Browsing by Subject "Etelä-Sudan"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tämä leksikaalisen semantiikan alaan kuuluva kielitypologinen tutkimus tarkastelee eteläsudanilaisten surmilaisten kielten nilosaharalaisiin kieliin kuuluvan Etelä-Sudanissa puhuttavan murlen kielen (ISO 639-3: mur) vedessä liikkumista kuvaavia verbejä. Tutkimuksessa verrataan murlen ilmaisutapoja systemaattisesti venäjän kieleen ja selvitetään, kuinka murlen verbit sijoittuvat leksikaalis-semanttiselle kartalle tarkasteltaessa neljää eri tapaa liikkua vedessä (uiminen, kelluminen, purjehtiminen ja ajelehtiminen). Tutkimusaineiston temaattinen analyysi ja järjestely tukeutuu laadullisen tutkimuksen puolistrukturoituun haastatteluun 15 esimerkkilauseen pohjalta. Materiaalin keräämiseen ja tulkitsemiseen sovelletaan alkuperäiskansatutkimuksen lähestymistapaa, jolla pyritään saavuttamaan mahdollisimman relevantti aineisto ja varmistamaan murlen puhujien osallistuminen heidän kieltään koskevaan tutkimukseen. Tutkielman aineisto käsittää 38 murlenkielistä esimerkkilausetta, joista 22 kerättiin murlea äidinkielenään puhuvan vertaistutkijan avustuksella Etelä-Sudanissa 6.11.–5.12.2020. Lisäksi 16 esimerkkiä sisältää katkelmia murle-heimon kertomuksista ja murlen kielelle käännetyistä teksteistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Moskovan leksikaalis-semanttisen ryhmän vuonna 2007 koordinoimaan laajempaan kielitypologiseen tutkimukseen vedessä liikkumiseen liittyvistä verbeistä yli 40 kielessä (https://linghub.ru/aquamotion/). Murlen kielestä kerätyt esimerkit laajentavat tutkimusta kahlaamista ja uppoamista kuvaaviin tilanteisiin. Tutkimustulokset osoittavat, että murlen kieli voidaan vedessä liikkumista kuvaavien verbien leksikaalis-semanttisten piirteiden tarkastelun perusteella sijoittaa vuoden 2007 tutkimuksessa esitetyllä kolmiportaisella asteikolla (rikas, keskinkertainen, köyhä) keskiryhmään. Murlen kielessä tavataan kuitenkin myös ns. köyhille kielille tyypillisiä piirteitä, esimerkiksi yleisten liikeverbien (tulla, mennä, työntää, saapua) käyttöä erityisverbien sijaan. Näiden tulosten valossa kielten jaottelu kolmeen ryhmään vaikuttaa riittämättömältä. Analyysi osoitti, että paitsi verbeillä myös lauseen syntaktisilla seikoilla, kuten sanajärjestyksellä, verbien aikamuodolla ja transitiivisuudella, kerrontaa tukevilla konjunktioilla ja kulttuurisidonnaisten sanojen käytöllä on tärkeä rooli semanttisten merkitysvivahteiden erottamisessa. Tutkimuksessa havaittiin yhtäläisyyksiä murlen kielen ja pohjoiskaukasialaisten abhaasin ja agulin kielten ja uralilaisen nganasanin kielen ilmaisutavoissa. Tutkielma tarjoaa tietoa vähän tutkitun afrikkalaisen kielen piirteistä 1980- ja 90-luvulla syntyneiden murle-heimon Laŋo-ikäryhmän miesten puheessa. Työ havainnollistaa joitakin eroavaisuuksia leksikon ja transitiiviverbien käytössä varhaisten antropologien ja lähetystyöntekijöiden keräämän lingvistisen aineiston ja tämän tutkimuksen välillä. Tutkimus valottaa pääasiassa karjanhoidosta toimeentulonsa saavan heimon sosioekonomisia ja ekologisia haasteita, joiden ratkaisemista viime vuosina paikallisten sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset rankkasateineen ja tulvineen ovat vaikeuttaneet. Tutkielman otsikon ilmaisu een looci tawan (’tulvat peittävät maan’) osoittaa, kuinka tilannetta kuvataan Piborissa. Tutkielma soveltuu kielentutkimuksesta ja kulttuurienvälisestä viestinnästä kiinnostuneelle venäjänkieliselle lukijalle sekä kenelle tahansa, joka hyödyntää alkuperäiskansatutkimuksen metodeja lingvistiseen ja etnografiseen tutkimukseen.
-
(2023)Tutkielmani käsittelee kolonialismin ja visuaalisen kulttuurin välistä yhteyttä ja visuaalisuuden luomaa koloniaalista valtaa Anglo-egyptiläisessä Sudanissa vuosien 1900-1930 välillä. Tänä aikana Sudan muuttui koloniaalisen hallinnon alla islamilaisesta Mahdiyyan valtiosta kahden maan, Iso-Britannian ja Egyptin, valtapelin keskelle jääväksi siirtomaaksi. Pelko mahdistisen vallankumouksen uudelleensyttymisestä vaihtui pelkoon sudanilaisten yhdistymishalusta Egyptin kanssa, kun Egypti itsenäistyi brittien vallan alta vuonna 1922. Tämä johti Sudanin pohjoisen ja eteläisen osan eristämiseen toisistaan ja vuoden 1924 vallankumoukseen Sudanissa. Vaikka Anglo-egyptiläinen Sudan syntyi Egyptin ja Iso-Britannian yhteishallintoalueeksi, brittiläisillä oli pyrkimys muokata Sudania omien tavoitteidensa mukaisesti länsimaalaistamalla maata, mutta myös pitämällä Sudania otteessaan siirtomaana sudanilaisten rodullistamisen kautta. Tekstilähteiden ohessa käyttämäni kuvalähteet täydentävät oman osansa imperialistisesta tarinasta ja kertovat brittiläisten imperialististen tavoitteiden ilmenemisestä. Etenkin eteläsudanilaisista luotiin mielikuvaa sivistymättöminä ja kykenemättöminä kehittämään maataan ilman brittiläisten maahan asettamaa hallintoa ja instituutioita, ja laajaa aluetta oli helpompi hallita jakamalla Sudan pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Ennen kuin 1940-luvulla varsinaisesti alkanut sudanisaatio loi taas yhteisiä päämääriä pohjoisen ja etelän yhdistämiseksi, brittiläinen kolonialismi oli ehtinyt jättää jälkensä sudanilaiseen yhteiskuntaan ja sudanilaisten mieliin. Käytän lähteinäni pääasiassa Durhamin yliopiston digitoimia valokuvia, joita tutkin semioottisen kuvantulkinnan kautta sekä Nicholas Mirzoeffin vastavisuaalisuuden käsitteen avulla havainnoidakseni koloniaalisen valtajärjestelmän merkityksiä. Visuaalisen vallan kautta luotiin tarinaa, jossa korostettiin brittiläisten erinomaisuutta siirtomaaisäntinä ja sudanilaisia alempiarvoisina. Kuvamateriaalin avulla synnytettiin mielikuvia, jotka tukivat koloniaalisen vallan oikeutusta, ja joilla pyrittiin luomaan ja hallitsemaan sudanilaisen hallinnon, talouden, ja elämäntapojen muutosten perustaa ja paikallisia ihmisiä länsimaalaisen koloniaalisen katseen objekteina vailla vastavuoroisuuteen pyrkivää vastavisuaalisuutta.
Now showing items 1-2 of 2