Browsing by Subject "Kultur"

Tutkielman tavoitteena on selvittää kulttuurin ja maantuntemuksen esiintymistä saksankielisten kielisuihkujen materiaaleissa. Tutkielmassa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ”Mitkä maantuntemuksen osa-alueet tulevat esiin materiaaleissa?”, ”Kuinka monipuolisesti ja millä tavoin kulttuurin- ja maantuntemusta opetetaan kielisuihkuissa?” sekä ”Miten kielisuihkuja voitaisiin käytännössä parantaa, etenkin kulttuurin ja maantuntemuksen näkökulmasta?”. Tutkielmassa tarkastellaan kahta eri materiaalipakettia: Saksaa leikitellen: materiaalipaketti saksankielisille kielisuihkuille (Pentikäinen 2016) ja Saksaa Felixin ja Franzin kanssa (Goethe-Instituutti Lontoo, 2015). Menetelmänä käytetään oppimateriaalianalyysia. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osasta. Koska kielirikasteiseen opetukseen, voi sekoittua monia käsitteitä, kuten kaksikielinen opetus ja varhennettu tai varhainen kieltenopetus, selitetään tutkielman toisessa kappaleessa aluksi käsitteiden eroja. Lisäksi käydään läpi varhennetun kieltenopetuksen hyviä ja huonoja puolia (esim. pienten lasten heikompi kognitiivinen kypsyys, yleinen kiinnostus kaikkea uutta kohtaan), sen tavoitteita (esim. tutustuminen uuteen kieleen ja sen kulttuuriin, rohkaiseminen kohdekielenkäyttöön) sekä sille ominaisia opetusmetodeja (esim. toiminnallisuus, aistit). Kolmas kappale käsittelee kielikylvyn, kielisuihkun ja CLIL-opetuksen välisiä eroja ja niiden tilannetta sekä Suomessa että Sveitsissä. Neljäs kappale käsittelee kulttuuria, maantuntemusta, kieli- ja kulttuuritietoisuutta ja niiden esiintymistä vieraan kielenopetuksessa. Kirjallisuuden perusteella nousivat esille mm. kulttuurin ja maantuntemuksen monimutkaisuus, maantuntemuksen eri osa-alueet (kuten maa ja kansa, historia tai koulutus ja tiede) ja pedagogisia työskentelytapoja, esimerkiksi kognitiivinen tai kommunikatiivinen lähestymistapa sekä etenkin toiminnallisuuden korostaminen myös maantuntemuksen opettamisessa. Tutkielman yksi keskeisimmistä tuloksista on kulttuurin- ja maantuntemuksen jääminen hieman irralliseksi itse kielenoppimisesta. Molemmista materiaaleista löytyy kuitenkin kulttuuripiirteitä yli puolesta eri maantuntemuksen kategoriasta, mutta usean osa-alueen osuus jää pieneksi. Piirteet ovat vaihtelevia, mutta eivät niinkään monipuolisia, sillä kulttuurinen moninaisuus sekä saksan osavaltioiden että saksankielisten maiden välillä jää heikoksi. Myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden osuus jää vähäiseksi, mutta kohdemaasta luodaan kuitenkin positiivinen ja ennakkoluuloton kuva oppilaille. Molemmissa materiaaleissa on onnistuttu käsittelemään samoja teemoja eri näkökulmista. Pienille lapsille ominaiset metodit (kuten toiminnallisuus) tulevat esille jokseenkin, mutta kulttuuriset piirteet tulevat usein esille vain keskusteluissa. Osa tunneista kuitenkin sisälsi kielisuihkuille ja pienille lapsille ominaisia leikillisiä ja motivoivia metodeja ja teemat sopivat hyvin kohderyhmälle. Teemat vastaavat useamman lapsen kiinnostuksen kohteita. Valittujen materiaalien perusteella voidaankin päätellä kielisuihkujen päällimmäiseksi tavoitteeksi ”vain” lasten motivoiminen kieltenopiskeluun.