Browsing by Subject "Helsingin yliopistomuseo"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)This study discusses the Helsinki University Museum Craft Science collection, the objects of which have been accumulated during the history of textiles teacher education in Helsinki, starting in the late 19th century. The collection was transferred to Helsinki University Museum in 2002. While a number of its objects have been discussed in historical studies, research on the collection as a whole has been scarce. This study presents the history of the Craft Science collection and discusses the history of textiles teacher education in Helsinki on the basis of the collection. The study is a historical case study with a microhistorical approach. The material of the study consisted of context data for those objects in the Craft Science collection that had been catalogued in the collection in 1959–2003. The context data had originally been recorded in record books, which were reviewed to compile an Excel spreadsheet of the material and catalogue the data using Atlas.ti software. The data in the record books were supplemented with e.g. archive material. Three themes emerged in the body of the material. The first theme were objects from the upper socioeconomic class, which highlighted the fact that textiles teacher education in Helsinki was established by, and long controlled by, women from the upper socioeconomic classes. The second theme, coursework, demonstrated that while a number of other educational curricula were long run in parallel to textiles teacher education in Helsinki, textiles teacher education had a particularly high status. The timing of the coursework objects donated showed that when textiles teacher education was transferred to the University of Helsinki in 1975, the Craft Science collection increasingly shifted from a teaching collection to a historical collection. The third theme that emerged in the material was wartime, as the war greatly influenced textiles teacher education in Helsinki just as it influenced society as a whole. A number of persons involved in textiles teacher education in Helsinki had an active role under the military administration in East Karelia during the Continuation War. This history has been preserved in the Craft Science collection. Research on the history of textiles teacher education in Helsinki also indicated that major changes occurred after the war. In the post-war setting, the work of Hulda Kontturi created a strong connection between textiles teacher education in Helsinki and the cottage industry ideology, which increased financial stability and helped to establish permanent activity.
-
(2015)Tutkielmassa yhdistetään museologisia näkemyksiä arkeoastronomisiin tutkimustuloksiin ja -kohteisiin aihetta käsittelevää näyttelyä silmällä pitäen. Astronomiset kohteet ja ilmiöt eritellään, sekä esitetään niihin edustavasti liittyviä arkeoastronomisia muinaisjäännöksiä. Tutkimuksen tuloksena esitetään museonäyttelyn puitteissa olevia mahdollisia toteutustapoja kullekin muinaisjäännökselle, sekä arvioidaan näiden toteutustapojen onnistumista suhteessa museologian tarjoamaan käsitykseen siitä, millainen on hyvä näyttely. Tutkielma on tehty yhteistyössä Helsingin yliopistomuseon Observatorion kanssa, ja se on pohjustava työ Observatoriolla vuonna 2018 avattavalle arkeoastronomian näyttelylle. Näyttelytoteutusesimerkeissä huomioidaan käytettävissä oleva tila ja esittämisvälineet, mutta suunnitelmat eivät ole tiukasti resurssilähtöisiä, eikä kaikkia tarjotuista esimerkeistä oleteta toteutettavaksi Observatorion näyttelyssä. Työ on rajattu kiinteisiin muinaisjäännöksiin, joiden osalta tarkastellaan astronomisia suuntauksia, eli rakenteista löydettävissä olevia suuntalinjoja kohti mahdollisia taivaankohteita ja -tapahtumia. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, missä valossa arkeoastronomia tulee esittää, ja miten Observatorio huomioi parhaiten kaikki potentiaaliset kävijät näyttelyssään. Näyttelyn esittämisen keinoihin luetaan myös virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet, joiden soveltuvuutta arvioidaan relevantteihin kohteisiin. Tutkimusprosessin aikana tutkimuksen tekijä ja Observatorion johtaja sekä pääopas tapasivat kahteen otteeseen, jotta näyttelyn aikataulusta ja suuntaviivoista saatiin sovittua. Astronomisista kohteista huomioidaan Aurinko, Kuu ja planeetat sekä tähdet ja astronomiaan liittyvänä ilmiönä ilmansuunnat. Lisäksi tehdään jaottelu satunnaisten ja syklisten taivaantapahtumien välille. Auringon osalta huomio kiinnitetään erityisesti tasaus- ja seisauspäiviin, ja todetaan näiden ilmeinen merkitys ajanlaskulle. Näihin liittyvänä arkeoastronomisena kohteena esitellään jätinkirkot, joiden tutkimushistoriaan ja oletettuihin funktioihin luodaan myös katsaus. Ilmansuuntien kulttuurisesta merkityksestä esitetään näyttelyssä kerrottavaksi rautakautisen ruumishautauksen avulla. Esimerkkinä Kuun positioon korreloivasta muinaisjäännöksestä esitellään Stonehenge, jonka tutkimushistoria ja arkeologian perusteella tunnettu rakennushistoria sekä mahdolliset lunaariset suuntaukset käydään kursorisesti läpi. Planeettasuuntaukset näyttelykohteena ohitetaan niihin liittyvän epävarmuuden perusteella, mutta tähtiin korreloivat suuntaukset käsitellään kattavammin niihin liittyvästä arkeoastronomian metodiikasta johtuen. Tähtisuuntauksista kertovaksi esimerkiksi esitetään faarao Khufun pyramidia Gizan tasangolla Egyptissä. Tutkielmassa todetaan, että arkeoastronomia ansaitsee tulla esitetyksi näyttelyssä, ja luodaan käytännöllinen metodi näyttelytoteutusten onnistumisen arviointiin. Metodia sovelletaan arkeoastronomisiin kohteisiin, minkä perusteella esitetään useampia mahdollisia toteutustapoja, joiden onnistumista kolmella näyttelyn osa-alueella voidaan numeerisesti vertailla. Nämä osa-alueet ovat informatiivisuus, pedagogisuus ja mielenkiintoisuus, joihin kategorioihin luetaan kuuluvaksi useimmat hyvään näyttelyyn liittyvät toiveet ja odotukset.
Now showing items 1-2 of 2