Browsing by Subject "Ilmisubjekti"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, riippuuko ilmisubjekitn esiintyvyys yksikön ensimmäisessä ja toisessa persoonassa tyylilajista eli genrestä tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Tutkielmassa vertailtavat genret, ovat teatteridialogi ja suomen arkipuhekeskustelun kieli. Näistä aineistoista vertaillaan ilmisubjektin esiintyvyyttä yksikön ensimmäisessä ja toisessa persoonassa. On tiedossa, että suomen arkipuhekielessä ilmisubjekti esiintyy huomattavasti useammin kuin kirjoitetussa kielessä. Kirjoitetun kielen konventioihin kuuluu se, että ilmisubjektin merkintää vältetään, koska teon tekijä ilmenee verbin persoonapäätteistä. Teatteridialogi on kirjoitettua tekstiä, joka usein jäljittelee puhetta ja on tarkoitettu puhuttavaksi teatterin lavalla. Siksi hypoteesini on, että teatteridialogissa ilmaistaan vähemmän subjekteja kuin arkipuhekielessä. Sillä vaikka se jäljittelee puhetta, kirjoitetun kielen konventiot vaikuttavat vähintään tiedostamatta kirjoittajaan. Taustoitan tutkimustani käsittelemällä genreteoriaa ja kerron teatteridialogista ja arkikeskustelupuheesta, määrittelen subjektin ja esittelen subjektittomat rakenteet suomen kielessä. Käsittelen persoonapronomineja suomen kielessä ja kerron, miten ilmisubjekti esiintyy eri verbityypeissä ja mitkä tekijät vaikuttavat ilmisubjektin esiintyvyyteen. Aineistona käytän teatteridialogin osalta seitsemän harrastajateattteri Teatteri Kultsan näytelmäkirjailijoiden kirjoittamaa lyhytnäytelmää. Niissä on 5936 sanaa repliikkejä ja 391 lausetta, joissa voisi olla ilmisubjekti. Arkikeskustelupuheen osalta käytän kahta keskustelua Keskusteluntutkimuksen arkistosta, joista toisessa puhuu kaksi naista ja toisessa neljä miestä ja yksi nainen. Näitä keskusteluja on yhteensä 70 minuuttia ja 496 lausetta, joissa voisi olla ilmisubjekti. Aineistoista todella ilmenee, että ilmisubjekti esiintyy useammin puhekielessä kuin teatteridialogissa tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Tutkin asiaa kirjaamalla Excel-taulukkoon kaikki lauseet, joissa voisi olla ilmisubjekti ja laskemalla, kuinka monessa on ilmisubjekti. Sitten lasken käyttäen Khin neliö -testiä eroaako ilmisubjektin jakauma eri genreissä tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Tutkin myös, vaikuttaako ilmisubjektin esiintyvyyteen jokin tekijä, kuten verbityyppi. Käyn läpi näitä tekijöitä ja lasken niidenkin kohdalla riippuuko jakauma genrestä. Varsinaista tilastollista testausta en tee tässä vaiheessa siitä, eroaako jonkin yksittäisen tekijän ilmisubjektin esiintyvyys koko aineiston ilmisubjektin esiintyvyydestä, tarkastelen niitä pintapuolisesti. Mikään tekijä ei näytä olevan juurisyynä eri genrejen ilmisubjektin esiintyvyyteen, vaan ilmisubjektin esiintyvyys näyttää riippuvan genrestä, kuten hypoteesini sanoo. Päätelmäni on, että ilmisubjektin esiintyvyys yksikön ensimmäisessä ja toisessa persoonassa riippuu genrestä tilastollisesti merkitsevällä tavalla; teatteridialogissa käytetään vähemmän ilmisubjektia kuin arkikeskustelupuheessa ja tähän eivät vaikuta mitkään yksittäiset tekijät näissä genreissä. Siksi teatteridialogi ei ole luotettava lähde tehtäessä kielen diakronista tutkimusta ainakaan puhekielisten konventioiden osalta.