Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ISOBUS"

Sort by: Order: Results:

  • Koskenniemi, Petteri (2019)
    Tutkimuksessa selvitettiin ISOBUS-työkonemarkkinoiden nykytilaa. Tutkimuksen pääkysymyksinä olivat yhteensopivuusongelmien yleisyys, ISOBUS-teknologian ja ominaisuuksien tunnettavuus, sekä tulevaisuudennäkymät ISOBUS-työkoneiden osalta. Tunnettavuuden osalta keskityttiin erityisesti työkoneen käyttäjän ja myyjän myyjä-asiakassuhteeseen sekä asiantuntijamyyjän palvelukykyyn uuden teknologian osalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena haastattelemalla työkoneiden käyttäjiä, myyjiä sekä työkonealan asiantuntijoita. Käyttäjien, eli työkonekaupan asiakkaiden osalta keskityttiin erityisesti keskikokoa suurempiin asiakkaisiin. ISOBUS-väylää hyödyntäviä työkoneita on ollut markkinoilla jo melko pitkään, mutta aihealue on vielä kohtuullisen tuntematon laajemmin työkonesektorilla. Tietoisuus väylän toimintatavasta, tai varsinkin sen eri toiminnallisuuksista ja niiden luomista mahdollisuuksista on vasta kehittymässä, jolloin ristiriitoja voi syntyä helposti. Myös markkinoilla olevat, eri vuotiset ja eri ISOBUS-toiminnallisuuksia tukevat työkoneet aiheuttavat haasteita erityisesti käytettyjen työkoneiden kauppiaille. Eri versioiden yhteensovittamisessa esiin nousseista yhteensopivuusongelmista voi myös helposti nousta koko ohjausväylää koskeva epäluotettavuuden leima, vaikka ongelmalle olisikin selkeä syy. ISOBUS-väylää hyödyntävien työkoneiden määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvussa, ja samalla myös täsmäviljelyn lisääntyessä laajaa tietomäärää kerääville ja käsitteleville työkoneille on selkeä kysyntä, joka puoltaa ISOBUS-väylän paikkaa ja mahdollisuuksia työkonealalla. ISOBUS-väylä rakentuu tarkasti standardisoidun rakenteen lisäksi myös standardisoituihin toiminnallisuuksiin. Näitä toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi työkoneen hallintaan käytetty universaaliterminaali, tai työsuoritteen tietojen keräämiseen ja hallitsemiseen liittyvä tehtäväohjain. Työsuoritteen tietojen keräämisen lisäksi tehtäväohjain on myös oleellisessa roolissa täsmäviljelyssä, sillä esimerkiksi paikkakohtainen määränsäätö rakentuu sen ympärille. Vaikka tuloksissa nousi esille useampia yhteensopivuusongelmia ISOBUS-traktoreiden ja työkoneiden välillä, ei niiden koettu kuitenkaan leimaavan järjestelmää. Useilla loppuasiakkaille nousi tuloksissa esille aiheen vieraus työkonemyyjille, mutta toisaalta myös vaihtelu koettiin suureksi. Vastaavasti kokonaisuudessaan ISOBUS-ominaisuuksia painottavia asiakkaita koettiin olevan vielä vähän kokonaisuuteen nähden. Joka tapauksessa väyläominaisuuksien merkityksen koettiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti, niin työkoneiden käyttäjien kuin myös myyjien mielestä.
  • Laajalahti, Janne (2021)
    Traktorien nostolaitteen sivurajoittimia on yritetty hydraulisoida 1970-luvulta lähtien. Kiuruvetinen yritys Piippo Hydraulic on kehittänyt Farmiventtiili -nimisen erikoisventtiilin, joka kykenee ohjaamaan sivurajoittimia yhdessä ja erikseen. Lisäksi traktorin ohjausjärjestelmiä varten on kehitetty ISO 11783-standardi, jossa määritellään traktorin, työkoneiden ja niiden ohjainlaitteiden välinen väyläliikenne. Tämä mahdollistaa eri valmistajien laitteiden kytkemisen yhteen ja samaan ohjaus- sekä tietoväylään. Tässä maisterintutkielmassa tehtiin prototyyppi Farmiventtiilin ISOBUS-pohjaisesta ohjauksesta. Farmiventtiilin ohjaus toteutettiin Epec Oy:n toimittamalla ohjauslaitteella, Multitool-konfigurointiohjelmalla, CodeSys PLC-ohjelmointiympäristöllä sekä IsoDesigner-käyttöliittymän suunnitteluohjelmalla. Näillä työkaluilla suunniteltiin virtuaaliterminaalille käyttönäkymä, laitteen ECU:lle toimintalogiikka sekä 3D-tulostamisen avulla prototyyppiasteen monitoimiohjain. Laitteelle tehtiin myös valmius väyläpohjaiselle ohjaukselle traktorin oman tai muun valmistajan hallintalaitteiden kautta AUX-N -standardiosan mukaisesti. Prototyypissä testattiin myös nostolaitteen työntövarren, kallistajan ja sivurajoittimien anturointia ja siihen pohjautuvaa automatiikkaa. Lopputuloksena saatiin prototyyppiasteen ohjausjärjestelmä, jossa on toteutettu nämä toiminnallisuudet. Työn edetessä havaittiin, että sinällään yksinkertaiseen venttiiliin voidaan mahduttaa ohjelmoitavuuden ansiosta runsaasti sellaisia toiminnallisuuksia, joita yksinkertaisella analogiohjauksella ei voida saavuttaa. ISOBUS:ssa toimiva ohjausyksikkö kykenee toimimaan myös muiden venttiilijärjestelmien siltalaitteena, jos järjestelmää on laajennettava. ISOBUS:n avulla toteutettu ohjaus alentaa kustannuksia, kun omia ohjainlaitteita ja kaikkia antureita ei tarvita väylällä valmiiksi olevien laitteiden ansiosta.