Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Growth"

Sort by: Order: Results:

  • Opioidikorvaushoito raskausaikana ja lapsen kasvu : buprenorfiini, buprenorfiini-naloksoni ja metadoni 
    Luoto, Liina (2022)
    TAUSTA. Päihteiden käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Raskauden aikana päihteille ja liitännäisongelmille altistuvat äitien lisäksi sikiöt ja syntyvät lapset. Opioidikorvaushoidolla voidaan hoitaa päihdeongelmia myös raskauden aikana. Yleisimmin käytetty korvaushoitovalmiste on buprenorfiini. Sillä on kuitenkin huomattava väärinkäyttöpotentiaali ja se on merkittävin opioidi laittomilla huumemarkkinoilla. Buprenorfiini-naloksonilla ei ole samaa väärinkäyttöriskiä, mutta sen käyttöä raskauden aikana rajoittaa vähäinen tieteellinen näyttö. Metadonia puolestaan käytetään vain vaikea-asteisessa riippuvuudessa. TAVOITTEET. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opioidikorvaushoidon vaikutuksia naisen raskauteen ja syntyvään lapseen. Tutkimushypoteesimme mukaan buprenorfiini-naloksoni-yhdistelmävalmisteella ei olisi merkittävästi enempää vaikutusta syntyvän lapsen kasvuun kuin buprenorfiini-monoterapialla. Metadoniryhmä toimii vertailuryhmänä vaikeille tapauksille. TOTEUTUS. Tutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta. Nämä syventävät opinnot toteutettiin populaatiopohjaisena rekisteritutkimuksena. Aineistomme on kansainvälisesti tarkasteltuna laaja ja koostuu HUS Naistenklinikan huume-, alkoholi-, lääkkeet- poliklinikalla hoidetuista buprenorfiini-, buprenorfiini-naloksoni- tai metadoni- korvaushoitoa saaneista äideistä ja heille syntyneistä lapsista. TULOKSET. Lapset, jotka altistuvat koko sikiökauden buprenorfiinille tai buprenorfiini-naloksonille, syntyvät suhteellisen pienikokoisina, mutta saavuttavat seurannassa normaalin kasvun. Altistuminen tupakoinnille saattaa ainakin osittain selittää pienen syntymäkoon. Metadoniryhmän lasten kasvu on puolestaan kaikilta osin heikkoa, mutta erityisesti pään kasvun osalta. POHDINTA. Kun lopputulosmuuttujana on lapsen kasvu, buprenorfiini ja buprenorfiini-naloksoni ovat turvallisia korvaushoitovalmisteita raskauden aikana. Raskaudenaikaiseen korvaushoitoon voi täten suositella ensisijaisesti buprenorfiini-naloksoni-valmistetta, jolla on pienempi väärinkäyttöpotentiaali kuin buprenorfiini-monovalmisteella. Metadonia tulisi käyttää ainoastaan erityisen vaikea-asteisessa riippuvuudessa, jos mitään muita vaihtoehtoja ei ole.
  • The role of KCNQ1 mutations and maternal beta blocker use during pregnancy in the growth of children with long QT syndrome 
    Huttunen, Heta; Hero, Matti; Lääperi, Mitja; Känsäkoski, Johanna; Swan, Heikki; Hirsch, Joel; Miettinen, Päivi; Raivio, Taneli (2018)
    Synnynnäinen ionikanavasairaus pitkä QT -oireyhtymä (long QT syndrome, LQTS) on perinnöllinen hengen-vaarallisia rytmihäiriöitä aiheuttava sairaus. LQTS johtuu sydänlihassolujen ionikanavien rakenteita koodaa-vien geenien mutaatioista. Yleisimmät mutaatiot ovat KCNQ1-geenissä, ja ne aiheuttavat sairauden alamuo-don LQT1. KCNQ1 sijaitsee kromosomin 11p15.5 leimautuneella alueella, ja se koodittaa jänniteriippuvaista kaliumkanavaa, Kv7.1:a. Kaksi KCNQ1:n aktivoivaa mutaatiota aiheuttavat autosomaalisesti dominantisti periytyvän kasvuhormonin vajauksen ja äidiltä perittynä ienfibromatoosin. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida LQTS -potilaiden, joilla on toiminnan hävittävä mutaatio (loss-of-function mutaatio) KCNQ1-geenissä, kasvua ja endokriinisia ominaisuuksia. Keskityimme erityisesti varhaisen kasvun ja parent-of-origin -mutaation suhteeseen. Tutkimuksessa analysoitiin LQT1-potilaiden (n=104) syntymäpituutta ja -painoa, syntymän jälkeistä kasvua ensimmäisen vuoden osalta sekä potilaiden endokriinisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että poti-laat, jotka olivat perineet KCNQ1-mutaation äidiltään, olivat syntymässä lyhyempiä kuin potilaat, jotka olivat perineet mutaation isältään. Jatkoanalyysit osoittivat, että vain potilaat, joiden äidit olivat saaneet beetasal-paajaa raskaana ollessaan, olivat lyhyempiä ja kevyempiä kuin ne potilaat, jotka olivat perineet mutaation isältään. Äidin beetasalpaajan käyttö raskauden aikana oli myös yhteydessä matalampiin napa-TSH-pitoisuuksiin sekä merkittävään saavutuskasvuun ensimmäisen elinvuoden aikana. Myöhemmin eroa ei ha-vaittu. Tutkimuksemme mukaan KCNQ1:n loss-of-function -mutaatiot eivät ole yhteydessä epänormaaliin kasvuun. Sen sijaan analyysiemme mukaan äidin raskauden aikainen beetasalpaajan käyttö näyttää rajoittavan ras-kaudenaikaista LQT1-potilaiden kasvua, mitä seuraa nopea saavutuskasvu ensimmäisen elinvuoden aikaan.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO