Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Finanssioikeus"

Sort by: Order: Results:

  • Sijoitusrahastolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset rahastojen rinnastamiseen 
    Lahtinen, Sami (2020)
    Ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien osinkotulojen verotus perustuu siihen, mihin suomalaiseen toimijaan ne voidaan kansallisen verolainsäädäntömme mukaan rinnastaa. Rinnastamisen edellytykset eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset, minkä takia asia joudutaankin usein ratkaisemaan tapauskohtaisesti ennakkoratkaisupyyntöä, lähdeverokorttihakemusta tai lähdeveron palautushakemusta käsiteltäessä. Sijoitusrahastolainsäädännön uudistuksen yhtenä pyrkimyksenä olikin selventää tilannetta. Sijoitusrahastolainsäädännön uudistuksen yhteydessä uudistettiin sijoitusrahastolakia, tuloverolakia sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Uusi sijoitusrahastolaki korvasi vanhan sijoitusrahastolain. Uudessa TVL 20 a §:ssä määritellään aiempaa tarkemmin sijoitusrahaston verovapauden edellytykset. Tämän lisäksi lakiuudistuksen yhteydessä lisättiin myös koti-maiseen lainsäädäntöömme alarahastoja koskevaa sääntelyä. Lainsäädännön lisäksi sijoitusrahastojen rinnastamisessa tulee ottaa huomioon EU:n oikeuslähteet ja oikeuskäytäntö. Yhtenä ongelmakohtana voidaankin pitää sitä, että tiettyjen sijoitusrahastodirektiivin mukaisten rahastojen on katsottu rinnastuvan suoraan suomalaiseen sijoitusrahastoon ja näin ollen saavan verovapauden osinkotuloihin, kun taas toisten sijoitusrahastodirektiivin mukaisten rahastojen ei ole katsottu rinnastuvan suomalaiseen sijoitusrahastoon. Niinpä EUT saattaakin joutua vielä arvioimaan sitä, onko näissä tapauksissa kyse pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksista. Tutkielman aikana pyritäänkin selventämään niitä edellytyksiä, joiden perusteella ulkomainen sijoitusrahasto voidaan rinnastaa suomalaiseen sijoitusrahastoon, sekä sitä, miten sijoitusrahastolainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet näihin edellytyksiin. Tutkielmassa käydään läpi sopimusperusteisten, läpivirtaavien, sijoitusyhtiömuotoisten ja trustimuotoisten rahastojen rinnastamisen edellytyksiä, sekä arvioidaan sitä, miten EUT:n oikeuskäytäntö vaikuttaa esimerkiksi uuden TVL 20 a §:n soveltamiseen. Tutkielmassa käydään läpi kotimaista oikeuskäytäntöä sekä kansainvälistä oikeuskäytäntöä, jolla on nähty olevan tarpeeksi läheinen liityntä nyt käsiteltävänä olevaan aiheeseen. Oikeuskäytännön avulla pyritään tuomaan esiin niitä edellytyksiä, joiden perusteella ulkomainen sijoitusrahasto on rinnastettavissa suomalaiseen sijoitusrahastoon, sekä arvioimaan sitä, miten TVL 20 a §:ää tulisi käsitellä EU-oikeuden kannalta.
  • Yhteissijoitusyritysten rinnastaminen ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaikutus rinnastettavuusarviointiin 
    Keskinen, Alina (2021)
    Sijoitusrahastodirektiivillä on sovitettu yhteen yhteissijoitusyrityksiä koskevat Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännöt. Yhteensovittaminen on perustunut tarpeelle sekä lähentää yhteissijoitusyritysten välisen kilpailun edellytyksiä EU:n tasolla että taata tehokas ja yhdenmukainen suoja erityisesti ei-ammattimaisille sijoittajille. Direktiivi mahdollistaa yhteissijoitusyritysten perustamisen kolmen eri oikeudellisen muodon perusteella. Yhteissijoitusyritys voidaan perustaa sopimusoikeudellisten säännösten, trusteja koskevien säännösten tai yhtiöjärjestyksen nojalla. UCITS-direktiivi ei kuitenkaan edellytä, että jäsenvaltiot mahdollistavat kansallisissa lainsäädännöissä jokaisen UCITS-direktiivin mukaisen oikeudellisen muodon yhteissijoitusyritykselle. Suomessa yhteissijoitusyritys voidaan perustaa ainoastaan sopimusperusteiseen muotoon. Näin ollen Suomen lainsäädäntö ei tunnista trust-muotoisia rahastoja tai yhtiöjärjestyksen perusteella perustettuja vaihtuvapääomaisia rahastoja, eikä niille löydy vastaavia yritysmuotoja kansallisesta lainsäädännöstä. Pääomien vapaan liikkuvuuden periaate edellyttää sellaisten ulkomaisten oikeusmuotojen luonnehdintaa kansallisessa verotuksessa, joita kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö ei tunnista. Selvitettäessä ulkomaisen sijoitusrahaston verokohtelua on siis määritettävä, mihin kotimaiseen toimijaan ulkomainen sijoitusrahasto rinnastuu, sillä EU-oikeus edellyttää, että kotimaista ja ulkomaista sijoitusrahastoa kohdellaan samalla tavoin verotuksessa. Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisukäytännössään vahvistanut periaatteen, jonka mukaan rinnastettavuusarvioinnissa voidaan ottaa huomioon ainoastaan kansallisessa verolainsäädännössä säädetyt erotteluperusteet. Tämä osaltaan vaikutti tuloverolakiin vuonna 2019 tehtyihin muutoksiin, joilla täsmennettiin sijoitusrahaston verovapauden edellytyksiä. Vaikka rinnastamisen edellytykset sisältyvät nykyään kansalliseen verolainsäädäntöön, on edelleen tulkinnanvaraista, ovatko lainsäädännössämme vahvistetut edellytykset EU-oikeuden mukaisia. On mahdollista, että kansallinen verolainsäädäntömme johtaa tilanteisiin, joissa ulkomaisia sijoitusrahastoja syrjitään EU-oikeuden vastaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sijoitusrahastodirektiivin mukaisten rahastojen rinnastettavuusarvioinnin EU-oikeudenmukaisuutta. Tutkielmassa arvioidaan rinnastettavuuden edellytyksiä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella ja pohditaan erityisesti asian C-480/19 vaikutusta rinnastettavuusarviointiin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO