Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Huumausainerikos"

Sort by: Order: Results:

  • Uusiaho, Tiinakaisa (2020)
    Tämä tutkielma käsittelee rikoslain 50 luvun huumausainerikoksia. Tutkielma on metodiltaan pääosin rikoslainopillinen. Tutkielman painopiste on huumausaineen käyttörikoksessa ja vähäisissä käyttöön liittyvissä huumausainerikoksissa. Erityisesti pyritään selvittämään, kuinka käyttörikosta tulisi arvioida suhteessa muihin huumausainerikoksiin ja toimenpiteistä luopumista koskevaan erityissäännökseen. Huumausaineen hallussapito tai hankkimisen yritys voi tulla rangaistavaksi perusmuotoisena huumausainerikoksena, törkeänä huumausainerikoksena tai huumausaineen käyttörikoksena. Teko jää käyttörikoksen tunnusmerkistön piiriin siinä tapauksessa, että teko on tehty omaa käyttöä varten ja huumausainetta on samalla ollut vain vähäinen määrä. Vähäisen määrän tarkempi määrittely on jätetty oikeuskäytännön varaan. Vähäinen määrä huumausainetta on huumausainekohtaista ja riippuu huumausaineen vaarallisuudesta sekä voimakkuudesta. Käyttörikos on hyvin yleinen rikos. Poliisin tietoon tulee vuositasolla jo yli 19 000 huumausaineen käyttörikosta. Lisäksi piilorikollisuuden on arvioitu olevan huomattavan yleistä. Erityisesti kannabiksen käyttö on yleistynyt Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Myös suomalaisten mielipiteet ja asenteet ovat muuttuneet selvästi myönteisemmiksi kannabiksen suhteen viime vuosikymmenten aikana. Nykyisin kannabiksen kotikasvatus sekä pienten omaan käyttöön tarkoitettujen huumausainemäärien tilaaminen postitse ulkomailta on yleistä. Huumausaineen viljelyä ei voida pitää huumausaineen käyttörikoksena, vaikka viljely olisi tapahtunut ainoastaan omaa käyttöä varten ja ollut vähäistä. Myöskään vähäisen omaan käyttöön tarkoitetun määrän maahantuonti ei kuulu huumausaineen käyttörikoksen piiriin. Rikosalain 50 luvun 7 §:n mukaan huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta huumausainerikoksesta voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos epäiltyä rikosta tai rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Erityissäännöksen soveltamisalaan kuuluvat huumausaineen käyttörikoksen lisäksi myös muut vähäiset omaan käyttöön liittyvät huumausainerikokset, kuten vähäisen määrän maahantuonti ja viljely omaa käyttöä varten. Huumausaineen käyttörikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Käytännössä huumausaineen käyttörikoksesta seuraa yleensä vain lievä rikosoikeudellinen seuraamus, sakkorangaistus. Tutkielmassa pyritään esittämään tärkeimpiä muita tosiasiallisia seuraamuksia, joita huumausaineen käyttörikokseen syyllistymiseen saattaa liittyä. Huumausaineen käyttörikoksella saattaa olla tekijälleen vakavat tosiasialliset seuraamukset. On syytä jatkaa keskustelua huumausainerikosten uudelleenmäärittelystä sekä huumausaineiden käytön ja käyttöön liittyvien vähäisten huumausainerikosten rangaistavuuden poistamisesta.
  • Alasentie, Annariina (2020)
    Digitalisaation seurauksena on syntynyt uudenlainen taloudellisen ja sosiaalisen yhteistoiminnan muoto, alustatalous. Alustataloudella tarkoitetaan digitaalisia palveluja, jotka ovat internetissä eri toimijoiden käytössä. Alustataloudessa eri toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät tuotteita ja palveluita verkkoalustoilla. Alustatalouden keskeisin toimija on verkkoalusta. Verkkoalustoilla viitataan digitaalisiin toimijoihin, jotka yhdistävät henkilöitä eri tarkoituksissa. Verkkoalustat voivat mahdollistaa hyödykkeiden myyntiä, kommunikointia tai vaihdantaa. Hyödykkeiden myynnin mahdollistavia alustoja ovat esimerkiksi eBay ja Amazon. Kommunikointialustoja ovat esimerkiksi Twitter ja Snapchat sekä tavalliset keskustelupalstat. Vaihdannan mahdollistavia alustoja taas ovat esimerkiksi Uber ja Airbnb. Lisäksi alustat kattavat myös muita toimintoja, kuten hakukoneiden tarjoamisen ja sovellusten jakelun. Alusta mahdollistaa käyttäjien välisen interaktion, osallistumatta esimerkiksi hyödykkeen siirtämiseen osapuolelta toiselle siten, että hyödyke välissä olisi alustayrityksen omistuksessa. Verkkoalustojen ominaisuudet aiheuttavat ongelmia alustatalouden ja voimassa olevan oikeuden yhteensovittamisessa. Alustojen ylläpitäjät toimivat välittäjän roolissa, minkä vuoksi niiden oikeudellista asemaa voi olla hankala määrittää. Varsinainen palvelun tai hyödykkeen tuottaminen ja tarjoaminen tai muu interaktio tapahtuvat alustan käyttäjien välillä, joten alustojen ylläpitäjät eivät itse suorita sääntelyn kohteena olevaa toimintaa. Alustojen omaksuma välittäjän rooli aiheuttaa haasteita myös alustojen rikosoikeudellisen vastuuaseman määrittämisessä. Alustoilla on mahdollista tehdä rikoksia siinä missä reaalimaailmassakin. Verkkoalustoilla tehtäviä rikoksia ovat esimerkiksi toisen yksityisyyden ja kunnian loukkaaminen sosiaalisen median alustalla, kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja tekijänoikeuden suojaaman aineiston oikeudeton levittäminen keskustelualustalla sekä olemattoman tavaran myynti petostarkoituksessa kaupankäyntialustalla. Myös huumausainerikollisuus hyödyntää verkkoalustoja. Huumausainekauppaa käydään internetissä sitä varten perustetuilla verkkomarkkinapaikoilla. Ylläpitäjätaho tarjoaa digitaalisen alustan, joka yhdistää huumausaineiden myyjiä ja ostajia. Huumausaineiden verkkomarkkinapaikat voidaan pääpiirteissään jaotella kahteen eri alustatyyppiin, keskustelualustoihin ja kaupankäyntialustoihin. Tässä tutkielmassa pyrin lainopillista tutkimusmetodia hyödyntäen selvittämään, voiko alustan ylläpitäjä joutua vastuuseen alustalla tapahtuvista rikoksista. Tarkastelen ylläpitäjän vastuuta erityisesti huumausaineiden verkkomarkkinapaikoilla, tarkoituksenani selvittää miten alustan ylläpitämistä huumausainekauppaa varten tulisi rikosoikeudellisesti arvioida. Kummankin tutkimuskysymykseni tarkastelussa yhdistyvät tunnusmerkistönmukaisuus, rikosvastuun yleiset edellytykset, sekä vastuuvapaus. Verkkoalustat voivat tietyin edellytyksin saada sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaisen vastuuvapauden alustalla olevan lainvastaisen materiaalin osalta. Mikäli vastuuvapaus ei tule sovellettavaksi, rikosvastuun kohdentumista ylläpitäjiin arvioidaan rikoslain perusteella. Ylläpitäjä voi joutua tekijävastuuseen ainakin kiihottamisrikoksesta. Muiden tunnusmerkistöjen perusteella tällaista välittäjäroolin omaavaa ylläpitäjää on vaikea asettaa tekijävastuuseen. Sen sijaan ylläpitäjä voidaan katsoa alustan käyttäjien rikoskumppaniksi tai avunantajaksi alustan käyttäjien tekemiin rikoksiin. On myös teoreettinen mahdollisuus sille, että ylläpitäjä voi joutua vastuuseen lainvastaisen aineiston poistamisen laiminlyönnistä. Huumausaineiden verkkomarkkinapaikat eroavat laillisista alustoista siten, että ne ovat jo lähtökohtaisesti perustettu laitonta toimintaa varten. Koska alustan ylläpitäjä ei missään vaiheessa osallistu huumausaineiden käsittelyyn tai käytä määräysvaltaa huumausaineisiin, ei alustan ylläpitäminen vaikeuksitta täytä huumausainerikoksen tunnusmerkistöä. Sen sijaan menettelyä on mahdollista arvioida esimerkiksi avunantona alustojen välityksellä tapahtuneisiin huumausainerikoksiin.