Browsing by Subject "F. Scott Fitzgerald"

Pro gradu-tutkielmassani analysoin kahden eri mielenterveyden häiriön representaatiota poikkeavuutena yhdysvaltalaisissa romaaneissa 'Tender Is the Night' (F. Scott Fitzgerald) ja 'The Marriage Plot' (Jeffrey Eugenides). Tarkastelen sitä, kuinka skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö kuvataan Nicole Diverin ja Leonard Bankheadin henkilöhahmojen kautta, ja analysoin ovatko nämä tulkinnat realistisia vai rakentuvatko ne stereotypioiden varaan. Analyysi ja terminologia pohjautuvat vammaistutkimuksen, sukupuolentutkimuksen sekä jälkistrukturalismin teorioihin, joita käytän tekstikeskeisen tulkinnan rinnalla. Tutkielmani osoittaa, että kummankin kirjailijan lähtökohtana mielenterveyden häiriöstä kärsivän hahmon esittämisessä on lääketieteellinen malli. Tässä mallissa psykiatrisen hoidon tavoitteena on potilaan parantuminen fyysisestä sairaudesta. Kummatkin teokset myös kuvaavat sitä, kuinka mielenterveyden häiriön määritelmä on aikaan sidottu sosiaalinen konstruktio, johon vaikuttavat syrjintä ja sosiaaliset normit. Väitän tutkielmassani, että Fitzgeraldin luonnehdinta skitsofreniasta on osin epärealistinen ja kärsii skitsofreenikon oman näkökulman puutteesta. Tämä on osittain seurausta hahmon alistetusta asemasta naisena patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Eugenideksen luonnehdinta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on moniulotteisempi, mutta kärsii myös ylikorostetuista stereotypioista. Kumpaakin teosta yhdistää niiden kriittinen ääni psykiatrian kaupallisuutta ja valtaa, sekä diagnostisoivaa lääketieteellistä katsetta (the medical gaze) vastaan, vaikkakin Fitzgerald kuvaa aikaa, jolloin farmakologia ei ollut vielä mullistanut psykiatrista hoitoa. Fitzgerald kuvaa skitsofreniasta parantumisen symbolisesti emansipaationa naisen alistetusta asemasta, kun taas Eugenides rakentaa mieshahmolleen samanaikaisesti traagisen ja sankarillisen kohtalon. Analyysini loppupäätelmä on, että näiden todellisten mielenterveyden häiriöiden representaatiot kyseisessä kirjallisuudessa voivat osaltaan vaikuttaa lukijan mielipiteisiin ja uskomuksiin skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Tästä syystä ei ole yhdentekevää millaisen kuvan kirjailijat luovat näistä sairauksista, joita he käyttävät jännitteen luomiseen normaalin ja poikkeavan välillä. Poikkeaminen mielenterveyden normista kuvataan osittain myös vahvuutena tai rikkautena, mikä tasapainottaa pääosin traagista kuvaa henkilöhahmoista ja mielenterveyden häiriöistä.