Browsing by Subject "Euroopan keskuspankki"

Euroopan keskuspankin toiminnassa viestinnän rooli on korostunut erityisesti 2010-luvulta alkaen ja esimerkiksi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde painotti viestinnän tärkeyttä, kun keskuspankki päivitti rahapoliittisen strategiansa kesällä 2021. Tämä maisterintutkielma tarkastelee Euroopan keskuspankin viestintää ja sen tapoja perustella rahapoliittista päätöksentekoa viestinnässään. Tutkielma esittelee teoreettisia lähtökohtia Euroopan keskuspankin viestinnän tarkasteluun laadullisesta tutkimusnäkökulmasta. Keskuspankkien viestintää käsittelevä tutkimuskirjallisuus ja viestinnän tutkimuksen strategisen viestinnän teoria muodostavat tutkielman teoreettiset lähtökohdat. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan keskuspankin neuvoston rahapoliittisia päätöksiä käsittelevistä kahdeksasta tiedotustilaisuudesta, joita tarkastellaan laadullisin tutkimusottein. Tutkielman analyysiosiossa käytetään tutkimusmenetelmänä kehysanalyysia, jonka avulla kartoitetaan EKP:n tapoja kehystää omassa viestinnässään rahapoliittista päätöksentekoa ja sen perusteluja. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan sitä, millaiselle viestinnän strategiselle ajattelulle Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa koskeva viestintä perustuu. Tutkielmassa tehdyn kehysanalyysin perusteella Euroopan keskuspankki hyödyntää viestinnässään viittä kehystämistapaa, kun se perustelee rahapoliittista päätöksentekoa. Aineistosta tulkitut kehykset on nimetty ongelman kehykseksi, poikkeuksen kehykseksi, toiminnan kehykseksi, oikeutuksen kehykseksi ja tavoitteiden kehykseksi. Kehykset painottivat erilaisia Euroopan keskuspankin rahapoliittisen päätöksenteon perusteluita, jotka vaihtelivat muun muassa vallitsevan taloustilanteen mukaan ja Euroopan keskuspankin toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaan. Tulosten perusteella voidaan esittää, että Euroopan keskuspankki kehystää viestintäänsä sen mukaan, millaisia ongelmia taloudessa on havaittavissa, millaisia toimia siltä odotetaan ja millaiseen toimintaan sillä on mahdollisuudet. Usein kehystämisen taustalla on pyrkimys sitoa rahapoliittisen päätöksenteon perustelut Euroopan keskuspankin mandaattiin, jolloin viestintä näyttäytyy strategisesti EKP:n legitimiteettiä tukevana toimintana. Havaintoa osaltaan selittää Euroopan keskuspankkiin kohdistunut julkinen kritiikki, jonka mukaan keskuspankin toimintaa ja mandaattia on kyseenalaistettu erityisesti finanssikriisin, eurokriisin ja koronapandemian aikaisen talouskriisin jälkeen.