Browsing by Subject "Käytäntötutkimus"

TIIVISTELMÄ Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Sosiaalityö Katriina Puoliväli Sijaisperheen löytämisen haasteet -työntekijöiden näkökulma Maisterintutkielma Lokakuu 2021 57 sivua + 2 liitettä Avainsanat: Käytäntötutkimus, lastensuojelu, perhehoito ja sijaisperhe Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sijaisperhesijoituksia. Tutkimus on tehty yhteistyössä erään eteläsuomalaisen kuntayhtymän lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Tutkimus on käytäntötutkimus, jossa tutkittava ilmiö nousee käytännön työstä ja tutkimuksesta saadut tulokset palautetaan työyhteisön käyttöön. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää miksi kaikkiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tekemiin perhehoidon tilauksiin ei ole pystytty vastaamaan osoittamalla sijaisperhettä perhehoitoa tarvitsevalle lapselle. Aihetta lähestytään sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineistona on kuntayhtymän perhehoidon viiden sosiaalityöntekijän fokusryhmäkeskustelut. Keskusteluihin osallistui kuntayhtymän kaksi perhehoitoyksikön sosiaalityöntekijää ja kolme johtavaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Fokusryhmäkeskustelut järjestettiin kolmena eri kertana, yhden tai kahden työntekijän ja tutkijan muodostamana ryhmänä. Fokusryhmäkeskustelut tuottivat kuvauksia työntekijöiden näkökulmasta sijaisperheen etsintäprosessista. Tutkimusaineistona olleet työntekijöiden keskustelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tuloksena selvisi, että sijaisperheiden etsintäprosessissa on useita tahoja: sijoitettava lapsi, hänen biologiset vanhempansa, työntekijät ja sijaisperheet. Lapseen liittyviä keskeisiä tekijöitä olivat lapsen ikä, kulttuuri- ja uskontotausta ja sijaisperhettä tarvitsevien sisarusten lukumäärä sekä lapsen oirehdinta. Tutkimuksen mukaan pienille lapsille löydettiin helpommin sijaisperhe kuin teini-ikäisille. Lapsen biologisiin vanhempiin liittyen keskeiset tekijät olivat vanhemman päihde- ja mielenterveyshaasteet, rikollinen tausta sekä erimielisyydet viranomaisten kanssa. Lisäksi sijaisperheen etsintään liittyi vanhemman toiveet ja suhtautuminen sijoitukseen. Työntekijöillä nähtiin olevan suuri rooli, koska sijoituspäätös oli työntekijöiden yhteisen pohdinnan tulos. Työntekijöiden omat henkilökohtaiset ajatukset, asenteet, mieltymykset ja kulttuurilliset sekä uskonnolliset näkemykset vaikuttivat sijaishuoltopaikkapäätökseen. Tutkimuksen mukaan työntekijät olivat joskus erimielisiä lapsen perhehoitokuntoisuudesta. Myös sijaisperheet rajasivat heille sijoitettavaa lasta tämän iän tai ominaisuuksien mukaan. Sijaisperheet saattoivat joskus perääntyä sijaisperheeksi ryhtymisestä tunneyhteyden puuttumisen vuoksi. Keskeinen sijaisperheen löytymisen kriteeri oli lapsen biologisen perheen ja sijaisperheen välimatka. Sijaishuoltopaikkapäätös muodostui lapsen ja hänen huoltajansa mielipiteen, työntekijöistä koostuvan asiantuntijaryhmän, lastensuojelun esihenkilön ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän näkemysten varaan. Perhesijoituksen tavoitteena oli lapsen ja sijaisperheen mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen parhaan ratkaisun löytämiseksi.