Browsing by Subject "ISO 31000:2009"

Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella poliittisten riskien hallintaa Suomen elintarviketeollisuudessa. Tutkielma suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin konkreettisen poliittisen riskin kautta. Tarkasteltavaksi tapaukseksi valittiin Venäjän vuonna 2014 asettamat vastapakotteet, joiden myötä suurin osa Suomen elintarvikeviennistä Venäjälle pysähtyi. Tutkielmassa pyrittiin myös selvittämään, kuinka Suomen elintarviketeollisuudessa oli varauduttu tapaukseen ja kuinka tapaus vaikuttaa poliittisten riskien hallintaan jatkossa. Tutkimuksen kulkua ohjasi tutkimukselle muodostettu teoreettinen viitekehys, joka rakentui poliittisten riskien ja riskienhallinnan pohjalle. Näkökulmaa perustelee tapauksen konteksti, joka voidaan nähdä hyvin poliittisena ja läheisesti Suomen elintarviketeollisuuteen liittyvänä. Riskienhallinnan viitekehyksenä tutkimuksessa hyödynnettiin ISO 31000:2009 -standardia. Tutkimuksessa suoritettiin 10 teemahaastattelua, joissa tavoitettiin seitsemän eri yritystä ja kolme asiantuntijaa. Yritykset olivat Suomen elintarviketeollisuudessa toimivia sekä suuria että pk-sektorin yrityksiä, jotka olivat harjoittaneet tai harjoittivat edelleen elintarvikevientiä Venäjälle. Asiantuntijat olivat puolestaan Suomen elintarviketeollisuuden ja Venäjän-liiketoiminnan tuntevia henkilöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että poliittisten riskien vaikutusalue koetaan hyvin laajaksi, jolloin ne kietoutuvat liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun, eikä niinkään riskienhallintaan. Liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa poliittisia riskejä pyrittiin ensisijaisesti välttämään ennakoivalla toiminnalla ja riskiä hajauttamalla. Poliittisen riskin toteutuessa tilanteen katsottiin edellyttävän yksinkertaisesti tilanteeseen sopeutumista, jolloin tavoitteeksi muodostui liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Varsinainen poliittisten riskien hallinta suomalaisten elintarviketeollisuusyritysten keskuudessa ei kuitenkaan osoittautunut kovin systemaattiseksi, sillä se muodostui pääosin tiedon keräämisestä eri lähteistä ja sen perusteella henkilökohtaisen tulkinnan muodostamisesta. Ongelmiksi yritysten keskuudessa nousivat konkreettisten teoreettisten mallien puuttuminen poliittisten riskien hallintaan sekä tiedonlähteiden rajaton määrä arvioitaessa poliittisia riskejä. Tutkimustulosten perusteella Venäjän vastapakotteet koettiin Suomen elintarviketeollisuudessa mittakaavaltaan yllättävänä. Venäjän-liiketoimintaan liittyviin riskeihin oli yleisesti varauduttu, mutta vastapakotteiden kaltaiseen riskiin varautuminen koettiin käytännössä mahdottomana. Venäjän vastapakotteilla on havaittavissa useita vaikutuksia Suomen elintarviketeollisuuteen, mutta tämän tutkimuksen kannalta relevantein havainto oli tapauksen aiheuttama muutos poliittisiin riskeihin suhtautumisessa. Kuusi seitsemästä tutkimukseen osallistuneesta yrityksestä mainitsi huomioivansa tapauksen johdosta poliittiset riskit jatkossa paremmin.