Browsing by Subject "Exercise"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Johdanto: Virvoitusjuomien käyttäjien tutkimus tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää mm. kohdennettaessa ja kehitettäessä virvoitusjuomien käyttöön vaikuttamaan pyrkiviä kansanterveydellisiä interventioita. Virvoitusjuomien käyttöön yhdistyvistä sosioekonomisista tekijöistä, elämäntapatekijöistä sekä psykologisista tekijöistä on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Liikunnallisuuden yhteydestä virvoitusjuomien käyttöön on kuitenkin aikaisemmin julkaistu vain yksi pienehkö tutkimus, jossa liikunnallisuus ei ole ollut yhteydessä virvoitusjuomien käyttöön. Toisaalta runsas virvoitusjuomien käyttö yhdistetään tiettyihin (nuorten) alakulttuureihin, esimerkiksi nörttikulttuuriin, jota leimaa kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan. Kuitenkaan tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien käyttöön ei ole aikaisemmin tutkittu pitkittäisasetelmassa. Pyrimme siten selvittämään, miten tieteellinen kiinnostuneisuus ja liikunnallisuus 16-vuotiaina yhdistyvät virvoitusjuomien käyttöön 25-vuotiaina ja onko tieteellisellä kiinnostuneisuudella ja liikunnallisuudella yhteisvaikutuksia. Menetelmät: Käytössämme on vuosina 1975–1979 Suomessa syntyneistä kaksosista kyselylomakkeilla koostetun Nuorten kaksosten terveystutkimuksen (FinnTwin16) aineisto. Käytimme logistista regressiota selvittääksemme liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuneisuuden yhteyttä virvoitusjuomien päivittäiseen käyttöön. Vakioimme tuloksemme lähtötasolla mitatuilla painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Analysoimme erikseen sokerilla ja keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat. Tulokset: Lopulliseen analyysiimme päätyi 1717 miestä ja 2070 naista. Miehet olivat selvästi tieteellisesti kiinnostuneempia ja liikunnallisempia kuin naiset ja he myös käyttivät enemmän sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. Naiset kuluttivat enemmän keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia. Sekä yksi- että monimuuttujamallissa tieteellinen kiinnostuneisuus suojasi sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä (miehillä kerroinsuhde (OR) 0,77, 95 % luottamusväli (CI) 0,69–0,86 ja naisilla OR 0,79 95% CI 0,65–0,94). Keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien käyttöön sillä ei puolestaan ollut yhteyttä. Liikunnallisuudella ei ollut yhteyttä kummankaan virvoitusjuomatyypin kulutukseen ja tieteellinen kiinnostuneisuus vaikutti miesten keskuudessa samalla tavalla kaikkien eri tavalla liikunnallisten keskuudessa kun taas naisilla suojaava yhteys heikkeni 2-3 kertaa viikossa liikkuvien keskuudessa verrattuna sitä useammin tai sitä harvemmin liikkuviin. Johtopäätökset: Tuloksiemme mukaan tieteellinen kiinnostuneisuus 16-vuotiaana suojaa sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien käytöltä 25-vuotiaana, vaikka malli vakioitaisiin lähtötason painoindeksillä ja vanhempien koulutuksella. Miesten keskuudessa emme havainneet viitteitä tilastollisesta yhteisvaikutuksesta liikunnallisuuden ja tieteellisen kiinnostuksen vaikutuksien välillä, mutta naisten kohdalla sellaisen mahdollisuutta emme voi täysin poissulkea.
-
(2020)Liikkumattomuus ja ylipainoisten määrä ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, mikä on lisännyt sairastumisriskiä useisiin sairauksiin. Hyvä sydän ja verenkiertoelimistön kunto laskee sairastumisen riskitasoa tehokkaasti ja liikunnan määrän lisäämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Tässä tutkielmassa selvitetään liikunnanohjauksen syvyyden vaikutusta suorituskykyä kuvaaviin muuttujiin, ja se on osa laajempaa Motivation Makes The Move! -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ylipainoon ja liikkumattomuuteen puuttuva interventio. Tutkimusaineisto (n=42) koostuu 18-40 -vuotiaista huonokuntoisista henkilöistä, jotka on jaettu kolmeen yksilöllisyydeltään eritasoista liikunnanohjausta saavaan ryhmään. Ryhmistä yksi sai yleiset liikuntasuositukset, toinen epäsuoraan polkupyöräergometritestiin ja kolmas suoraan testiin perustuvat yksilölliset liikuntaohjeet. Mobiiliterveysteknologiaa hyödynnettiin interventiossa. Koehenkilöille tehtiin laajat terveys- ja kuntoselvitykset intervention alussa ja kolmen kuukauden kohdalla, johon seuranta-aika tämän tutkielman osalta päättyi. Maksimaalisen hapenottokyvyn ja ventilaatiokynnyksien muutoksia intervention aikana verrattiin ryhmittäin ja myös lähtötason vaikutusta muutoksiin analysoitiin useiden eri tilastollisten testien avulla. Lisäksi tutkittiin harjoittelumäärän suhdetta hapenottokykyyn. Kolme kuukautta kestävä itsenäisesti terveysteknologia-avusteisesti toteutettu interventio vaikuttaisi olevan tehokas vain kaikista huonokuntoisimmilla. Yleisillä liikuntasuosituksilla ei saavuteta tehokasta interventiota, vaan se vaatii vähintään epäsuoran polkupyöräergometritestin perusteella tehdyn yksilöllisen liikuntaohjeistuksen. Suoran testin avulla tehokkuus voidaan ylettää hyväkuntoisempiin henkilöihin. Hapenottokyvyn nousu tukee myös ventilaatiokynnysten nousua, mutta ei ole sen edellytys. Viikossa yli 159 minuutin ajan liikkuvilla hapenottokyky nousi neljä kertaa todennäköisemmin kuin muilla. Tutkimus antoi näyttöä yksilöllisen liikuntaintervention tehokkuudesta ja vaadittavasta yksilöllisyyden tasosta. Jatkossa se auttaa vastaavanlaisen liikuntaintervention suuntaamisessa oikealle kohderyhmälle ja tuo konkretiaa vaadittaviin harjoittelumääriin. Tutkimuksen rajoituksiksi muodostuivat melko pieni otoskoko ja muuttujien suuri keskihajonta aineistossa.
Now showing items 1-2 of 2