Browsing by Subject "Koulukuraattori"

Perusopetusikäisistä lapsista ja nuorista osa tarvitsee oppilashuollollista tai laaja-alaisempaa tukea kasvun, kehityksen, oppimiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelujärjestelmä on kuormittunut ja lapsi tai nuori sekä hänen perheensä voi jäädä vain koulun tuen varaan. Oppilashuollon resurssit jakautuvat epätasaisesti asettaen oppilaat eriarvoiseen asemaan. Koulukuraattoreiden oppilas- ja toimipistemäärät vaihtelevat suuresti eikä niistä ole yhtenäistä linjausta. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarpeet edellyttävät usein koulun ulkopuolisia palveluja ja monitoimijaisen yhteistyön tekemistä riittävän tuen saamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille perusopetuksessa työskentelevien koulukuraattoreiden käsityksiä monitoimijaisesta yhteistyöstä ja yhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä sekä heidän käsityksiään monitoimijaisen yhteistyön kehittämisestä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui kuuden perusopetuksessa työskentelevän koulukuraattorin yksilöhaastatteluista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin fenomenografisesti. Aineiston perusteella monitoimijainen yhteistyö mahdollisti riittävän avun saamisen asiakkaille ja lisäsi työhyvinvointia. Monitoimijaista yhteistyötä edistivät muun muassa yhteistyökumppanin tuttuus, ylemmän tahon tuki, palvelujen saavutettavuus sekä sovitut toimintakäytänteet. Monitoimijaista yhteistyötä vaikeuttivat muun muassa kiire, vuorovaikutuksen ongelmat, vääränlaiset uskomukset toisten työstä ja sektoroitunut palvelujärjestelmä. Monitoimijaisen yhteistyön kehittäminen vaatii sektorirajojen ylittämistä ja esimiehen tukea. Koulukuraattoreiden käsityksissä sektoroituneen palvelujärjestelmän kehittäminen vaatisi valtakunnallista kehittämistä ja lainsäädännöllistä ohjausta. Tutkimuksessa koulukuraattoreiden monitoimijuudelle antamat merkitykset kietoutuvat ammatillisen toimijuuden ulottuvuuksiin tarjoten mahdollisuuden osaamisen kehittymiseen, työhyvinvoinnin paranemiseen ja sosiaalityön arvoihin perustuvan, laadukkaan työn tekemiseen. Monitoimijaisen yhteistyön kehittämisellä voitaisiin vähentää alueella työskentelevien toimijoiden työn päällekkäisyyksiä, lisätä tuottavuutta ja varmistaa laadukkaiden, asiakkaita osallistavien palvelujen tarjoaminen muuttuvissa olosuhteissa.