Browsing by Subject "Fatal toxicity"

Tutkielmassa kerättiin ja analysoitiin aineistoa psykoosilääkkeiden ja masennuslääkkeiden aiheuttamista myrkytyskuolemista vuosina 2016–2018 Suomessa. Tutkielmassa tarkastellut lääkeaineet valittiin siksi, että oikeuskemialliset tutkimukset ovat osoittaneet niiden lukeutuvan myrkytyskuolemien merkittävimpien aiheuttajien joukkoon. Eri psykoosi- ja masennuslääkkeiden aiheuttamia myrkytyskuolemia arvioitiin Fatal Toxicity Index (FTI) – käsitteen perusteella. FTI laskettiin jokaiselle tutkitulle lääkeaineelle jakamalla lääkeaineen aiheuttamien myrkytyskuolemien lukumäärä kyseisen lääkeaineen kulutuksella. Lääkeaineen kulutus ilmoitettiin WHO:n kansainvälisesti määrittelemän vuorokausiannoksen (DDD, Defined Daily Dose) avulla. Lääkeaineiden aiheuttamien myrkytyskuolemien suhde niiden kulutukseen antaa tärkeää tietoa lääkeaineisiin liittyvästä myrkytyskuoleman riskistä. Tutkimusaineiston myrkytyskuolemien lukumäärät sekä luokitellut kuolinsyyt vuositasolla saatiin oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeustoksikologiayksikön tietokantaan tallennetuista tiedoista. Tiedot eri lääkeaineiden keskimääräisestä kulutuksesta vuositasolla saatiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sivuilta. Tiedot Suomen asukasluvusta eri vuosina ovat peräisin Tilastokeskukselta. Aineistossa oli tarkasteltavana 13 psykoosilääkettä ja 18 masennuslääkettä. Psykoosilääkkeiden aiheuttamia myrkytyskuolemia kirjattiin yhteensä 136 ja masennuslääkkeiden aiheuttamia myrkytyskuolemia 152 vuosina 2016–2018. Myrkytyskuolemat jakautuivat kolmeen eri kuolemanluokkaan: tapaturma, itsemurha ja epäselvä. Suurin osa myrkytyskuolemista oli itsemurhia. Tutkielmassa tarkastellulla aikavälillä 2016–2018 suurimmat FTI-arvot havaittiin seuraavilla lääkeaineilla: psykoosilääkkeissä levomepromatsiini, sulpiridi ja klooriprotikseeni, masennuslääkkeissä klomipramiini, doksepiini ja trimipramiini. Laskettujen FTI-arvojen pohjalta voidaan arvioida lääkeaineiden myrkyllisyyttä saman lääkeryhmän sisällä sekä eri lääkeryhmien välillä. Tutkielman tuloksilla on merkitystä arvioitaessa potilaalle sopivaa psykoosi- tai masennuslääkitystä sekä määritettäessä mahdollista seuraavaa saman lääkeaineryhmän lääkettä, kun potilaan lääkitystä vaihdetaan.