Browsing by Subject "Euroopan komissio"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2020)Teknologinen murros on mahdollistanut teollisuusyhteiskuntien siirtymän kohti uudentyyppisiä datayhteiskuntia. Muutoksessa on kyse monitasoisesta ja dynaamisesta sosiaalisesta ilmiöstä, joka järjestää uudelleen yhteiskuntien rakenteita, toimintaperiaatteita ja sosiaalisia suhteita. Tutkielma tarkastelee kriittisesti Euroopan komission vuosien 2010-2020 välillä kommunikoimaa visiota eurooppalaisen datayhteiskunnan tulevaisuudesta ja tavoitteista. Komission mukaan uuden teknologiaekosysteemin ja digitaalisen poliittisen talouden muodostamalla digitaalisella toimintaympäristöllä sekä sen tuottamalla datalla on strateginen merkitys Euroopan tulevaisuudelle. Tutkielma selvittää 1) millaista visiota komissio kommunikoi eurooppalaisen datayhteiskunnan tulevaisuudesta ja miten digitaalisen toimintaympäristö, sen eri osatekijät ja toimijat merkityksellistetään tavoitteiden määrittelyn yhteydessä, sekä 2) millaisille ideoille komission visio perustuu ja millaisia ideationaalisia elementtejä hyödynnetään sen kerronnallistamisen yhteydessä. Tutkielmassa omaksutaan ideationaalisesti suuntautunut kriittisen poliittisen talouden ja teknologian tutkimuksen holistinen lähestymistapa, jonka apuna analyysin yhteydessä hyödynnetään narratiivista politiikkakehystä (NPK). Teoreettiset lähtökohdat kyseenalaistavat datayhteiskuntien kehitysprosessien luonnollisuuden ja deterministisyyden, osoittamalla niiden olevan valintojen seurausta, joiden taustalla vaikuttavat ideoiden tuottamat oletukset ja kuvitelmat kehityksen seurauksista ja haluttavuudesta. Tämä mahdollistaa datapolitiikkaa ohjaavan vision haastamisen sekä sen etujen ja mahdollisuuksien, haittojen ja kustannusten kriittisen arvioinnin. Primääriaineiston muodostavien komission politiikkadokumenttien (33kpl) ja ehdotusten pohjalta annetun lainsäädännön (3kpl) yhteydessä tunnistettujen politiikkanarratiivien laadullinen analyysi ja kriittinen arviointi auttaa tarkastelemaan, miten komissio kerronnallistaa datayhteiskuntien muutoksen osatekijöiden ja toimijoiden merkitystä sekä näiden välisiä suhteita. Kerronnallistamisen kautta selviää, miten komissio luo talouteen, teknologiaan ja edistykseen yhdistyvien kuvitelmien välityksellä käsitystä yhteiskunnalliseen muutoksen liittyvistä jaetuista tavoitteista ja yhteisestä hyvästä. Analyysin keskiössä ovat tavat, joilla komissio rajaa ja merkityksellistää datafikaatioon liittyvän poliittisen projektin yhteydessä digitaalisen toimintaympäristön historialliset kehitysprosessit, objektit ja subjektit politiikan, hallinnan ja julkisen keskustelun kohteeksi. Analyysin perusteella komissio on omaksunut positivistiselle epistemologialle, talousliberaalille uskomusjärjestelmälle ja dataimperatiiville perustuvan teknoutopistisen kuvitelman moderniudesta, joka rajaa datapolitikan tavoitteet teknologisen determinismin, Big data -paradigman ja valvontakapitalismin talouslogiikan saneleman instrumentaalisen rationaliteetin edellyttämän digitaalisen hallinnan toiminnoiksi. Datapolitiikan tarkoitus ei ole muuttaa vallitsevan järjestelmän logiikkaa tai sen kehityssuuntaa vaan 1) mahdollistaa oikeanlainen toiminta ja 2) rajoittaa haittavaikutuksia. Taustalla on uskomus Big Datan, markkinoiden ja digitaalisen hallinnan muodostaman kolminaisuuden ongelmanratkaisukyvystä, joka takaa datayhteiskuntien tehokkuuden, talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen. Kehityssuunta ei ole ongelmaton, ja on johtamassa valvontayhteiskuntien syntymiseen. Yhteistuotannolliset palautesilmukat legitimoivat datafikaation kiihdyttämistä ja luonnollistavat valvontakehitystä, normalisoimalla prosessit osaksi modernien datayhteiskuntien elämää. Datan sekä sitä tuottavien subjektien ja objektien arvouttamisprosessit noudattavat vallitsevan talousjärjestelmän imperatiiveja, jotka ovat usein ristiriidassa demokraattisten arvojen kanssa. Hallitsevan vision rajattu ja itseään vahvistava episteeminen positio hankaloittaa vaihtoehtoisten kuvitelmien esittämistä ja uusien ideoiden syntymistä, mikä lisää kehityksen determinististä luonnetta ja tulkintaa sen väistämättömyydestä. Vaihtoehtoja on olemassa, mutta niiden tekeminen kilpailukykyiseksi edellyttää yhteiskunnallista painetta ja poliittista halua muuttaa nykyistä järjestystä.
-
(2012)Pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan komission julkisuuskuvaa suomalaissa sanomalehdissä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälainen julkisuuskuva Euroopan komissiolla on Suomessa, onko uutisoinnissa havaittavissa aluekohtaisia eroja ja millaisia tulkintakehyksiä uutisoinnista on havaittavissa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan julkisuuden ja mediajulkisuuden suhdetta sekä julkisuuskuvan, imagon ja maineen käsitteitä. Tutkimuksessa on käytetty sisällön erittelyä yleiskuvan muodostamiseen aineistosta sekä kehysanalyysia aineiston laadulliseen analyysiin. Tutkielman aineisto sijoittuu aikavälille 1.1.2011 – 31.3.2011 ja se on kerätty Euroopan komission Suomen edustuston toimesta. Aineisto koostuu 413 sanomalehtikirjoituksesta, jotka käsittelevät Euroopan komissiota. Aineistoon lukeutuu uutiskirjoituksia kuudesta suomalaisesta sanomalehdestä: Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Maaseudun Tulevaisuus ja Kauppalehti. Sisällönerittelyn avulla on tarkasteltu uutisten määrää, aihepiiriä, tyyppiä ja toimijoita, yleissävyä sekä komission roolia. Havaintojen perusteella sanomalehtien välillä esiintyy merkittäviä eroavaisuuksia. Uutisointia tapahtuu huomattavasti eniten eteläisen Suomen sanomalehdissä kun taas muissa sanomalehdissä uutisointi jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin osa uutisoinnista on sävyltään neutraalia. Sävyltään positiivisten uutisten määrä on suurempi kuin negatiivisten, jolloin uutisoinnin voi kuvata olevan positiivissävytteistä. Uutisissa korostuu komission rooli vahvana vallankäyttäjänä. Kaikkein eniten komissio profiloituu toiminnassaan talouden sekä maaseudun asioiden hoitamisessa. Aineistosta on mahdollista havaita kolme eri tulkintakehystä, jotka ovat hallinta-, altruismi- sekä byrokratia-kehys. Hallinnan kehys on kehyksistä dominoivin sekä myös ilmiselvin. Hallinta -kehyksen kautta luodaan kuvaa komissiosta 'poliisimaisena' ja valvovana toimijana. Altruismi –kehys on kaikkein harvinaisin. Altruismi –kehys luo kuvaa komissiosta pyyteettömänä hyväntekijänä ja suojelijana. Virkamieskehys on kaikkein vaikeimmin havaittavissa. Virkamies –kehyksessä korostuu komission monimutkainen sekä byrokraattinen luonne, jonka myötä komissio esitetään monimutkaisena, myötätunnottomana koneistona. Havaintojen pohjalta on mahdollista todeta, että Euroopan komission julkisuuskuva suomalaisissa sanomalehdissä on sen omasta näkökulmasta todella onnistunut. Julkisuuskuva on suurelta osin neutraali, painottuen kuitenkin positiiviseen päin. Komissio esitetään uutisoinnissa vahvana toimijana erityisesti talous- ja maatalousasioiden hoitamisessa.
-
(2020)Euroopan unionia syytetään usein demokratiavajeesta eli demokraattisen vastuun puutteesta kansalaisia kohtaan. Demokratiavaje merkitsee kansalaisista etääntymistä, yhteisen ja koherentin politiikan puuttumista ja usein myös julkisuusvajetta eli päätöksenteon ja kansalaiskeskustelun läpinäkymättömyyttä. Ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden esteinä voidaan nähdä eurooppalaisten suuri diversiteetti, kuten erilaiset identiteetit ja lukuisat eri kielet. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, miten Euroopan komission viestintästrategiassa esiintyvät eurooppalaisen julkisuuden ideaalit toteutuvat Instagramissa. Komission viestintästrategia ihannoi habermasilaisia keskustelun ideaaleja korostaen demokraattisen kansalaiskeskustelun tärkeyttä. Se esittelee kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka nousevassa eurooppalaisessa julkisuudessa kansalaisten ääni pääsee kuuluviin ja komissaarit voivat olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Instagram on valikoitunut tutkimuksen kohteeksi siksi, että se on yksi maailman suosituimmista sosiaalisista medioista ja erityisesti nuorten käyttäjien suosiossa. Instagramia on tutkittu vain vähän organisaatioviestinnän ja poliittisen viestinnän alustana, ja valtaosa tutkimuksesta on painottunut yksittäisiin käyttäjiin. Tutkielmassa havaitaan, että Instagramissa ei juuri synny aitoa kansalaiskeskustelua: suurin osa kommenteista ei tuo keskusteluun lisäarvoa eikä komissio itse ole aktiivisesti keskustelussa mukana. Aineisto osoittaa, että komission strategiassa esiintyviä habermasilaisia ideaaleja on vaikea toteuttaa käytännössä, eivätkä ne välttämättä sovi sosiaalisten medioiden toimintaympäristöön. Kansalaisten tavoittaminen sekä rationaalisen keskustelun puute ovat edelleen Euroopan julkisuusongelman ytimessä. Tutkielma ehdottaa, että julkisuutta tulisi kenties ymmärtää uusilla tavoilla Habermasin kritiikin kautta esimerkiksi Mckeen postmodernin julkisuusteorian tai Mouffen kiistelevä moniarvoisuuden kautta.
-
(2020)This thesis presents and analyses the effectiveness of the EU-China human rights dialogue between 1995 and 2004. The thesis has three research questions. 1) What were the objectives of the European Union for the dialogue? 2) Using the objectives identified in question 1, was the dialogue effective, i.e. were there concrete developments on the ground concerning the human rights situation in China? 3) What were the economic reasons behind the failure of the human rights dialogue? The research is conducted using ordinary qualitative techniques of historical inquiry, mainly source criticism and critical examination of the source material. Source pluralism is also used by using documents and source material from many different sources. The thesis begins with a short introduction to the history and importance of human rights in the context of the Western World and especially the EU. The first research question is addressed by using documents of the European Commission and the Council of the European Union. Consequently, eight “special areas” or benchmarks that the EU identified for its own assessment of the dialogue are presented. The situation on the ground is analysed by using material from three different sources. First, annual human rights reports written by two Western NGOs, Amnesty International and Human Rights Watch. Second, for the point of view of the Chinese state, Chinese governmental White Papers on human rights are used. Third, the viewpoint of the EU is assessed by using a partially declassified Council assessment report on the dialogue from 2004. The final research question focuses on the growth of the Chinese economy and the trade between China and EU Member States in the years 1995 to 2004. This is done by using data from the World Bank Group, the International Monetary Fund and Eurostat. To showcase the growing trade between EU Member States and China, two specific products, “saddles for cycles” and “microwave ovens” are analysed. Moreover, imports from Japan, the main regional rival for China, are used as a point of comparison. The thesis concludes, on the basis of the reports of Western NGOs and the EU, that by 2004 the dialogue had not achieved desired progress on the “special areas” set by the EU, i.e. the dialogue was a failure. The Chinese viewpoint, however, presents China as a champion of human rights. Economic reasons were the major cause behind the failure. Individual EU Member States did not want to endanger their economic ties with China due to human rights concerns. Between 1995 and 2004, the growth of the Chinese economy was phenomenal, especially compared to other major global economies at the time. At the same time China became one of the main trade partners for EU Member States. This was especially true in the case of goods imported to the EU from China.
-
(2021)Keväällä 2020 Euroopassa levinnyt koronaviruspandemia vaikutti jokaiseen EU:n jäsenmaahan. Se jätti jälkensä erityisesti jäsenmaiden talouteen. Euroopan komissio esitteli keväällä 2020 NextGenerationEU-elpymisvälineestä ja EU:n pitkän aikavälin talousarviosta muodostuvan elpymispaketin, jonka avulla unionin ja sen jäsenmaiden taloudellista elpymistä voitaisiin helpottaa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Euroopan komission elpymispakettiin liittyvää viestintää eurooppalaisen identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisilla retorisilla keinoilla Euroopan komissio rakentaa eurooppalaista identiteettiä viestinnässään Euroopan unionin yhteisestä elpymisvälineestä? Tämä tutkimus nojaa eurooppalaisen identiteetin tutkimukseen. Eurooppalainen identiteetti on kollektiivinen identiteetti, joka perustuu joko käsitykseen kuulumisesta EU:n poliittiseen yhteisöön tai samastumiseen muihin eurooppalaisiin. Tässä tutkimuksessa hyväksytään käsitys eurooppalaisen identiteetin konstruktivistisesta rakentumisesta, jonka mukaan kollektiiviset identiteetit ovat neuvoteltavissa ja muuttuvat kanssakäymisessä. Kriisitilanteet tarjoavat hetken, jolloin kollektiivisten identiteettien on todettu muuttuvan erityisen nopeasti. Tutkimuksen aineistona toimii kolme elpymisvälineeseen liittyvää viestintädokumenttia: Euroopan komission muille EU:n instituutioille osoittama tiedonanto, lehdistötiedote sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Euroopan parlamentissa pitämän puheen kirjallinen ja suullinen versio. Tutkimuksen menetelmä on retorinen analyysi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kriisitilanteessa Euroopan komissio käytti elpymispakettia käsittelevässä viestinnässään hyvin paljon erilaisia eurooppalaista identiteettiä vahvistavia retorisia keinoja, jotka kattoivat tunteisiin, järkeen ja puhujan luotettavuuteen vetoavat keinot. Aineistossa rakennetun eurooppalaisen identiteetin suostuttelevuus perustui muun muassa kriisitilanteen mahdollistamien kansallistarinoita mukailevien narratiivien käyttöön, me vastaan muut -asetteluun, EU:n jaettuihin arvoihin ja unionin taloudelliseen näkökulmaan. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemman tutkimuksen käsityksiä eurooppalaisen identiteetin rakentumisesta. Toisaalta tulokset haastavat myös joitain aiemmassa tutkimuksessa esitettyjä näkemyksiä, kuten ajatusta eurooppalaisesta identiteetistä epätunteellisena identiteettinä. Analyysi osoittaa komission käyttäneen runsaasti myös tunteisiin vetoavaa retoriikkaa elpymispaketista viestiessään.
-
(2022)Tämän maisterintutkielman tutkimuskohteena on eurooppalaisen identiteetin rakentaminen eurooppalaisen poliittisen eliitin toimesta. Tätä tutkittiin komission puheenjohtajien vuosittaisten Unionin tila -linjapuheiden kautta ja tutkielmassa pyrittiin erityisesti selvittämään, millä tavalla identiteetti ja arvot tulevat komission puheenjohtajien puheissa esiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten komission puheenjohtaja muuten strategisesti muokkaa ja kehystää EU-keskustelua, ja onko tämä muuttunut poliittisen kontekstin muutosten ja puheenjohtajavaihdosten myötä. Tutkielman aineisto koostuu Euroopan unionin tila -puheista vuosilta 2010–2021. Unionin tila -puhe on vuosittain Euroopan komission puheenjohtajan pitämä linjapuhe, jossa hän pohjustaa ja esittelee Euroopan parlamentille komission työohjelmasta vuoden poliittiset painopisteet, tulevan vuoden prioriteetit sekä uudet keskeisimmät aloitteet. Postfunktionalistinen Euroopan integraation teoria muodostaa tutkielman teoreettisen viitekehyksen. Edeltävistä Euroopan integraation teoriasuuntauksista poiketen postfunktionalistinen integraatioteoria sisältää ajatuksen eurooppalaisen tai EU:n yhteisestä identiteetistä integraation selittäjänä. Tutkimuksen analyysimenetelmä taas on kaksiosainen. Ensin aineisto käytiin läpi teemoitellen niin, että aineistosta tunnistettiin tutkimuskohteen kannalta mielenkiintoisia mainintoja, jotka lajiteltiin teemoittain. Tämän jälkeen analyysiä syvennettiin kehysanalyysillä, joka sopii syvempien merkityssisältöjen etsimiseen ja strategisen poliittisen keskustelun tai todellisuuden jäsentämisen tarkasteluun, sillä poliittinen keskustelu sisältää aina kilpailevia narratiiveja. Kehykset rakentavat sosiaalista maailmaa ja kehystämällä valitaan havaitusta todellisuudesta jokin puoli, jota korostetaan. Analyysin perusteella komission puheenjohtajan puheissa on havaittavissa teoreettisen viitekehyksen mukainen ajatus eurooppalaisesta identiteetistä. Tämä kehys on yhdessä talouden ja tehokkuuden kehyksen sekä globaalin toimijuuden kehyksen kanssa hallitsevimpia komission puheenjohtajien käyttämiä kehyksiä. Poliittinen konteksti myös vaikuttaa käytettyjen kehysten esiintyvyyteen. Lisäksi havaittavissa on aikaisemmankin kirjallisuuden tunnistama havainto siitä, että eurooppalaiset instituutiot ja poliittinen eliitti pyrkivät rakentamaan uutta, jälkinationalistista kansallisidentiteettiä alleviivaamalla yhteisesti jaettua arvomaailmaa. Analyysin avulla on myös todettavissa, että identiteetin rakentamista ja EU-keskustelun kehystämistä eurooppalaisuuden, yhteisen identiteetin ja arvopohjan kautta tapahtuu.
Now showing items 1-6 of 6