Browsing by Subject "H5N1"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tämän lisensiaatintutkielman aihe on hyvin ajankohtainen sekä globaalisti että Suomessa. Kesällä 2023 korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (HPAI) A(H5N1) tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran turkiseläimissä. Taudin rajoittamiseksi lopetettujen eläinten korvaussummista tuli valtiolle 50 miljoonan euron lasku. Suomessa ihmistartunnoilta vältyttiin –toistaiseksi. HPAI A(H5N1) on tähän asti tarttunut ihmiseen heikosti, mutta kuolleisuus on ollut korkea, yli 50 %. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää mahdollisia isännän geneettisiä tekijöitä, joilla voisi olla vaikutusta HPAI A(H5N1)-viruksen laajentuneeseen isäntälajikirjoon. Korkeapatogeeninen lintuinfluenssavirus A(H5N1) kuuluu influenssa-A-viruksiin, joille on tunnusomaista kyky nopeaan geneettiseen muuntumiseen sekä isäntälajiloikkiin, mitkä puolestaan tekevät niistä potentiaalisia pandemianaiheuttajia naiivissa populaatiossa. Isännän genotyyppi vaikuttaa ympäristötekijöiden ja viruksen ominaisuuksien ohessa sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Erityisen keskeiseksi immuunivasteen toiminnalle influenssa-A-virusinfektiossa tiedetään MX1-geeni (myxovirus resistance 1), mutta tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään myös muita geneettisiä tekijöitä. Influenssa-A-viruksille altistavia variantteja on tunnistettu ihmisen MX1 sekä muissa lokuksissa. Nyt kun HPAI A(H5N1) on tehnyt lajiloikan canidae-heimoon turkiskettujen tartuntojen myötä, herää kysymys koiran alttiudesta. Yhteisen terveyden näkökulmasta viruksen loikka koiraan olisi eri mittaluokan ongelma, sillä ihmisen kontaktit koiriin ovat globaalisti runsaat ja tiiviit ja voimallisten taudinrajoitustoimien sosiaalinen hyväksyttävyys olisi kiistanalaista. Lisäksi HPAI A(H5N1) vaikuttaa jo nyt negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen vahingoittamalla merkittävästi useita luonnonvaraisia eläinkantoja. Perusymmärrys viruksen ja isännän perimän vuorovaikutuksesta auttaa ymmärtämään taudin patogeneesiä ja sitä kautta toimii pohjana mm. rokote- ja lääkekehitystyölle. Tässä työssä esiin nostetut geneettiset tekijät ovat alku, mutta virus-isäntä-vuorovaikutuksen tutkimuksen tulee jatkua, jotta mahdollisen pandemian realisoitumiseen oltaisiin valmiita.
-
(2020)Influenza A viruses are pathogens infecting birds and selected mammals. They are responsible for around 500 000 human deaths each year and pose a substantial economic burden to the healthcare system. The most important pathway in influenza virus detection is a retinoic acid-inducible gene I pathway, which recognizes the 5’-triphosphate in viral RNA. Its activation leads to the production of interferons: a group of cytokines important in overcoming viral infection. In order to replicate successfully, viruses had to develop mechanisms to overcome host defences. They include, among others, regulation of interferons and interferon stimulated genes expression. During influenza A virus infection, this function is performed by viral non-structural protein 1 (NS1). The aim of this study was evaluating the effect of NS1 of five different avian influenza strains and one seasonal influenza strain on activation of type I and III interferon gene promoters. The NS1 of seasonal virus H3N2 shown the highest suppression of both interferon I and III promoters, while NS1 originating from avian H9N2 and H7N7 strains had limited effect on interferon promoter activation. NS1 of H5N1/04, H5N1/97 and H7N9 was very effective at suppressing interferon type I promoter, which correlates with the severity of the infection in humans. When it comes to interferon type III promoter, H7N9 was very efficient at the suppression, while NS1 of H5N1/04 had little impact on promoter activation. The study has provided more information on the efficiency of potentially pandemic avian influenza strains at inhibition of interferon response and may be a base for further research. The project was conducted at the Finnish Institute of Health and Welfare.
Now showing items 1-2 of 2