Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Hizbollah"

Sort by: Order: Results:

  • Kaplas, Ella (2018)
    Pro gradu -tutkielmassani “Hizbollahin sotilasstrategian muutos Syyriassa” tutkitaan libanonilaisen aseellisen Hizbollah-järjestön sotilasstrategian kehittymistä Syyrian sisällissodan aikana. Tutkielman tarkoituksen on taustoittaa Hizbollahin strategista oppia ja selvittää, miten Syyrian sisällissotaan osallistuminen on mahdollistanut kehittää strategioita ja sotilaallisia kykyjä. Teoriana tutkimuksessa käytetään Liddell Hartin teoriaa epäsuorista menetelmistä ja André Beaufren teoriaa epäsuorasta strategiasta. Myös muita teorioita käytetään. Tutkimuksen tärkein primääriaineisto ovat Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin puheet. Näiden avulla tutkitaan, miten Hizbollahin johto on esittänyt strategiansa. Strategian toteutumista käytännössä tutkiaan medialähteistä. Metodina käytetään sisältöanalyysiä. Tärkeimmät tutkimuksessa analysoidut taistelut ovat Qusayr 2013, Homs 2013, Qalamun 2014-2015, Yabrud 2014, Zabadani 2015, Aleppo 2016 ja Palmyra 2017. Tutkimuksessa tullaan tulokseen, että Hizbollahin sotilaalliset kyvyt ovat parantuneet merkittävästi Syyrian konfliktin aikana. Järjestö on taistellut kuin konventionaalisen armeijan osa. Sen joukot ovat toimineet erikoisjoukkoina, miehitysjoukkoina, kouluttajina, neuvojina ja johtajina muille ryhmille. Hizbollah ei ole hyödyntänyt sissistrategiaa, jota se käytti Israelia vastaan 1990-luvulla. Hizbollah on taistellut tiiviisti osana Syyrian hallinnon strategiaa. Erityisesti kaupunkisodankäynnissä ei pystytä erottamaan Hizbollahin strategiaa hallinnon strategiasta. Hizbollahilla on ollut enemmän toimintavapautta Libanonin rajan läheisyydessä Qalamunin alueella. Hizbollah kuitenkin on ilmavoimissa ja ilmatorjunnassa riippuvainen Syyrian hallinnon tuesta, minkä takia se ei voisi käyttää samoja offensiivisia strategioita Israelia vastaan. Uusista kyvyistä huolimatta Hizbollah todennäköisesti säilyttää sissistrategiansa keinona puolustaa ydinaluettaan Etelä-Libanonissa.
  • Hemminki, Kaisa (2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Hizbollahin tuottamia marttyyrikertomuksia yhteisön ja kollektiivisen muistin näkökulmista käsin. Tarkoitus on tuoda esiin shiialaisuuden politisoitunutta ja modernia marttyyrikuvastoa Hizbollahin kontekstissa. Hizbollah on Libanonissa ja laajemmin geopoliittisesti toimiva hybridinen organisaatio, joka on 1980-luvun perustamisajoistaan lähtien käyttänyt aktiivisesti resurssejaan martyrologian rakentamiseen erityisesti osana sen islamilaisen vastarinnan ideologiaa. Tutkielman teoreettisena taustaoletuksena on, että itsensä uhraaminen ja marttyyrius ovat sosiaalisia ilmiöitä ja prosesseja, joissa kuolemalle annetaan ryhmän uskomuksia, arvoja ja intressejä palveleva merkitys. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii ranskalaisen sosiologin, Maurice Halbwachsin (1877–1945) kehittämä kollektiivisen muistin käsite. Halbwachsin elämäntyö keskittyi tarkastelemaan muistojen sosiaalista muodostumista. Teoria muun muassa katsoo, että kollektiivisesti jaetut muistot ja tulkinnat menneisyydestä rakentavat ryhmän identiteettiä ja minäkuvaa nykyhetkessä. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä Hizbollahin nimiinsä ottamasta marttyyrista vuosilta 1982–2008. Tekstilähteet on kerätty Hizbollah-liitännäisestä Baqiatollah-verkkolehdestä. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla tarkastelen, millaisia tulkintoja ja merkityksiä marttyyrien elämä, teot ja uhrikuolema kertomuksissa saavat. Lisäksi tutkin, mitä taustalla olevasta yhteisöstä voidaan kertomusten perusteella sanoa. Kollektiivisen muistin kautta analysoin edelleen, miten narratiivit osallistuvat shiiojen jaetun menneisyyden rekonstruointiin ja säilyttämiseen osana Libanonin lähihistoriaa. Tutkielman keskeisin huomio on, että marttyyrikertomusten kautta Hizbollah voi rakentaa ja kommunikoida shiialaista identiteettiään ja asemaansa islamilaisen vastarinnan airuena. Kertomusten kautta lukijoille välittyy arvoja, ihanteita ja uskomuksia, jotka vahvistavat shiiayhteisön sisäistä koheesiota ja määrittelevät ryhmän suhdetta ympäröivään todellisuuteen. Kertomuksista nouseva kollektiivinen muisti kiinnittyy erityisesti Karbalan narratiiviin, johon kertomusten sen hetkistä historiallista tilannetta toistuvasti peilataan ja tulkitaan. Kollektiivisen muistin valossa shiiayhteisön menneisyys näyttäytyy myyttisenä voiton historiana, jossa Karbalassa koetut vääryydet sovitetaan Hizbollahin marttyyrien aktiivisen vastarinnan ja uhrausten avulla.