Browsing by Subject "Ilmatieteen laitos"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä Suomen virallisten sademittarien havaintoverkko on harva ja sen laajentaminen vaatisi enemmän resursseja. Kansalaisten sadehavaintojen hyödyntäminen olisi yksi keino laajentaa havaintoverkkoa ja siten muun muassa parantaa sääennusteiden laatua. Tässä tutkielmassa selvitettiin kansalaisten Netatmo-kesäsadehavaintojen käyttökelpoisuutta Suomessa. Vuosien 2019–2022 kesä-, heinä- ja elokuun Netatmo-sadehavaintojen laatua tutkittiin vertailemalla niitä Ilmatieteen laitoksen automaattisadeasemien havaintoihin. Vertailua tehtiin tilastollisten suureiden, keskiarvon, korrelaation ja absoluuttisen keskivirheen, avulla. Ennen varsinaista analyysia pyrittiin rajauksilla selkeyttämään aineistoa sekä poistamaan siitä selvästi virheellisiä Netatmo-sadeasemia ja -havaintoja, kuten yli 150 mm:n tunti- ja yli 200 mm:n vuorokausisademäärät. Pääsääntöisesti Netatmo-sadehavainnot näyttävät tilastollisten suureiden valossa hyviltä, sillä esimerkiksi 75 % Netatmo- ja lähimpien Ilmatieteen laitoksen asemien välisistä vuorokausisateiden korrelaatioista oli vähintään 0.6. Netatmo-havaintojen välinen vaihtelu oli kuitenkin suurempi kuin Ilmatieteen laitoksen asemien havaintojen, mikä kertoo osan Netatmo-havainnoista olevan virheellisiä. Virheitä löytyi useita erilaisia. Yleisesti monien Netatmo-asemien havaittiin aliarvioivan sademäärää, koska keskimäärin Netatmo-asemat olivat mitanneet sateita vajaat 10 % vähemmän kuin niiden vertailuasemat. Lisäksi Netatmo-asemien havainnoissa oli huomattavasti enemmän pieniä 0.1 mm mittauksia kuin Ilmatieteen laitoksen vertailuasemilla eikä osa asemista ollut mitannut mitään 0.1 mm virhemittauksia lukuunottamatta. Jotkut Netatmo-asemat puolestaan mittasivat yksittäin tai jopa jatkuvasti virheellisiä hyvin suuria sademääriä. Osa asemista myös yliarvioi sademäärää, sillä asemien sateet korreloivat hyvin vertailuasemien sateiden kanssa ollen vain paljon suurempia. Toisaalta joidenkin Netatmo-asemien realistiset sadehavainnot oli mitattu eri aikoihin kuin vertailuasemien sateet, joten asemien koordinaatit voivat olla väärät. Välillä taas Netatmo-havaintojen laatu muuttui ajan myötä, sillä kyse on kansalaisten havainnoista. Asemat saattoivat ensin tuottaa hyviä havaintoja ja sitten huonoja tai päinvastoin. Kaikkiaan Netatmo-kesäsadehavainnot vaikuttavat käyttökelpoisilta, koska suurin osa havainnoista on hyviä. Netatmo-asemat myös saavat suuria sateita kiinni hyvin. Lisäksi huonoja havaintoja korrelaation perusteella tuottavat Netatmo-asemat ovat hajallaan eri puolilla Suomea ja hyviä asemia on kaikkialla enemmän. Koska virheellisiä Netatmo-asemia ja -havaintoja on silti varsin paljon, Netatmo-sadehavainnot tarvitsevat kattavaa laadun varmistusta ennen havaintojen hyödyntämistä. Laadun varmistusta voisi tehdä tämän tutkimuksen tavoin vertailemalla havaintoja tilastollisesti Ilmatieteen laitoksen asemien havaintoihin. Lisäksi Netatmo-havaintoja voisi verrata keskenään.
-
(2024)Pohjois-Suomen tuntureilla tapahtuu useita lumivyöryjä vuosittain. Ihmishenkiä menetetään kuitenkin harvoin. Vuosituhannen vaihteessa kaksi henkilöä kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti lumivyöryonnettomuuksissa Pohjois-Suomessa. Tämän seurauksena Ilmatieteen laitoksella kehitettiin lumivyöryennuste, jota on laadittu Pohjois-Suomeen talvisin vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2024 tammikuussa kaksi hiihtovaeltajaa eksyi huonossa säässä lumivyörymaastoon ja menehtyi lumivyöryssä. Viimeisten vuosikymmenien aikana lumivyöryennustusmenetelmiä on kehitetty maailmalla aktiivisesti. Lumivyörypalveluiden tarve on lisääntynyt luontoliikunnan ja vapaalaskun voimakkaan lisääntymisen seurauksena. Myös muuttuva ilmasto aiheuttaa tarvetta lumivyörypalveluiden kehittämiselle. Suomi liittyi mukaan eurooppalaiseen lumivyöryvaroituspalveluun (EAWS) vuonna 2018 sitoutuen samalla tavoittelemaan yhtenäistä, tuoreeseen tutkimustietoon perustuvaa lumivyörypalvelua. Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteen suhteen tämä ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Tutustumalla Ruotsin ja Norjan lumivyörypalveluiden toimintaan, tarkastelemalla lumivyöryjen laukeamiseen vaikuttavien säätapahtumien toistuvuutta Lapissa sekä keskustelemalla alan asiantuntijoiden kanssa kartoitin, miten Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennuste saataisiin vastaamaan nykyaikaisia tavoitteita. Suurin puute nykyisessä Ilmatieteen laitoksen lumivyöryennusteessa on maastohavaintojen vähäisyys. Analysoimalla säähavaintoja arvioin, että havaintokierroksia lumivyörymaastossa on tehtävä lumivyörykaudella keskimäärin 3 kertaa viikossa. Merkittävin lumivyörymaaston olosuhteita muuttava tekijä on tuuli ja sen kuljettama lumi. Muutaman tunnin tuisku voi lisätä kuormaa lumipeitteen päällä jopa yli 500 kg/m². Yhteistyössä FINLAV- ja CAA-koulutettujen (Suomen lumivyörykoulutusja Canadian Avalanche Association) lumivyöryasiantuntijoiden kanssa Ilmatieteen laitoksen meteorologit voisivat laatia EAWS-tavoitteiden mukaisen lumivyörytiedotteen. Yhteistyöllä Pohjoismaiden kanssa voitaisiin löytää Suomen oloihin parhaimmat työkalut maastohavaintojen keruuseen, analysointiin, mallintamiseen ja tiedon jakoon. Lopputuloksena saataisiin Pohjoismaihin yhtenevät lumivyörypalvelut, mikä tekisi talvisessa erämaassa liikkumisen turvallisemmaksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Rahoituskysymystä tarkastelin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ihmishengen hinnan arvion pohjalta. Liikenneturvallisuutta lisäävä hanke katsotaan kannattavaksi, jos 2,4 miljoonan euron panos tuksella pelastetaan yksikin ihmishenki. Tämä tarkoittaisi vastaavasti, että 240000 euron rahoitus lumivyörypalveluun vuosittain kannattaa, jos sillä pelastetaan yksikin ihmishenki 10 vuoden aikana.
Now showing items 1-2 of 2