is important to examine the public’s opinion and to map the landscape of lights at a local scale. This would help in finding the most suitable lighting solutions for different areas. In the opinion polls, the subjective characteristics affecting the views of the respondents should be taken into consideration. Research regarding the municipalities and enterprises should be directed to the areas where light pollution is not regulated, in order to gather information on motivation and implementation of the voluntary activities reducing light pollution.
-
(2010)Maatalouden ympäristöä kuormittava vaikutus tunnustetaan Suomessa jo laajasti. Keskeisin maata-louden ympäristökysymys on vesiensuojelu. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on pää-osin vesistöjen ravinnekuormitusta ja tärkeimmät ravinteet ovat typpi ja fosfori. Maatalouden ympä-ristöohjelmien myötä viljelykäytännöt ovat kehittyneet monessa suhteessa vesiensuojelun kannalta myönteisemmiksi. Vesiensuojelutavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet ja maatalouden ravinne-kuormituksen vähentämiseksi on tarpeen parantaa nykyisiä tai kehittää uusia ohjauskeinoja. Ravinnetaseet ovat maatalouden ympäristöohjelmassa viljelijöille vapaaehtoinen lisätoimenpide. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden kokemuksia ravinnetaseista ja saada heil-tä näkemyksiä uuden ravinnetasemallin perusteiksi. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon ravinnetaseet ympäristötuen lisätoimenpiteeksi valinneet viljelijät. Ravinne-taselaskelmat ovat käyttökelpoinen ja myös edullinen vaihtoehto maatalouden ravinnekuormituksen määrittämiseen verrattuna esimerkiksi kuormitusmittauksiin. Tutkimuksen ulkoisessa viitekehyksessä käsiteltiin maatalouden aiheuttamia positiivisia ja negatiivi-sia ympäristövaikutuksia. Maataloustuotanto aiheuttaa aina ympäristöhaittoja ja julkisen vallan ta-voitteena on löytää tasapaino, jossa maksimoidaan tuotannon aiheuttamien hyötyjen ja saastuttami-sen aiheuttamien kustannusten erotus. Taloudellisesti optimaalisen saastumisen ratkaisutavoista tutkimuksessa esiteltiin Pigoulainen veroratkaisu ja Coaselainen sopimusratkaisu. Tutkimuksen sisäinen viitekehys muodostui informaation talousteoriasta. Toimijoiden välistä tiedon epätasaista jakautumista kutsutaan epäsymmetriseksi informaatioksi, josta aiheutuvia ongelmia voidaan kuvata päämies-agentti teorialla. Haitallinen valikoituminen on epätäydellisen informaation aiheuttama ongelma, joka syntyy päämiehen ja agentin välille ennen sopimuksen tekoa. Epätäydel-lisen toiminnan aiheuttamaa ongelmaa kutsutaan moraalikadoksi ja ongelma syntyy sopimuksen teon jälkeen. Viljelijät voitiin tutkimustulosten avulla jakaa eri tavoin ympäristöön suhtautuviin asennetyyppeihin, jotka nimettiin perinteisiksi, voimaperäisiksi ja ympäristöaktiivisiksi viljelijöiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että viljelijät kokivat ravinnetaseet kohtuullisen tärkeänä ravinnekuormi-tuksen vähentämisen työkaluna. Toisaalta tutkimuksella ei löydetty selvää vastausta, miten tulevan ympäristöohjelmakauden mahdollinen ravinnetaseiden pakollisuus perustoimenpiteenä vaikuttaa viljelijöiden valintoihin. Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämisessä ravinnetaseiden merkitys tulee tulevaisuu-dessa kasvamaan. Tämän työn tulosten perusteella kiinnostaviksi jatkotutkimuksen aiheiksi nousivat ravinnetaseiden laajempi tarkasteleminen maatilojen pistekuormituksen ohjauskeinona sekä vesis-tökuormituksen ja ravinnetaseiden välisen yhteyden tarkempi selvittäminen.
Now showing items 1-3 of 3