Browsing by Subject "Kirjallisuuskasvatus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)The aim of this study is to examine how much other than Finnish or Finnish as a second language subject teachers use literature education in multidisciplinary teaching and how much they collaborate with Finnish or Finnish as a second language teachers. Previous studies show that while teachers attach great importance to multidisciplinary teaching, cross-subject collaboration requires a lot of extra work from teachers. Research shows that reading literature is holistically linked to the better performance of pupils at school. This study provides information on how much teachers cooperate in literature and what kind of collaboration is. The investigation will also examine the reasons why there is no cooperation. The data of this study have been based on the Finnish and Swedish responses of the survey data sent to other subject teachers in the Lukuklaani project, which received 611 answers. Among the answers to the survey sent to other subject teachers, I looked at the questions that had been used to investigate the literary education carried out by subject teachers. With regard to the answers to closed questions, I examined qualitative indicators and open answers through qualitative content analysis. The results of my research showed that the other subject teachers use very little of literary education in their teaching. In multidisciplinary learning modules, literary education was used as an upwardly differentiated material and in deepening the knowledge of the subject through non-fiction. The reason why literature education was not utilised was that the subject taught by the subject teacher was not involved in the school's multidisciplinary teaching, or that multidisciplinary learning modules were limited. Subject teachers cooperated with Finnish or Finnish as a second language teachers most often every academic year or less often. Closer cooperation was less common. Cooperation was carried out in the teaching of multidisciplinary learning entities, the teaching and evaluation of writing and literacy, language maintenance, expressive skills and the organization of school parties. The reason for the lack of cooperation was the unwillingness of Finnish teachers and the lack of time. The study shows that subject teachers do quite a bit of multidisciplinary cooperation, but do not express a reluctance to cooperate.
-
(2019)Lukuklaani-hanke alkoi syksyllä 2017 ala- ja yhtenäiskoulujen koulukirjastojen kehittämiskilpailulla. Hankkeen ensimmäisen osion yhteydessä kerättiin tutkimusaineisto alakoulun kirjallisuuskasvatuksesta. Kilpailuun osallistuneille kouluille lähetettiin kirjallisuuskasvatuksen keinoja kartoittava kysely. Kysely koostuu 58 kysymyksestä, ja se sisältää niin monivalintoja kuin avokysymyksiä. Kyselyyn vastasi 885 opettajaa ala- ja yhtenäiskouluista ympäri Suomen. Vastaajista 722 opettajaa työskentelee Lukuklaani-hankkeen koulukirjastojen kehittämiskilpailuun osallistuneissa kouluissa eli hankekouluissa ja 163 opettajaa satunnaisotannalla valituissa kouluissa eli otoskouluissa. Tässä tutkimuksessa selvitetään hyviä ideoita ja tapoja kirjallisuuden käytöstä opetuksessa. Tutkimuksen aineistona on Lukuklaani-hankkeen kyselyn kysymys 45: “Kerro hyvistä ideoista ja tavoista, joilla olet käyttänyt kirjallisuutta opetuksessa”. Kysymys on samalla tutkimuksen tutkimuskysymys. Kysymykseen 45 vastasi 157 suomenkielisen opetuksen opettajaa, ja vastaukset sisältävät 0–9 keinoa vastaajasta riippuen. Lopullisen aineiston muodostaa 251 yksittäistä ideaa ja tapaa, jotka on ryhmitelty sisällönanalyyttisin menetelmin. Sisällönanalyysin prosessi on tutkimuksessa ainestolähtöinen: analyysin ryhmät pohjautuvat aineistosta syntyviin havaintoihin, eivät valmiiseen teoriaan. Analyysin kytkökset teoriaan ovat kuitenkin havaittavissa. Kvantitatiivista sisällönanalyysiä käytetään osoittamaan eri tapojen yleisyyksiä tässä aineistossa, mutta niiden pohjalta ei voida tehdä yleistyksiä, koska aineisto on sen verta suppea. Sisällönanalyysin rinnalla kulkee metodina diskurssinanalyysi, jonka avulla selvitetään, kuinka hyvät tavat ja ideat määritellään sekä miten eri työtapoja arvioidaan tai arvotetaan. Vastauksista 55 % koskee lukemaan innostamisen keinoja (N=138) ja loput 45 % koskevat kirjallisuuden opetuksen keinoja (N=117). Kirjallisuuden opetuksen keinot jakautuvat kirjallisuuden käsittelyyn, kirjallisuuden käyttöön muussa opetuksessa. Osa kirjallisuuden opetukseen liittyvistä vastauksista koskee kirjallisuuden opetuksen tapojen arviointia. Kirjallisuuden käsittelyssä korostuvat elämykselliset käsittelytavat, joiden avulla oppilas pääsee työstämään lukukoke-mustaan yksin ja yhdessä toisten kanssa. Kirjallisuuden rooli muiden aineiden opetuksessa on usein inspiraation lähteenä toimiminen tai kirjallisuutta käytetään aineistona jonkin asian opettelussa. Lukemaan innostamisen keinot jakautuvat neljään ryhmään: koulun lukupuitteisiin, yhteisöllisen lukemisen keinoihin, ulkoiseen motivaatioon nojaaviin tapoihin ja kirjalliseen elämään osallistamisen keinoina. Suurin osa vastauksista liittyy koulun lukupuitteisiin: kirjallisuuden saatavuuteen, lukemiseen käytettävään aikaan, fyysisen oppimisympäristön lukumukavuuteen ja sosiaalisiin puitteisiin. Ulkoisen motivaation keinoihin kuuluvat erilaiset keräilyt ja lukemisesta palkitseminen. Yhteisölliseen lukemiseen liittyy toimintatapoja, joissa kirjan kanssa tehdään jotain yhdessä. Vastauksissa korostuu yhteisölliset lukutavat. Kirjalliseen elämään osallistamisen keinot laajentavat lukuelämyksiä usein koulun ulkopuolelle ja erilaisiin kirjalliseen kulttuuriin liittyviin tapahtumiin. Aineiston pohjalta ei voida tehdä yleistyksiä siitä, missä tai miten kirjallisuutta hyödynnetään erityisen paljon tai mikä kirjallisuuskasvatuksen tapa on käytetyin tai tehokkain. Sen sijaan tämä tutkimus antaa välähdyksiä ja ideoita siitä, kuinka kirjallisuutta voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia kirjallisuuskasvatuksen keinot voivat olla. Suhteellisen runsas ja heterogeenin aineisto kielii siitä, että opettajilla on ideoita monenlaiseen tekemiseen. Tämän tutkimuksen perusteella hyvät ideat ja tavat ovat sellaisia, jotka innostavat ja motivoivat joko kirjallisuuden käsittelyyn tai kirjan lukemiseen. Vastauksissa ei kuitenkaan näy kodin ja koulun välinen yhteistyö tai oppilaiden tekstimaailman hyödyntäminen osana kirjallisuuden opetusta. Oppilaslähtöisyys nousee esiin yksittäisinä mainintoina mahdollisuutena valita luettava kirja tai kirjallisuuden käsittelytapa. Tämä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa esitetään kirjallisuuden opetuksen kehittämistä oppilaslähtöisemmäksi. Kirjallisuuden opetus vaatii edelleen kehittämistä, jotta se tukisi lasten ja nuorten lukuharrastusta.
-
(2020)This research examined perceptions of the early childhood education (ECE) teachers on their views on literary education and their own role as literary educators. The research questions were: 1) How do the ECE teachers describe literary education in ECE? 2) How do the ECE teachers describe the importance of literary education in ECE? 3) What perceptions do teachers have on the role of the teacher as a literary educator in ECE? Literary education and children’s literature are observed on the sociocultural viewpoint. Seven ECE and preschool teachers from Helsinki participated in the research. The teachers worked either in ECE or in preschool. The research material consists of the semi-structured interviews of each teacher. The research is qualitative, and the method of the analysis was phenomenographical. In the phenomenographical method, the human perceptions on a particular phenomenon are in a focal point, without aiming to form “the only appropriate” image on the phenomenon´s true nature. The results of the study showed that the ECE teacher’s perceptions on literary education, both differed and coincided. They saw the literature education as an essential and significant part of ECE and were aware of its positive effects on a child’s development and learning. Furthermore, with literature education, the teachers hoped to even some differences caused by the children’s variable backgrounds. The activity’s purposefulness, execution, and perception on their own role varied among the teachers and giving literacy education was easier to teachers who consider their expertise high. On the other hand some teachers considered that the lack of motivation and unsatisfactory resources make teaching literacy education harder. Teachers´views are valuable from the perspective of evaluating and developing early childhood education.
Now showing items 1-3 of 3