Browsing by Subject "Foreign policy"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Venäjälle kohdistuneiden matkustajavirtojen sekä Venäjän viisujärjestelmän kehitystä vuosina 2002–2019. Tutkielman tavoitteena on ollut koota Venäjään kohdistunut matkailukehitys ei-IVY-maista yhdelle paperille, jotta aineistoa voitaisiin tarkastella Venäjän ulkopolitiikan muutoksen näkökulmasta. Tämä maisterintutkielma ehdottaa matkustajavirtojen sekä viisumijärjestelmän toimivan hyvänä indikaattorina valtioiden ulkopoliittisesta muutoksesta. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä tilastoja Venäjän matkailusta ei ole englannin kielellä koottu kattavasti koherenttiin kokonaisuuteen, ja toisaalta vuonna 2019 Venäjän toteuttama sähköinen viisumireformi tekee aiheesta ajankohtaisen. Vuoden 2019 Venäjän sähköinen viisumireformi on osa historiallista jatkumoa, minkä takia on mielenkiintoista tarkastella viisumireformia edeltänyttä ajanjaksoa osana laajempaa kehityskaarta Venäjän viisumi- ja ulkopolitiikassa. Tässä tutkielmassa aineistona käytetään Venäjän valtiollisen tilastokeskuksen kokoamaa aineistoa Venäjälle kohdistuneesta matkustuksesta vuosina 2002–2019 sekä erityisesti Oxfordin yliopiston koostamaa DEMIG Visa -dataa globaalista viisumikehityksestä. Tämän lisäksi Maailmanpankin, UNWTO:n sekä Maailman talousfoorumin aineistoja käytetään hyväksi Venäjän matkailukehityksen kokonaiskuvan kokoamisessa. Tutkielman tilastoanalyysin teoreettisena pohjana käytetään ulkopolitiikan muutoksen kategorisointiin luotuja teoriarakenteita esimerkiksi K.J. Holstin sekä Charles F. Hermanin toimesta. Tutkielman tilastoanalyysin mukaan eurooppalaiset valtiot ovat menettäneet merkitystään Venäjän matkailusektorilla vuosituhannen vaihteen jälkeen ja erityisesti 2010-luvulla. Tutkielman tilastoanalyysi osoittaa, kuinka esimerkiksi Kiina, Etelä-Korea sekä Israel ovat merkittävimmin kasvattaneet markkinaosuuttaan Venäjän matkailussa matkustajamääriä mittaessa. Tutkielman primääriaineistoa laajemman ulkopoliittisen tutkimuskirjallisuuden tarkastelun myötä käy ilmi, kuinka matkailukehityksellä sekä diplomaattisten suhteiden laajemmalla kehityssuunnalla vaikuttaa löytyvän ajallinen yhteys Venäjän kontekstissa. Tämä tukee tutkimuksen premissiä siitä, kuinka matkustustilastot sekä viisumipolitiikka voisivat toimia hyvinä indikaattoreina ulkopolitiikan muutoksen tutkimukselle. Tutkielman tilastoanalyysi sekä viisujärjestelmätutkimus osoittavat, kuinka vuoden 2014 jälkeen eurooppalaisten valtioiden merkitys Venäjän matkailusektorille matkustajavolyymeja tarkasteltaessa on voimistuen vähentynyt, sillä vuosina 2014–2019 matkailu Euroopasta Venäjälle supistui lähes 25 prosentilla globaalin kokonaismatkailun Venäjälle kasvaessa samanaikaisesti. Tutkimus toimii hyvänä aineistona niille, jotka tarvitsevat koottua tilastotietoa Venäjän matkailukehityksestä vuosilta 2002–2019.