Browsing by Subject "Helsingin historia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielma tarkastelee varhaislapsuuden kasvueroja Helsingissä vuosina 1934-1937 syntyneiden poikien välillä. Selitettävänä muuttujana on varhaislapsuuden painoindeksin kehitys ikävuosina 0–2. Tutkimusaineistona on otos Helsingin syntymäkohorttiaineistosta. Tutkielma selvittää tilastollisin menetelmin, miten kotitalouden tulot ja vanhempien ammatti näkyvät lasten kasvukehityksessä. Lisäksi pyritään hahmottamaan, löytyykö kasvussa alueellisia eroja. Työssä havaitaan tulojen voimakas yhteys kasvuun. Lisäksi havaitaan, että avioliiton aikaisella ammatissa toimimisella on positiivinen yhteys kasvuun keskiluokkaisissa ammateissa toimivien äitien lapsilla, ja negatiivinen yhteys työväenluokkaisten äitien lapsilla. Näitä yhteyksiä selitetään kotitalouden resursseilla – työläisäideillä työssäkäynti on liittynyt voimakkaampaan taloudelliseen pakkoon ja vaihtoehdottomuuteen kuin toimihenkilöäideillä. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan huonompien kasvutulemien kasauma Toukolan ja Kumpulan alueella, minkä epäillään johtuvan huonommista asumisolosuhteista ja taloudellisiin syihin perustuvasta väestön alueellisesta valikoitumisesta.
-
(2021)Tutkielmani aiheena on Suomen Nuorison Iskujoukkojen Helsingin osasto. Suomen Nuorison Iskujoukot harjoittivat Helsingissä lasten ja nuorten vapaaehtoista talkootyötä, joka kehitettiin välirauhan aikana ja jatkosodan alussa kesällä 1941. Iskujoukkojen toimintaan osallistui Helsingissä 10–20-vuotiaita suomen- sekä ruotsinkielisiä tyttöjä ja poikia. Iskujoukkojen toimikausi kesti vain puoli vuotta ja sen seuraajaksi perustettiin jo vuonna 1942 Nuorten talkootoimikunta ja Nuorten Työkeskus. Päätutkimuskysymykseni on, miksi Suomen Nuorison Iskujoukot perustettiin. Tähän kysymykseen selvitän vastausta Iskujoukkojen Helsingin osaston kautta. Muita keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, mitä töitä lapset ja nuoret tekivät Helsingin osastossa. Miten Helsingin osaston talkoolaisten ikä, sukupuoli tai äidinkieli vaikuttivat työtehtävien luonteeseen? Hyödynnän tutkielmassani määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Alkuperäislähteinä käytän Suomen Nuorison Iskujoukkojen Helsingin Osaston arkistoa. Tutkimukseni keskeisin aineisto on osaston talkoolaisista kootut kortistot. Toinen olennainen aineistokokonaisuus on Iskujoukkojen vuonna 1941 julkaisema lehti Iskunuoriso. Lisäksi hyödynnän painettuja lähteitä, kuten Helsingin kaupungin tilastollisia vuosikirjoja, kertomuksia Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta ja Helsingin kaupunginhallituksen mietintöjä vuodelta 1941. Suomen Nuorison Iskujoukkojen perustamiseen vaikutti partioliikkeen 1930-luvulla heikentynyt asema ja sen yhdistymispyrkimykset muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Iskujoukkojen järjestäytyminen liittyi Suomen pojat -hankkeen kaatumiseen. Iskujoukkojen perustaminen pohjautui Suomea riivanneeseen elintarvikepulaan. Helsingin osaston talkoolaisten suorittamat työtehtävät liittyivät ennen kaikkea elintarvikkeiden korvikkeiden raaka-aineiden keräämiseen luonnosta tai maatalouden tukemiseen. Toinen keskeinen syy Iskujoukkojen perustamiselle oli työvoimapula. Sodan vuoksi valtavat määrät työvoimaa siirtyi tukemaan sotateollisuutta, eikä nuorten kykyä työntekoon kyseenalaistettu. Kaikkein olennaisimmin talkoolaisten suorittamiin työtehtäviin vaikutti nuorten sukupuoli. Talkoolaisten ikä ja äidinkieli puolestaan vaikuttivat työtehtävien luonteeseen vähemmän. Helsingin osastossa tytöt työskentelivät enemmän maataloustöissä Helsingin ulkopuolella. Selkeästi tyttöjen suorittamia työtehtäviä olivat maatalous- sekä puutarhatyöt, keittiöapulaisen ja lastenhoitajan tehtävät. Iästä huolimatta pojat työskentelivät pääasiassa Helsingissä ja sen lähialueilla. Pojat toimivat Helsingin osastossa poiminnan ja keräyksen työtehtävien lisäksi paljon lähetteinä sekä jakoivat julisteita.
Now showing items 1-2 of 2