Browsing by Subject "Guangdong"

Tutkimukseni tavoite on selvittää, miten kansainvälisten yritysten pyrkimykset valvoa alihankintaketjujaan yhteiskuntavastuuvaatimuksin (code of conductit, sertifioinnit ja auditoinnit) vaikuttavat Kiinassa. Tutkin, miten Etelä-Kiinassa toimivat, työntekijöiden oikeuksien edistämiseen erikoistuneet työntekijäjärjestöt suhtautuvat vastuuvaatimuksiin. Kartoitan myös kiinalaista yritysvastuukäsitystä ja siihen liittyvää sääntelyä sekä selvitän, miten työntekijäjärjestöt toimivat. Tutkimukseni on kvalitatiivinen kartoitus, joka perustuu akateemisiin artikkeleihin ja teemahaastatteluihin. Kirjallinen aineisto on pääasiassa englanninkielisiä artikkeleita 2010-luvulta. Empiirisen aineiston keräsin haastattelemalla kahta hongkongilaista järjestöä vuonna 2017. Teoreettisena viitekehyksenä on Schererin ja Palazzon poliittisen yritysvastuun teoria. Tulokset osoittavat, että vastuullisuusvaatimukset ja niihin liittyvät auditoinnit eivät ole parantaneet, mutta eivät myöskään huonontaneet työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan. Työntekijäjärjestöt pitävät suurena ongelmana sitä, ettei työntekijöillä ole oikeutta vapaasti järjestäytyä tai neuvotella työehdoista. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että vastuullisuusjärjestelmillä on vaikea puuttua työelämän perusoikeuksien toteutumiseen. Yritysvastuun käsite on Kiinassa tuontitavaraa eikä se ole täysin löytänyt paikkaansa taloudessa, joka on siirtynyt sosialismista äärimmäisen kilpailtuun valtiojohtoiseen markkinatalouteen. Valtio on lainannut länsimaista yritysvastuukäsitystä retoriikkaansa ja lainsäädäntöönsä, ja pyrkii sille soveltuvin osin valmentamaan kiinalaisia vientiyrityksiä ottamaan huomioon kansainvälisiä yritysvastuun periaatteita. Kiinalaisissa yrityksissä länsimaisia vaatimuksia on vastustettu eikä kovin moni yritys vaikuta integroineen vastuuajattelua toimintaansa. Alueelliset ja toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Elinkeinoelämä on luonut omia vastuullisuusstandardeja. Ristiriitoja autoritaarisen puoluejohdon näkemysten ja länsimaisen vastuuajattelun välille syntyy erityisesti vapauksien ja oikeuksien alueella.