Browsing by Subject "Iltalehti"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2011)Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten iltapäivälehtien kahdenkeskinen kilpailu vaikuttaa toimittajan arkeen. Minua kiinnostaa erityisesti, nähdäänkö kilpailu eri tavalla markkinajohtajan ja altavastaajan toimituksissa. Rajaan tutkimukseni Iltalehden ja Ilta-Sanomien kotimaan uutistoimittajiin. Mielestäni kilpailutilanne näkyy parhaiten juuri kotimaan uutistoimituksessa, sillä siellä joudutaan reagoimaan nopealla aikataululla päivän uutistapahtumiin toisin kuin esimerkiksi urheilutoimituksessa, jossa päivän agenda on pitkälti selvillä jo aamulla. Käytän tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksessani on kolme teemaa: 1) suhde toiseen lehteen, 2) kilpailu positiivisena tekijänä, ja 3) kilpailu negatiivisena ja rajoittavana tekijänä. Tutkimuksessani on yhteensä 12 haastateltavaa: neljä toimittajaa ja kaksi esimiestä sekä Iltalehdestä että Ilta-Sanomista. Jaan tutkimukseni teorialuvun kolmeen osaan. Ensimmäiseksi tarkastelen joukkoviestinnän markkinoitumista ja kaupallistumista tabloidisaation ja omistuksen keskittymisen kautta. Päälähteinäni käytän Colin Sparksin ja Juha Herkmanin tutkimuksia. Toiseksi käsittelen kilpailua mediakentällä teoreettisten markkinarakenteiden pohjalta. Teoria perustuu mikrotaloustieteellisen teorian perusperiaatteisiin. Päälähteinäni käytän Robert G. Picardin sekä Jyrki Jyrkiäisen tutkimuksia. Kolmannessa osassa käsittelen journalisteja ja journalistista työtä, jota käyn läpi rutiinien, uutiskriteerien sekä journalistien arjen ja ihanteiden kautta. Päälähteinäni käytän Tuomo Mörän ja Ari Heinosen tutkimuksia. Tutkimustuloksissa käy ilmi, että toimittajien suhde toiseen lehteen on kaksijakoinen. Toisaalta kilpailijaa pidetään kaverina, jonka kanssa pelataan reilua peliä ja yritetään rehellisin keinoin itse saavuttaa uutisvoitto. Toisaalta kilpailevaa lehteä pidetään suoranaisena uhkana, joka yritetään voittaa keinolla millä hyvänsä. Haastateltavat kokivat kahdenkeskisen kilpailun positiivisena asiana, koska se kannustaa parempiin suorituksiin. Toisaalta kilpailu koettiin hyvin raskaana ja kielteisenä asiana, koska se lisää kiirettä ja painetta. Kilpailun vuoksi toimittajat saavat yhä vähenevässä määrin kirjoittaa juttuja aihepiireistä, jotka ovat heitä itseään lähellä. Markkinajohtajan ja altavastaajan perimmäisessä suhtautumisessa kilpailuun ei löytynyt suuria eroja. Kilpailun ilmapiiri on kuitenkin enemmän läsnä altavastaajan kuin markkinajohtajan toimituksessa.
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa tutkin, millä tavoin Helsingin Sanomat ja Yle käsittelevät iltapäivälehdistöä jutuissaan. Kyseiset mediat olen tutkimuksessani määritellyt laatumedian edustajiksi suhteessa niistä eroaviin iltapäivälehtiin, jotka voi nähdä tabloidijournalismin edustajina Suomessa. Oletukseni on, että mediarajojen yli on havaittavissa siteeraamisen lisäksi moninaisempaa mediapuhetta, kuten journalismikritiikkiä. Tutkielmani viitekehyksenä on suomalaisen iltapäivälehdistön, tabloidisaation sekä medioiden välisen vuorovaikutuksen parissa tehty tutkimus. Pääasiallinen tutkimuskysymykseni on: Millaisen kuvan Helsingin Sanomat ja Yle luovat iltapäivälehdistöstä sekä tarkemmin Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä? Toinen kysymykseni liittyy tutkielmassani olevaan ajalliseen vertailuun: Onko iltapäivälehtien käsittely muuttunut ajan saatossa? Tutkielmani on määrällinen tutkimus, jossa aineistonani on 711 Helsingin Sanomien ja Ylen hakukoneiden avulla kerättyä juttua. Otannat sijoittuvat helmikuulle, heinäkuulle ja marraskuulle vuosina 2012, 2015 ja 2019. Menetelmäni on sisällönerittely, jossa keskeistä on luoda aineiston luokittelua varten erinäisiä sisältöluokkia. Keräsin aineistoni syksyllä 2020 luokittelemalla jutut ja kävin ne sitten toistamiseen läpi täydentämällä luokitusrunkoon muutamia luokkia. Analysoin aineistoani kolmen ulottuvuuden kautta: ajallisen, Helsingin Sanomien ja Ylen sekä iltapäivälehtien välisen vertailun kautta. Varsinaisten määrällisten tulosten ohella paneudun tarkemmin juttujen sävyeroihin sekä siteeraamiseen, joista olen koonnut erillisen luvun. Luvun havainnot kumpuavat aineistosta nostetuista esimerkkijutuista. Maisterintutkielmani osoittaa, että iltapäivälehdet näkyvät Helsingin Sanomissa ja Ylessä merkittävällä tavalla. Niiden näkyvyys on vuosien aikana kasvanut ja niitä siteerataan monipuolisesti, eivätkä ne näyttäydy mediakentällä yhtä ilmeisinä tabloidijournalismin edustajina kuin tabloidimediat ulkomailla. Helsingin Sanomat ja Yle käsittelevät iltapäivälehtiä hyvin samalla tavalla, mutta etenkin hakusanojen eli iltapäivälehtien välillä on eroavaisuuksia. Ilta-Sanomat mainitaan Iltalehteä huomattavasti useammin, ja sitä myös lainataan Iltalehteä jonkin verran enemmän esimerkiksi urheilu- ja politiikka-aiheissa sekä niin, että lehden tietoja siteerataan lähes sellaisenaan. Iltapäivälehtiin kohdistuva kriittinen ja ambivalentti suhtautuminen on kaikkina otantavuosinani ollut marginaalista ja yksittäisten mainintojen varassa. Iltapäivälehdistä puhutaan monikkomuodossa hieman kriittisemmin kuin Ilta-Sanomista tai Iltalehdestä. Kokonaisuudessaan kriittisyys on vähentynyt vuosi vuodelta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Positiivisten juttujen määrä on kaikkina otantavuosina ollut minimaalinen. Sen sijaan neutraali tapa käsitellä iltapäivälehtiä on lisääntynyt entisestään.
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten Ukrainan sota esitettiin suomalaisten iltapäivälehtien etusivuilla keväällä ja kesällä 2022. Lisäksi tutkin, millainen kuva Venäjästä ja presidentti Vladimir Putinista rakentui iltapäivälehtien etusivujen perusteella. Tutkielmani viitekehyksenä on suomalaisen iltapäivälehdistön, ulkomaanjournalismin ja kehysteorian parissa tehty tutkimus. Ensisijainen tutkimuskysymykseni on: Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Toinen kysymykseni liittyy tarkentaen Venäjään: Miten Venäjä ja presidentti Putin esitettiin iltapäivälehtien etusivuilla? Tutkielmani aineistona ovat 25.2.2022–26.8.2022 julkaistujen Iltalehden ja Ilta-Sanomien printtilehtien etusivujen pääuutiset. Aineisto koostuu kaikkiaan 304 etusivun pääuutisesta. Ajanjakso kattaa lähes tasan puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta. Analysoitavat etusivujen pääuutiset olen tallentanut iltapäivälehtien digitaalisista näköisversioista keväällä 2023. Tarkastelen aineistoani määrällisen sisällönerittelyn avulla. Määrällisestä tarkastelusta kumpuavia havaintoja syvennän kehysteoriaa soveltaen. Maisterintutkielmani osoittaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli keskeinen etusivujen pääuutisaihe tarkasteluaikana. Varsinaisia sodan tapahtumia enemmän etusivutilaa saivat kuitenkin Venäjä ja Putin. Sodan ja Venäjän ohella keskeinen etusivujen pääuutisaihe oli tarkasteluaikana Suomen muuttunut turvallisuus- ja puolustuspoliittinen tilanne sekä Nato-prosessi. Tutkielmani määrällisen tarkastelun perusteella havainnoin, että sekä sota Ukrainassa että Venäjä tavattiin esittää ulkomaisten politiikan ja talouden toimijoiden kautta. Merkittävin heistä oli Vladimir Putin, jonka nimi mainittiin peräti 83 pääuutisen pääotsikossa. Lisäksi havaitsin, että niin sota kuin Venäjä tavataan esittää aikuisten miesten kautta. Sukupuolen ja sukupolven moninaisuus oli sotaa ja Venäjää koskevissa etusivuissa vähäistä. Määrällisen tarkasteluni pohjalta muodostin kehysteoriaa hyödyntäen kolme Ukrainan sotaan liittyvää kehystä: Inhimillinen kärsimys, sodan selitykset sekä Putinin tappiot. Vastaavasti Venäjä ja Putin -aihepiirin uutisista muodostui kolme kehystä, jotka nimesin Putin henkilönä, Putin presidenttinä ja Putinin suunnitelmat.
Now showing items 1-3 of 3